Kaura elintarvikeraaka-aineena

Kirsi-Marja Oksman-Caldentey, Arja Laitila, Annika Wilhelmson, Raija-Liisa Heiniö, Mari Outinen, Anu Kaukovirta-Norja, Pekka Lehtinen, Sirkka Plaami, Tuula Sontag-Strohm, Markku Mikola, Kaisa Poutanen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Suomessa viljoista kauraa viljellään ohran jälkeen eniten, mutta vain noin 3 % kauran tuotannosta menee elintarvikekäyttöön. Kauran varsin vähäinen elintarvikekäyttö on pääasiassa puuroissa, aamiais- ja leivontatuotteissa. Kaura on kuitenkin, kuten muutkin täysjyväviljat, monien terveysetujen raaka-aine sisältäen mm. runsaasti ravintokuitua, vitamiineja, mineraareja, antioksidantteja, steroleja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Jo kauan on tiedetty kauran sisältämän b-glukaanin suotuisasta kolesterolia alentavasta vaikutuksesta, mutta vasta vuonna 1997 Yhdysvalloissa annettiin FDA:n toimesta lupa käyttää b-glukaaniin perustuvaa terveysväittämää kauratuotteissa. Maa- ja metsätalousmenisteriö aloitti vuonna 1998 laajan kansallisen kauraohjelman, jonka tarkoituksena on mm. tutkia mahdollisuuksia kauran käytön lisäämiseksi kotimaisessa elintarviketeollisuudessa. Yksi ohjelmaan kuuluva hanke on "Kauran biotekninen prosessointi uusiksi elintarvikkeiksi". Se on yhteistyö VTT Bio- ja elintarviketekniikan yksikön, Teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan laitoksen, Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksen ja Maatalouden tutkimuskeskuksen elintarvikkeiden tutkimusyksikön välillä. Kaikki tämän katsauksen kirjoittajat työskentelevät ko. projektissa. Tarkoituksena oli koota yhteen tähän kirjallisuuskatsaukseen laaja tietopaketti kaurasta, sen rakenteesta, terveysvaikutteisista yhdisteistä ja mikrobiologisesta laadusta. Pääpaino asetettiin kauran sisältämille bioaktiivisille yhdisteille ja toisaalta kauran flavoritutkimukseen. Kuluttajan valintaperusteissa elintarvikkeiden aistittava laatu on varsin keskeisessä asemassa, ja kauralla on miellyttävä, tyypillinen flavori, johon sen käyttö mm. leivontatuotteissa perustuu. Koska yllämainitussa projektissa käytämme itämistä bioteknisenä prosessina, tähän katsaukseen on koottu myös se kirjallisuudesta saatu vähäinen tieto, mitä kauran idättämisestä ja sen vaikutuksista ravitsemukselliseen arvoon on olemassa. Toivomme tämän julkaisun palvelevan kaikkia kaurasta kiinnostuneita henkilöitä ja kauran parissa työskenteleviä tutkijoita.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages120
ISBN (Print)951-38-5491-4
Publication statusPublished - 1999
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1986
ISSN1235-0605

Keywords

  • food industry
  • raw materials
  • oats
  • starch
  • lipids
  • proteins
  • phytanes
  • flavours
  • microbiology
  • germination

