TY - BOOK
T1 - Kellarin taloudellisuus pientalossa
AU - Osara, Leo
PY - 1982
Y1 - 1982
N2 - Tätä tutkimusta varten suunniteltiin joukko
perusmuodoltaan yksinkertaisia vertailutaloja.
Lähtökohtana oli noin 80 m2:n (3h + k + s) perusasunto,
jonka apu- ja lisätilat sijoitettiin kellariin,
maantasoon talon jatkeeksi, toiseen kerrokseen tai
erilliseen talousrakennukseen. Vaikka vertailutalot
olivat perusratkaisuiltaankin perusasunnon johdannaisia,
tilat suunniteltiin kullekin rakennustyypille
luonteenomaisella tavalla. Eri rakennustyyppien
taloudellisuudesta tehtiin johtopäätöksiä vertailemalla
keskenään sekä niiden kustannuksia että käyttöarvoja.
Vaikka rakentamisen kustannustaso kohoaa inflaation
vaikutuksesta melko nopeasti, muuttuvat rakennuksen eri
osien kustannussuhteet hitaasti. Tästä johtuen
kustannusarvioiden perusteella tehdyt johtopäätökset
säilyvät kauan voimassa.
Tutkimuksessa suoritettiin yksinkertainen
arvo-kustannus-analyysi, jossa verrattiin pientalojen
koko tilankäytön suhteellista käyttöarvoa
vuosikustannuksiin. Vertailutalojen keskinäinen
taloudellisuus osoitettiin laskennallisesti arvopisteen
vuosikustannuksena.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kellarin
rakentamista pientaloon voidaan pitää yhtä taloudellisena
kuin vastaavien aputilojen rakentamista jollain muullakin
tavalla. Kellarilliset ratkaisut eivät ole
kokonaiskustannuksiltaan sen kalliimpia eivätkä tilojensa
käyttöarvolta sen heikompia kuin maantasoratkaisutkaan.
Määrääviksi valintaperusteiksi muodostuvat useimmiten
rakennuspaikan asettamat rajoitukset kuten
asemakaavamääräykset, maaperä ja perustamisolosuhteet,
talon sopeutuminen ympäristöön, sekä asukkaan
tilantarpeet ja muut toivomukset.
AB - Tätä tutkimusta varten suunniteltiin joukko
perusmuodoltaan yksinkertaisia vertailutaloja.
Lähtökohtana oli noin 80 m2:n (3h + k + s) perusasunto,
jonka apu- ja lisätilat sijoitettiin kellariin,
maantasoon talon jatkeeksi, toiseen kerrokseen tai
erilliseen talousrakennukseen. Vaikka vertailutalot
olivat perusratkaisuiltaankin perusasunnon johdannaisia,
tilat suunniteltiin kullekin rakennustyypille
luonteenomaisella tavalla. Eri rakennustyyppien
taloudellisuudesta tehtiin johtopäätöksiä vertailemalla
keskenään sekä niiden kustannuksia että käyttöarvoja.
Vaikka rakentamisen kustannustaso kohoaa inflaation
vaikutuksesta melko nopeasti, muuttuvat rakennuksen eri
osien kustannussuhteet hitaasti. Tästä johtuen
kustannusarvioiden perusteella tehdyt johtopäätökset
säilyvät kauan voimassa.
Tutkimuksessa suoritettiin yksinkertainen
arvo-kustannus-analyysi, jossa verrattiin pientalojen
koko tilankäytön suhteellista käyttöarvoa
vuosikustannuksiin. Vertailutalojen keskinäinen
taloudellisuus osoitettiin laskennallisesti arvopisteen
vuosikustannuksena.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kellarin
rakentamista pientaloon voidaan pitää yhtä taloudellisena
kuin vastaavien aputilojen rakentamista jollain muullakin
tavalla. Kellarilliset ratkaisut eivät ole
kokonaiskustannuksiltaan sen kalliimpia eivätkä tilojensa
käyttöarvolta sen heikompia kuin maantasoratkaisutkaan.
Määrääviksi valintaperusteiksi muodostuvat useimmiten
rakennuspaikan asettamat rajoitukset kuten
asemakaavamääräykset, maaperä ja perustamisolosuhteet,
talon sopeutuminen ympäristöön, sekä asukkaan
tilantarpeet ja muut toivomukset.
M3 - Report
SN - 951-38-1441-6
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Kellarin taloudellisuus pientalossa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -