Kehitysarvioita eräiden halogenoitujen hiilivetyjen päästöistä Suomessa

Riitta Pipatti

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Julkaisuun koottiin tietoa kasvihuoneilmiöön vaikuttavista halogenoiduista hiilivedyistä ja laadittiin kehitysarvioita niiden päästöistä Suomessa ilmaston lämpenemistarkasteluja varten. Useimmat tarkastellut halogenoidut hiilivedyt vaikuttavat ilmaston lämpenemisen lisäksi yläilmakehän otsonia tuhoavasti. Otsonituho onkin näiden yhdisteiden välittömin ja suurin uhka ympäristöllemme, ja siksi useimmat teollisuus- ja kehitysmaat ovat allekirjoittaneet nk. Montrealin pöytäkirjan, jolla rajoitetaan otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotantoa ja kulutusta. Pöytäkirjassa mainittujen yhdisteiden käytöstä tullaan sopimuksen mukaan luopumaan viimeistään vuoteen 2000 mennessä. Suomessa luopuminen tapahtuu tiukemmalla aikataululla vuoden 1994 loppuun mennessä. Tarkastelluista yhdisteistä CFC-yhdisteet vaikuttavat eniten otsonituhoon ja kasvihuoneilmiöön. CFC-yhdisteitä käytetään monissa sovellutuksissa, mm. kylmäaineina, muoveissa paisunta- ja eristeaineina, aerosoleissa ponneaineina sekä liuottimina. Sammutusaineina käytetyt halonit ja liuottimina ja kemiallisina raaka-aineina käytetyt 1,1,1-trikloorietaani ja hiilitetrakloridi ovat myös Montrealin sopimuksen piiriin kuuluvia yhdisteitä. CFC-yhdisteiden käytöstä luovuttaessa ne tullaan osittain korvaamaan HCFC- ja HFC-yhdisteillä. Myös HCFC- yhdisteet vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen ja otsonituhoon, mutta vähemmän kuin CFC-yhdisteet. HFC- yhdisteet eivät tuhoa otsonia, mutta vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen. HCFC- ja HFC- yhdisteistä toivotaan vain väliaikaista ratkaisua CFC-yhdisteiden tilalle. CFC-yhdisteiden tuotannosta on saatavissa hyvin vähän tietoa ennen 1980-luvun puoltaväliä, ja päästöarvioihin liittyvät epävarmuudet ovat suuria. Koko maailman tuotantoa ja päästöjä tarkastellaan eri lähteistä saatujen arvioiden mukaan. Suomen kulutusta ja päästöjä arvioidaan osittain ulkomaisten arvioiden mukaisesti ja osittain kemikaalien maahantuojilta saatuihin tietoihin perustuen. Suomen päästöille esitetään kaksi kehitysarviota, joista toinen ei edellytä muita toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi kuin yhdisteiden käytöstä luopumisen. Toisessa skenaariossa oletetaan lisäksi yhdisteiden talteenotto ja hävitys.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages58
ISBN (Print)951-38-4303-3
Publication statusPublished - 1992
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1409
ISSN1235-0605

Keywords

  • hydrocarbons
  • halogen compounds
  • emissions
  • forecasting
  • ozone depletion
  • greenhouse effect
  • scenarios