Cite this

Oksman-Caldentey, K-M., Laitila, A., Wilhelmson, A., Heiniö, R-L., Outinen, M., Kaukovirta-Norja, A., ... Poutanen, K. (1999). Kaura elintarvikeraaka-aineena. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1986
Oksman-Caldentey, Kirsi-Marja ; Laitila, Arja ; Wilhelmson, Annika ; Heiniö, Raija-Liisa ; Outinen, Mari ; Kaukovirta-Norja, Anu ; Lehtinen, Pekka ; Plaami, Sirkka ; Sontag-Strohm, Tuula ; Mikola, Markku ; Poutanen, Kaisa. / Kaura elintarvikeraaka-aineena. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 120 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1986).
@book{3d53e73fa0554757884e184a0a07458d,
title = "Kaura elintarvikeraaka-aineena",
abstract = "Suomessa viljoista kauraa viljell{\"a}{\"a}n ohran j{\"a}lkeen eniten, mutta vain noin 3 {\%} kauran tuotannosta menee elintarvikek{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Kauran varsin v{\"a}h{\"a}inen elintarvikek{\"a}ytt{\"o} on p{\"a}{\"a}asiassa puuroissa, aamiais- ja leivontatuotteissa. Kaura on kuitenkin, kuten muutkin t{\"a}ysjyv{\"a}viljat, monien terveysetujen raaka-aine sis{\"a}lt{\"a}en mm. runsaasti ravintokuitua, vitamiineja, mineraareja, antioksidantteja, steroleja ja muita bioaktiivisia yhdisteit{\"a}. Jo kauan on tiedetty kauran sis{\"a}lt{\"a}m{\"a}n b-glukaanin suotuisasta kolesterolia alentavasta vaikutuksesta, mutta vasta vuonna 1997 Yhdysvalloissa annettiin FDA:n toimesta lupa k{\"a}ytt{\"a}{\"a} b-glukaaniin perustuvaa terveysv{\"a}itt{\"a}m{\"a}{\"a} kauratuotteissa. Maa- ja mets{\"a}talousmenisteri{\"o} aloitti vuonna 1998 laajan kansallisen kauraohjelman, jonka tarkoituksena on mm. tutkia mahdollisuuksia kauran k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}miseksi kotimaisessa elintarviketeollisuudessa. Yksi ohjelmaan kuuluva hanke on {"}Kauran biotekninen prosessointi uusiksi elintarvikkeiksi{"}. Se on yhteisty{\"o} VTT Bio- ja elintarviketekniikan yksik{\"o}n, Teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan laitoksen, Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksen ja Maatalouden tutkimuskeskuksen elintarvikkeiden tutkimusyksik{\"o}n v{\"a}lill{\"a}. Kaikki t{\"a}m{\"a}n katsauksen kirjoittajat ty{\"o}skentelev{\"a}t ko. projektissa. Tarkoituksena oli koota yhteen t{\"a}h{\"a}n kirjallisuuskatsaukseen laaja tietopaketti kaurasta, sen rakenteesta, terveysvaikutteisista yhdisteist{\"a} ja mikrobiologisesta laadusta. P{\"a}{\"a}paino asetettiin kauran sis{\"a}lt{\"a}mille bioaktiivisille yhdisteille ja toisaalta kauran flavoritutkimukseen. Kuluttajan valintaperusteissa elintarvikkeiden aistittava laatu on varsin keskeisess{\"a} asemassa, ja kauralla on miellytt{\"a}v{\"a}, tyypillinen flavori, johon sen k{\"a}ytt{\"o} mm. leivontatuotteissa perustuu. Koska yll{\"a}mainitussa projektissa k{\"a}yt{\"a}mme it{\"a}mist{\"a} bioteknisen{\"a} prosessina, t{\"a}h{\"a}n katsaukseen on koottu my{\"o}s se kirjallisuudesta saatu v{\"a}h{\"a}inen tieto, mit{\"a} kauran id{\"a}tt{\"a}misest{\"a} ja sen vaikutuksista ravitsemukselliseen arvoon on olemassa. Toivomme t{\"a}m{\"a}n julkaisun palvelevan kaikkia kaurasta kiinnostuneita henkil{\"o}it{\"a} ja kauran parissa ty{\"o}skentelevi{\"a} tutkijoita.",
keywords = "food industry, raw materials, oats, starch, lipids, proteins, phytanes, flavours, microbiology, germination",
author = "Kirsi-Marja Oksman-Caldentey and Arja Laitila and Annika Wilhelmson and Raija-Liisa Heini{\"o} and Mari Outinen and Anu Kaukovirta-Norja and Pekka Lehtinen and Sirkka Plaami and Tuula Sontag-Strohm and Markku Mikola and Kaisa Poutanen",
note = "Project code: B8SU00042",
year = "1999",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5491-4",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1986",
address = "Finland",

}

Oksman-Caldentey, K-M, Laitila, A, Wilhelmson, A, Heiniö, R-L, Outinen, M, Kaukovirta-Norja, A, Lehtinen, P, Plaami, S, Sontag-Strohm, T, Mikola, M & Poutanen, K 1999, Kaura elintarvikeraaka-aineena. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1986, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kaura elintarvikeraaka-aineena. / Oksman-Caldentey, Kirsi-Marja; Laitila, Arja; Wilhelmson, Annika; Heiniö, Raija-Liisa; Outinen, Mari; Kaukovirta-Norja, Anu; Lehtinen, Pekka; Plaami, Sirkka; Sontag-Strohm, Tuula; Mikola, Markku; Poutanen, Kaisa.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 120 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1986).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kaura elintarvikeraaka-aineena

