Kellarin taloudellisuus pientalossa

Tätä tutkimusta varten suunniteltiin joukko perusmuodoltaan yksinkertaisia vertailutaloja. Lähtökohtana oli noin 80 m2:n (3h + k + s) perusasunto, jonka apu- ja lisätilat sijoitettiin kellariin, maantasoon talon jatkeeksi, toiseen kerrokseen tai erilliseen talousrakennukseen. Vaikka vertailutalot olivat perusratkaisuiltaankin perusasunnon johdannaisia, tilat suunniteltiin kullekin rakennustyypille luonteenomaisella tavalla. Eri rakennustyyppien taloudellisuudesta tehtiin johtopäätöksiä vertailemalla keskenään sekä niiden kustannuksia että käyttöarvoja. Vaikka rakentamisen kustannustaso kohoaa inflaation vaikutuksesta melko nopeasti, muuttuvat rakennuksen eri osien kustannussuhteet hitaasti. Tästä johtuen kustannusarvioiden perusteella tehdyt johtopäätökset säilyvät kauan voimassa. Tutkimuksessa suoritettiin yksinkertainen arvo-kustannus-analyysi, jossa verrattiin pientalojen koko tilankäytön suhteellista käyttöarvoa vuosikustannuksiin. Vertailutalojen keskinäinen taloudellisuus osoitettiin laskennallisesti arvopisteen vuosikustannuksena. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kellarin rakentamista pientaloon voidaan pitää yhtä taloudellisena kuin vastaavien aputilojen rakentamista jollain muullakin tavalla. Kellarilliset ratkaisut eivät ole kokonaiskustannuksiltaan sen kalliimpia eivätkä tilojensa käyttöarvolta sen heikompia kuin maantasoratkaisutkaan. Määrääviksi valintaperusteiksi muodostuvat useimmiten rakennuspaikan asettamat rajoitukset kuten asemakaavamääräykset, maaperä ja perustamisolosuhteet, talon sopeutuminen ympäristöön, sekä asukkaan tilantarpeet ja muut toivomukset.