Cite this

Pipatti, R. (1992). Kehitysarvioita eräiden halogenoitujen hiilivetyjen päästöistä Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1409
Pipatti, Riitta. / Kehitysarvioita eräiden halogenoitujen hiilivetyjen päästöistä Suomessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 58 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1409).
@book{94dd5866a53e40a4bf5bbbcafe8ac7c0,
title = "Kehitysarvioita er{\"a}iden halogenoitujen hiilivetyjen p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} Suomessa",
abstract = "Julkaisuun koottiin tietoa kasvihuoneilmi{\"o}{\"o}n vaikuttavista halogenoiduista hiilivedyist{\"a} ja laadittiin kehitysarvioita niiden p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} Suomessa ilmaston l{\"a}mpenemistarkasteluja varten. Useimmat tarkastellut halogenoidut hiilivedyt vaikuttavat ilmaston l{\"a}mpenemisen lis{\"a}ksi yl{\"a}ilmakeh{\"a}n otsonia tuhoavasti. Otsonituho onkin n{\"a}iden yhdisteiden v{\"a}litt{\"o}min ja suurin uhka ymp{\"a}rist{\"o}llemme, ja siksi useimmat teollisuus- ja kehitysmaat ovat allekirjoittaneet nk. Montrealin p{\"o}yt{\"a}kirjan, jolla rajoitetaan otsonikerrosta heikent{\"a}vien aineiden tuotantoa ja kulutusta. P{\"o}yt{\"a}kirjassa mainittujen yhdisteiden k{\"a}yt{\"o}st{\"a} tullaan sopimuksen mukaan luopumaan viimeist{\"a}{\"a}n vuoteen 2000 menness{\"a}. Suomessa luopuminen tapahtuu tiukemmalla aikataululla vuoden 1994 loppuun menness{\"a}. Tarkastelluista yhdisteist{\"a} CFC-yhdisteet vaikuttavat eniten otsonituhoon ja kasvihuoneilmi{\"o}{\"o}n. CFC-yhdisteit{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n monissa sovellutuksissa, mm. kylm{\"a}aineina, muoveissa paisunta- ja eristeaineina, aerosoleissa ponneaineina sek{\"a} liuottimina. Sammutusaineina k{\"a}ytetyt halonit ja liuottimina ja kemiallisina raaka-aineina k{\"a}ytetyt 1,1,1-trikloorietaani ja hiilitetrakloridi ovat my{\"o}s Montrealin sopimuksen piiriin kuuluvia yhdisteit{\"a}. CFC-yhdisteiden k{\"a}yt{\"o}st{\"a} luovuttaessa ne tullaan osittain korvaamaan HCFC- ja HFC-yhdisteill{\"a}. My{\"o}s HCFC- yhdisteet vaikuttavat ilmaston l{\"a}mpenemiseen ja otsonituhoon, mutta v{\"a}hemm{\"a}n kuin CFC-yhdisteet. HFC- yhdisteet eiv{\"a}t tuhoa otsonia, mutta vaikuttavat ilmaston l{\"a}mpenemiseen. HCFC- ja HFC- yhdisteist{\"a} toivotaan vain v{\"a}liaikaista ratkaisua CFC-yhdisteiden tilalle. CFC-yhdisteiden tuotannosta on saatavissa hyvin v{\"a}h{\"a}n tietoa ennen 1980-luvun puoltav{\"a}li{\"a}, ja p{\"a}{\"a}st{\"o}arvioihin liittyv{\"a}t ep{\"a}varmuudet ovat suuria. Koko maailman tuotantoa ja p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} tarkastellaan eri l{\"a}hteist{\"a} saatujen arvioiden mukaan. Suomen kulutusta ja p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} arvioidaan osittain ulkomaisten arvioiden mukaisesti ja osittain kemikaalien maahantuojilta saatuihin tietoihin perustuen. Suomen p{\"a}{\"a}st{\"o}ille esitet{\"a}{\"a}n kaksi kehitysarviota, joista toinen ei edellyt{\"a} muita toimenpiteit{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseksi kuin yhdisteiden k{\"a}yt{\"o}st{\"a} luopumisen. Toisessa skenaariossa oletetaan lis{\"a}ksi yhdisteiden talteenotto ja h{\"a}vitys.",
keywords = "hydrocarbons, halogen compounds, emissions, forecasting, ozone depletion, greenhouse effect, scenarios",
author = "Riitta Pipatti",
year = "1992",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4303-3",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1409",
address = "Finland",

}

Pipatti, R 1992, Kehitysarvioita eräiden halogenoitujen hiilivetyjen päästöistä Suomessa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1409, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kehitysarvioita eräiden halogenoitujen hiilivetyjen päästöistä Suomessa. / Pipatti, Riitta.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 58 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1409).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kehitysarvioita eräiden halogenoitujen hiilivetyjen päästöistä Suomessa

AU - Pipatti, Riitta

PY - 1992

Y1 - 1992

N2 - Julkaisuun koottiin tietoa kasvihuoneilmiöön vaikuttavista halogenoiduista hiilivedyistä ja laadittiin kehitysarvioita niiden päästöistä Suomessa ilmaston lämpenemistarkasteluja varten. Useimmat tarkastellut halogenoidut hiilivedyt vaikuttavat ilmaston lämpenemisen lisäksi yläilmakehän otsonia tuhoavasti. Otsonituho onkin näiden yhdisteiden välittömin ja suurin uhka ympäristöllemme, ja siksi useimmat teollisuus- ja kehitysmaat ovat allekirjoittaneet nk. Montrealin pöytäkirjan, jolla rajoitetaan otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotantoa ja kulutusta. Pöytäkirjassa mainittujen yhdisteiden käytöstä tullaan sopimuksen mukaan luopumaan viimeistään vuoteen 2000 mennessä. Suomessa luopuminen tapahtuu tiukemmalla aikataululla vuoden 1994 loppuun mennessä. Tarkastelluista yhdisteistä CFC-yhdisteet vaikuttavat eniten otsonituhoon ja kasvihuoneilmiöön. CFC-yhdisteitä käytetään monissa sovellutuksissa, mm. kylmäaineina, muoveissa paisunta- ja eristeaineina, aerosoleissa ponneaineina sekä liuottimina. Sammutusaineina käytetyt halonit ja liuottimina ja kemiallisina raaka-aineina käytetyt 1,1,1-trikloorietaani ja hiilitetrakloridi ovat myös Montrealin sopimuksen piiriin kuuluvia yhdisteitä. CFC-yhdisteiden käytöstä luovuttaessa ne tullaan osittain korvaamaan HCFC- ja HFC-yhdisteillä. Myös HCFC- yhdisteet vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen ja otsonituhoon, mutta vähemmän kuin CFC-yhdisteet. HFC- yhdisteet eivät tuhoa otsonia, mutta vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen. HCFC- ja HFC- yhdisteistä toivotaan vain väliaikaista ratkaisua CFC-yhdisteiden tilalle. CFC-yhdisteiden tuotannosta on saatavissa hyvin vähän tietoa ennen 1980-luvun puoltaväliä, ja päästöarvioihin liittyvät epävarmuudet ovat suuria. Koko maailman tuotantoa ja päästöjä tarkastellaan eri lähteistä saatujen arvioiden mukaan. Suomen kulutusta ja päästöjä arvioidaan osittain ulkomaisten arvioiden mukaisesti ja osittain kemikaalien maahantuojilta saatuihin tietoihin perustuen. Suomen päästöille esitetään kaksi kehitysarviota, joista toinen ei edellytä muita toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi kuin yhdisteiden käytöstä luopumisen. Toisessa skenaariossa oletetaan lisäksi yhdisteiden talteenotto ja hävitys.

AB - Julkaisuun koottiin tietoa kasvihuoneilmiöön vaikuttavista halogenoiduista hiilivedyistä ja laadittiin kehitysarvioita niiden päästöistä Suomessa ilmaston lämpenemistarkasteluja varten. Useimmat tarkastellut halogenoidut hiilivedyt vaikuttavat ilmaston lämpenemisen lisäksi yläilmakehän otsonia tuhoavasti. Otsonituho onkin näiden yhdisteiden välittömin ja suurin uhka ympäristöllemme, ja siksi useimmat teollisuus- ja kehitysmaat ovat allekirjoittaneet nk. Montrealin pöytäkirjan, jolla rajoitetaan otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotantoa ja kulutusta. Pöytäkirjassa mainittujen yhdisteiden käytöstä tullaan sopimuksen mukaan luopumaan viimeistään vuoteen 2000 mennessä. Suomessa luopuminen tapahtuu tiukemmalla aikataululla vuoden 1994 loppuun mennessä. Tarkastelluista yhdisteistä CFC-yhdisteet vaikuttavat eniten otsonituhoon ja kasvihuoneilmiöön. CFC-yhdisteitä käytetään monissa sovellutuksissa, mm. kylmäaineina, muoveissa paisunta- ja eristeaineina, aerosoleissa ponneaineina sekä liuottimina. Sammutusaineina käytetyt halonit ja liuottimina ja kemiallisina raaka-aineina käytetyt 1,1,1-trikloorietaani ja hiilitetrakloridi ovat myös Montrealin sopimuksen piiriin kuuluvia yhdisteitä. CFC-yhdisteiden käytöstä luovuttaessa ne tullaan osittain korvaamaan HCFC- ja HFC-yhdisteillä. Myös HCFC- yhdisteet vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen ja otsonituhoon, mutta vähemmän kuin CFC-yhdisteet. HFC- yhdisteet eivät tuhoa otsonia, mutta vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen. HCFC- ja HFC- yhdisteistä toivotaan vain väliaikaista ratkaisua CFC-yhdisteiden tilalle. CFC-yhdisteiden tuotannosta on saatavissa hyvin vähän tietoa ennen 1980-luvun puoltaväliä, ja päästöarvioihin liittyvät epävarmuudet ovat suuria. Koko maailman tuotantoa ja päästöjä tarkastellaan eri lähteistä saatujen arvioiden mukaan. Suomen kulutusta ja päästöjä arvioidaan osittain ulkomaisten arvioiden mukaisesti ja osittain kemikaalien maahantuojilta saatuihin tietoihin perustuen. Suomen päästöille esitetään kaksi kehitysarviota, joista toinen ei edellytä muita toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi kuin yhdisteiden käytöstä luopumisen. Toisessa skenaariossa oletetaan lisäksi yhdisteiden talteenotto ja hävitys.

KW - hydrocarbons

KW - halogen compounds

KW - emissions

KW - forecasting

KW - ozone depletion

KW - greenhouse effect

KW - scenarios

M3 - Report

SN - 951-38-4303-3

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Kehitysarvioita eräiden halogenoitujen hiilivetyjen päästöistä Suomessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Pipatti R. Kehitysarvioita eräiden halogenoitujen hiilivetyjen päästöistä Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 58 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1409).