AU - Oksman-Caldentey, Kirsi-Marja

AU - Laitila, Arja

AU - Wilhelmson, Annika

AU - Heiniö, Raija-Liisa

AU - Outinen, Mari

AU - Kaukovirta-Norja, Anu

AU - Lehtinen, Pekka

AU - Plaami, Sirkka

AU - Sontag-Strohm, Tuula

AU - Mikola, Markku

AU - Poutanen, Kaisa

N1 - Project code: B8SU00042

PY - 1999

Y1 - 1999

N2 - Suomessa viljoista kauraa viljellään ohran jälkeen eniten, mutta vain noin 3 % kauran tuotannosta menee elintarvikekäyttöön. Kauran varsin vähäinen elintarvikekäyttö on pääasiassa puuroissa, aamiais- ja leivontatuotteissa. Kaura on kuitenkin, kuten muutkin täysjyväviljat, monien terveysetujen raaka-aine sisältäen mm. runsaasti ravintokuitua, vitamiineja, mineraareja, antioksidantteja, steroleja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Jo kauan on tiedetty kauran sisältämän b-glukaanin suotuisasta kolesterolia alentavasta vaikutuksesta, mutta vasta vuonna 1997 Yhdysvalloissa annettiin FDA:n toimesta lupa käyttää b-glukaaniin perustuvaa terveysväittämää kauratuotteissa. Maa- ja metsätalousmenisteriö aloitti vuonna 1998 laajan kansallisen kauraohjelman, jonka tarkoituksena on mm. tutkia mahdollisuuksia kauran käytön lisäämiseksi kotimaisessa elintarviketeollisuudessa. Yksi ohjelmaan kuuluva hanke on "Kauran biotekninen prosessointi uusiksi elintarvikkeiksi". Se on yhteistyö VTT Bio- ja elintarviketekniikan yksikön, Teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan laitoksen, Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksen ja Maatalouden tutkimuskeskuksen elintarvikkeiden tutkimusyksikön välillä. Kaikki tämän katsauksen kirjoittajat työskentelevät ko. projektissa. Tarkoituksena oli koota yhteen tähän kirjallisuuskatsaukseen laaja tietopaketti kaurasta, sen rakenteesta, terveysvaikutteisista yhdisteistä ja mikrobiologisesta laadusta. Pääpaino asetettiin kauran sisältämille bioaktiivisille yhdisteille ja toisaalta kauran flavoritutkimukseen. Kuluttajan valintaperusteissa elintarvikkeiden aistittava laatu on varsin keskeisessä asemassa, ja kauralla on miellyttävä, tyypillinen flavori, johon sen käyttö mm. leivontatuotteissa perustuu. Koska yllämainitussa projektissa käytämme itämistä bioteknisenä prosessina, tähän katsaukseen on koottu myös se kirjallisuudesta saatu vähäinen tieto, mitä kauran idättämisestä ja sen vaikutuksista ravitsemukselliseen arvoon on olemassa. Toivomme tämän julkaisun palvelevan kaikkia kaurasta kiinnostuneita henkilöitä ja kauran parissa työskenteleviä tutkijoita.

AB - Suomessa viljoista kauraa viljellään ohran jälkeen eniten, mutta vain noin 3 % kauran tuotannosta menee elintarvikekäyttöön. Kauran varsin vähäinen elintarvikekäyttö on pääasiassa puuroissa, aamiais- ja leivontatuotteissa. Kaura on kuitenkin, kuten muutkin täysjyväviljat, monien terveysetujen raaka-aine sisältäen mm. runsaasti ravintokuitua, vitamiineja, mineraareja, antioksidantteja, steroleja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Jo kauan on tiedetty kauran sisältämän b-glukaanin suotuisasta kolesterolia alentavasta vaikutuksesta, mutta vasta vuonna 1997 Yhdysvalloissa annettiin FDA:n toimesta lupa käyttää b-glukaaniin perustuvaa terveysväittämää kauratuotteissa. Maa- ja metsätalousmenisteriö aloitti vuonna 1998 laajan kansallisen kauraohjelman, jonka tarkoituksena on mm. tutkia mahdollisuuksia kauran käytön lisäämiseksi kotimaisessa elintarviketeollisuudessa. Yksi ohjelmaan kuuluva hanke on "Kauran biotekninen prosessointi uusiksi elintarvikkeiksi". Se on yhteistyö VTT Bio- ja elintarviketekniikan yksikön, Teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan laitoksen, Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksen ja Maatalouden tutkimuskeskuksen elintarvikkeiden tutkimusyksikön välillä. Kaikki tämän katsauksen kirjoittajat työskentelevät ko. projektissa. Tarkoituksena oli koota yhteen tähän kirjallisuuskatsaukseen laaja tietopaketti kaurasta, sen rakenteesta, terveysvaikutteisista yhdisteistä ja mikrobiologisesta laadusta. Pääpaino asetettiin kauran sisältämille bioaktiivisille yhdisteille ja toisaalta kauran flavoritutkimukseen. Kuluttajan valintaperusteissa elintarvikkeiden aistittava laatu on varsin keskeisessä asemassa, ja kauralla on miellyttävä, tyypillinen flavori, johon sen käyttö mm. leivontatuotteissa perustuu. Koska yllämainitussa projektissa käytämme itämistä bioteknisenä prosessina, tähän katsaukseen on koottu myös se kirjallisuudesta saatu vähäinen tieto, mitä kauran idättämisestä ja sen vaikutuksista ravitsemukselliseen arvoon on olemassa. Toivomme tämän julkaisun palvelevan kaikkia kaurasta kiinnostuneita henkilöitä ja kauran parissa työskenteleviä tutkijoita.

KW - food industry

KW - raw materials

KW - oats

KW - starch

KW - lipids

KW - proteins

KW - phytanes

KW - flavours

KW - microbiology

KW - germination

M3 - Report

SN - 951-38-5491-4

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Kaura elintarvikeraaka-aineena

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Oksman-Caldentey K-M, Laitila A, Wilhelmson A, Heiniö R-L, Outinen M, Kaukovirta-Norja A et al. Kaura elintarvikeraaka-aineena. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 120 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1986).