Kehitysmaiden energiaongalmat ja kehitysyhteistyö

Keijo Mutanen, Keijo Sahrman

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Esitetään kehitysmaiden energiatekniikkaa ja -taloutta, näihin liittyviä ongelmia sekä energiaongelmien ratkaisumahdollisuuksia. Erityisesti tarkastellaan suomalaisen energia-alan tietämyksen soveltamista kehitysmaaolosuhteisiin. Kehitysmaiden väestö on kasvanut räjähdysmäisesti. Tästä seurannut pahin energiaongelma on polttopuupula. Puun polttokäyttö on osasyynä aavikoitumiselle. Tänä päivänä jo noin 100 miljoonaa kehitysmaiden ihmistä kärsii energiapulasta. Seuraavien 20 - 30 vuoden aikana sama uhkaa jo noin miljardia ihmistä. Kehitysmaiden köyhyys estää siirtymisen fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, käyttöön. Kehitysmaiden tulee siirtyä jo lähivuosikymmenien aikana uusiin ja uudistuviin energialähteisiin. Näitä ovat aurinko- ja tuulienergia sekä vesivoima. Polttopuun käytön hyötysuhdetta tulee parantaa nopeasti. Toisaalta tulee tehostaa puun kasvatusta. Myös fossiilisia polttoaineita tarvitaan ennen uusiin energiamuotoihin siirtymistä. Kehitysmaiden energiaongelmiin on alettu kiinnittää huomiota maailmanlaajuisesti. Maailmanpankki ja muut rahoittajat ovat lisäämässä rahoitusta erilaisiin energiahankkeisiin. Suomen kehitysapu kehitysmaille on pääasiassa kahdenkeskeistä ja kohdentuu tiettyihin maihin. 1980-luvulla energia-ala tulee olemaan kehitysavun painopistealueita samalla, kun kehitysapumme osuus bruttokansantuotteesta kasvaa. Suomalaisilla on erityistietämystä puun ja turpeen energiakäyttöön, vesivoimaan ja sähköistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Kehitysavussamme tulee pyrkiä määrän lisäksi laadullisen tason kehittämiseen. Kehitysmaaolosuhteet tulee tuntea nykyistä paremmin. Opetus- ja tutkimussektorin kytkeminen nykyistä laajemmin mukaan energia-alan kehitysyhteistyön näyttää tarpeelliselta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages69
ISBN (Print)951-38-2199-4
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume399

Keywords

  • peat production
  • biomass
  • combustion
  • developing countries
  • peat

Cite this

Mutanen, K., & Sahrman, K. (1984). Kehitysmaiden energiaongalmat ja kehitysyhteistyö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 399
Mutanen, Keijo ; Sahrman, Keijo. / Kehitysmaiden energiaongalmat ja kehitysyhteistyö. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 69 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 399).
@book{04bb3a970a254df189de54f57cc68431,
title = "Kehitysmaiden energiaongalmat ja kehitysyhteisty{\"o}",
abstract = "Esitet{\"a}{\"a}n kehitysmaiden energiatekniikkaa ja -taloutta, n{\"a}ihin liittyvi{\"a} ongelmia sek{\"a} energiaongelmien ratkaisumahdollisuuksia. Erityisesti tarkastellaan suomalaisen energia-alan tiet{\"a}myksen soveltamista kehitysmaaolosuhteisiin. Kehitysmaiden v{\"a}est{\"o} on kasvanut r{\"a}j{\"a}hdysm{\"a}isesti. T{\"a}st{\"a} seurannut pahin energiaongelma on polttopuupula. Puun polttok{\"a}ytt{\"o} on osasyyn{\"a} aavikoitumiselle. T{\"a}n{\"a} p{\"a}iv{\"a}n{\"a} jo noin 100 miljoonaa kehitysmaiden ihmist{\"a} k{\"a}rsii energiapulasta. Seuraavien 20 - 30 vuoden aikana sama uhkaa jo noin miljardia ihmist{\"a}. Kehitysmaiden k{\"o}yhyys est{\"a}{\"a} siirtymisen fossiilisten polttoaineiden, kuten {\"o}ljyn, k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Kehitysmaiden tulee siirty{\"a} jo l{\"a}hivuosikymmenien aikana uusiin ja uudistuviin energial{\"a}hteisiin. N{\"a}it{\"a} ovat aurinko- ja tuulienergia sek{\"a} vesivoima. Polttopuun k{\"a}yt{\"o}n hy{\"o}tysuhdetta tulee parantaa nopeasti. Toisaalta tulee tehostaa puun kasvatusta. My{\"o}s fossiilisia polttoaineita tarvitaan ennen uusiin energiamuotoihin siirtymist{\"a}. Kehitysmaiden energiaongelmiin on alettu kiinnitt{\"a}{\"a} huomiota maailmanlaajuisesti. Maailmanpankki ja muut rahoittajat ovat lis{\"a}{\"a}m{\"a}ss{\"a} rahoitusta erilaisiin energiahankkeisiin. Suomen kehitysapu kehitysmaille on p{\"a}{\"a}asiassa kahdenkeskeist{\"a} ja kohdentuu tiettyihin maihin. 1980-luvulla energia-ala tulee olemaan kehitysavun painopistealueita samalla, kun kehitysapumme osuus bruttokansantuotteesta kasvaa. Suomalaisilla on erityistiet{\"a}myst{\"a} puun ja turpeen energiak{\"a}ytt{\"o}{\"o}n, vesivoimaan ja s{\"a}hk{\"o}ist{\"a}miseen liittyviss{\"a} kysymyksiss{\"a}. Kehitysavussamme tulee pyrki{\"a} m{\"a}{\"a}r{\"a}n lis{\"a}ksi laadullisen tason kehitt{\"a}miseen. Kehitysmaaolosuhteet tulee tuntea nykyist{\"a} paremmin. Opetus- ja tutkimussektorin kytkeminen nykyist{\"a} laajemmin mukaan energia-alan kehitysyhteisty{\"o}n n{\"a}ytt{\"a}{\"a} tarpeelliselta.",
keywords = "peat production, biomass, combustion, developing countries, peat",
author = "Keijo Mutanen and Keijo Sahrman",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2199-4",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Mutanen, K & Sahrman, K 1984, Kehitysmaiden energiaongalmat ja kehitysyhteistyö. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 399, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kehitysmaiden energiaongalmat ja kehitysyhteistyö. / Mutanen, Keijo; Sahrman, Keijo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 69 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 399).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kehitysmaiden energiaongalmat ja kehitysyhteistyö

AU - Mutanen, Keijo

AU - Sahrman, Keijo

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Esitetään kehitysmaiden energiatekniikkaa ja -taloutta, näihin liittyviä ongelmia sekä energiaongelmien ratkaisumahdollisuuksia. Erityisesti tarkastellaan suomalaisen energia-alan tietämyksen soveltamista kehitysmaaolosuhteisiin. Kehitysmaiden väestö on kasvanut räjähdysmäisesti. Tästä seurannut pahin energiaongelma on polttopuupula. Puun polttokäyttö on osasyynä aavikoitumiselle. Tänä päivänä jo noin 100 miljoonaa kehitysmaiden ihmistä kärsii energiapulasta. Seuraavien 20 - 30 vuoden aikana sama uhkaa jo noin miljardia ihmistä. Kehitysmaiden köyhyys estää siirtymisen fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, käyttöön. Kehitysmaiden tulee siirtyä jo lähivuosikymmenien aikana uusiin ja uudistuviin energialähteisiin. Näitä ovat aurinko- ja tuulienergia sekä vesivoima. Polttopuun käytön hyötysuhdetta tulee parantaa nopeasti. Toisaalta tulee tehostaa puun kasvatusta. Myös fossiilisia polttoaineita tarvitaan ennen uusiin energiamuotoihin siirtymistä. Kehitysmaiden energiaongelmiin on alettu kiinnittää huomiota maailmanlaajuisesti. Maailmanpankki ja muut rahoittajat ovat lisäämässä rahoitusta erilaisiin energiahankkeisiin. Suomen kehitysapu kehitysmaille on pääasiassa kahdenkeskeistä ja kohdentuu tiettyihin maihin. 1980-luvulla energia-ala tulee olemaan kehitysavun painopistealueita samalla, kun kehitysapumme osuus bruttokansantuotteesta kasvaa. Suomalaisilla on erityistietämystä puun ja turpeen energiakäyttöön, vesivoimaan ja sähköistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Kehitysavussamme tulee pyrkiä määrän lisäksi laadullisen tason kehittämiseen. Kehitysmaaolosuhteet tulee tuntea nykyistä paremmin. Opetus- ja tutkimussektorin kytkeminen nykyistä laajemmin mukaan energia-alan kehitysyhteistyön näyttää tarpeelliselta.

AB - Esitetään kehitysmaiden energiatekniikkaa ja -taloutta, näihin liittyviä ongelmia sekä energiaongelmien ratkaisumahdollisuuksia. Erityisesti tarkastellaan suomalaisen energia-alan tietämyksen soveltamista kehitysmaaolosuhteisiin. Kehitysmaiden väestö on kasvanut räjähdysmäisesti. Tästä seurannut pahin energiaongelma on polttopuupula. Puun polttokäyttö on osasyynä aavikoitumiselle. Tänä päivänä jo noin 100 miljoonaa kehitysmaiden ihmistä kärsii energiapulasta. Seuraavien 20 - 30 vuoden aikana sama uhkaa jo noin miljardia ihmistä. Kehitysmaiden köyhyys estää siirtymisen fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, käyttöön. Kehitysmaiden tulee siirtyä jo lähivuosikymmenien aikana uusiin ja uudistuviin energialähteisiin. Näitä ovat aurinko- ja tuulienergia sekä vesivoima. Polttopuun käytön hyötysuhdetta tulee parantaa nopeasti. Toisaalta tulee tehostaa puun kasvatusta. Myös fossiilisia polttoaineita tarvitaan ennen uusiin energiamuotoihin siirtymistä. Kehitysmaiden energiaongelmiin on alettu kiinnittää huomiota maailmanlaajuisesti. Maailmanpankki ja muut rahoittajat ovat lisäämässä rahoitusta erilaisiin energiahankkeisiin. Suomen kehitysapu kehitysmaille on pääasiassa kahdenkeskeistä ja kohdentuu tiettyihin maihin. 1980-luvulla energia-ala tulee olemaan kehitysavun painopistealueita samalla, kun kehitysapumme osuus bruttokansantuotteesta kasvaa. Suomalaisilla on erityistietämystä puun ja turpeen energiakäyttöön, vesivoimaan ja sähköistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Kehitysavussamme tulee pyrkiä määrän lisäksi laadullisen tason kehittämiseen. Kehitysmaaolosuhteet tulee tuntea nykyistä paremmin. Opetus- ja tutkimussektorin kytkeminen nykyistä laajemmin mukaan energia-alan kehitysyhteistyön näyttää tarpeelliselta.

KW - peat production

KW - biomass

KW - combustion

KW - developing countries

KW - peat

M3 - Report

SN - 951-38-2199-4

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kehitysmaiden energiaongalmat ja kehitysyhteistyö

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Mutanen K, Sahrman K. Kehitysmaiden energiaongalmat ja kehitysyhteistyö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 69 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 399).