@book{94dd5866a53e40a4bf5bbbcafe8ac7c0,
title = "Kehitysarvioita er{\"a}iden halogenoitujen hiilivetyjen p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} Suomessa",
abstract = "Julkaisuun koottiin tietoa kasvihuoneilmi{\"o}{\"o}n vaikuttavista halogenoiduista hiilivedyist{\"a} ja laadittiin kehitysarvioita niiden p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} Suomessa ilmaston l{\"a}mpenemistarkasteluja varten. Useimmat tarkastellut halogenoidut hiilivedyt vaikuttavat ilmaston l{\"a}mpenemisen lis{\"a}ksi yl{\"a}ilmakeh{\"a}n otsonia tuhoavasti. Otsonituho onkin n{\"a}iden yhdisteiden v{\"a}litt{\"o}min ja suurin uhka ymp{\"a}rist{\"o}llemme, ja siksi useimmat teollisuus- ja kehitysmaat ovat allekirjoittaneet nk. Montrealin p{\"o}yt{\"a}kirjan, jolla rajoitetaan otsonikerrosta heikent{\"a}vien aineiden tuotantoa ja kulutusta. P{\"o}yt{\"a}kirjassa mainittujen yhdisteiden k{\"a}yt{\"o}st{\"a} tullaan sopimuksen mukaan luopumaan viimeist{\"a}{\"a}n vuoteen 2000 menness{\"a}. Suomessa luopuminen tapahtuu tiukemmalla aikataululla vuoden 1994 loppuun menness{\"a}. Tarkastelluista yhdisteist{\"a} CFC-yhdisteet vaikuttavat eniten otsonituhoon ja kasvihuoneilmi{\"o}{\"o}n. CFC-yhdisteit{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n monissa sovellutuksissa, mm. kylm{\"a}aineina, muoveissa paisunta- ja eristeaineina, aerosoleissa ponneaineina sek{\"a} liuottimina. Sammutusaineina k{\"a}ytetyt halonit ja liuottimina ja kemiallisina raaka-aineina k{\"a}ytetyt 1,1,1-trikloorietaani ja hiilitetrakloridi ovat my{\"o}s Montrealin sopimuksen piiriin kuuluvia yhdisteit{\"a}. CFC-yhdisteiden k{\"a}yt{\"o}st{\"a} luovuttaessa ne tullaan osittain korvaamaan HCFC- ja HFC-yhdisteill{\"a}. My{\"o}s HCFC- yhdisteet vaikuttavat ilmaston l{\"a}mpenemiseen ja otsonituhoon, mutta v{\"a}hemm{\"a}n kuin CFC-yhdisteet. HFC- yhdisteet eiv{\"a}t tuhoa otsonia, mutta vaikuttavat ilmaston l{\"a}mpenemiseen. HCFC- ja HFC- yhdisteist{\"a} toivotaan vain v{\"a}liaikaista ratkaisua CFC-yhdisteiden tilalle. CFC-yhdisteiden tuotannosta on saatavissa hyvin v{\"a}h{\"a}n tietoa ennen 1980-luvun puoltav{\"a}li{\"a}, ja p{\"a}{\"a}st{\"o}arvioihin liittyv{\"a}t ep{\"a}varmuudet ovat suuria. Koko maailman tuotantoa ja p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} tarkastellaan eri l{\"a}hteist{\"a} saatujen arvioiden mukaan. Suomen kulutusta ja p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} arvioidaan osittain ulkomaisten arvioiden mukaisesti ja osittain kemikaalien maahantuojilta saatuihin tietoihin perustuen. Suomen p{\"a}{\"a}st{\"o}ille esitet{\"a}{\"a}n kaksi kehitysarviota, joista toinen ei edellyt{\"a} muita toimenpiteit{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseksi kuin yhdisteiden k{\"a}yt{\"o}st{\"a} luopumisen. Toisessa skenaariossa oletetaan lis{\"a}ksi yhdisteiden talteenotto ja h{\"a}vitys.",
keywords = "hydrocarbons, halogen compounds, emissions, forecasting, ozone depletion, greenhouse effect, scenarios",
author = "Riitta Pipatti",
year = "1992",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4303-3",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1409",
address = "Finland",
}
