TY - BOOK
T1 - Kemian faktatietokannat
AU - Housh, Riitta
PY - 1990
Y1 - 1990
N2 - Kemian faktatiedoilla tarkoitetaan numeerista
(ominaisuudet, hinnat, tuotantoluvut), sanallista
(nimistöt, valmistajat) tai kuvallista (rakennekaavat,
spektrit) tietoa kemiallisista aineista. Tällaisia
tietoja on totuttu etsimään käsi- ja taulukkokirjoista
sekä tilastoista. Useimmat niistä ovat nykyisin saatavina
myös elektronisessa muodossa. Tietokonejärjestelmien
etuja ovat laajat ja tuoreet tiedot sekä nopeat ja
monipuoliset hakujärjestelmät. Tietoja voidaan yhdistellä
ja jatkokäsitellä matemaattisesti, tilastollisesti tai
graafisesti. Faktatietokantoihin voi liittyä myös
estimointi- tai simulointiohjelmia.
Työssä selvitettiin kemiaan liittyvät julkiset
faktatietokannat. Löytyneistä 340 tietokannasta 61 % on
käytettävissä suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien
kautta. CD-ROM-levyillä on saatavissa 21 % ja levykkeillä
16 % kemian faktatietokannoista. Etenkin CD-ROM-levyjen
määrä kasvaa nopeasti. Tietokannat voidaan yleensä
hankkia myös magneettinauhoilla. Sama tietokanta voi
esiintyä useassa tiedontallennusvälineessä, mutta eri
versiot voivat poiketa toisistaan sekä nimensä,
sisältönsä että kattavuutensa puolesta.
Selvityksen mukaan 25 % kemian faktatietokannoista
käsittelee toksikologiaa ja työsuojelua, 16 %
termodynamiikkaa, 16 % liiketaloutta, 12 %
materiaaliominaisuuksia ja 8 % spektrejä. Muut
tietokannat käsittelevät synteesisuunnittelua,
kemiallista nimistöä ja rakenteita, kristallografiaa sekä
fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia.
Aineiston laajuuden takia tietokannat käsitellään
raportissa aiheryhmittäin, ja yksittäisiä tietokantoja
esitellään pääasiassa taulukoissa. Tyypillisiä
faktatiedonhakuja käydään läpi esimerkkien avulla.
Julkaisu on tarkoitettu auttamaan tutkimuskemistejä,
informaatikkoja ja muita tiedon tarvitsijoita kemian
faktatietojen etsimisessä ja tietokannan valinnassa.
AB - Kemian faktatiedoilla tarkoitetaan numeerista
(ominaisuudet, hinnat, tuotantoluvut), sanallista
(nimistöt, valmistajat) tai kuvallista (rakennekaavat,
spektrit) tietoa kemiallisista aineista. Tällaisia
tietoja on totuttu etsimään käsi- ja taulukkokirjoista
sekä tilastoista. Useimmat niistä ovat nykyisin saatavina
myös elektronisessa muodossa. Tietokonejärjestelmien
etuja ovat laajat ja tuoreet tiedot sekä nopeat ja
monipuoliset hakujärjestelmät. Tietoja voidaan yhdistellä
ja jatkokäsitellä matemaattisesti, tilastollisesti tai
graafisesti. Faktatietokantoihin voi liittyä myös
estimointi- tai simulointiohjelmia.
Työssä selvitettiin kemiaan liittyvät julkiset
faktatietokannat. Löytyneistä 340 tietokannasta 61 % on
käytettävissä suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien
kautta. CD-ROM-levyillä on saatavissa 21 % ja levykkeillä
16 % kemian faktatietokannoista. Etenkin CD-ROM-levyjen
määrä kasvaa nopeasti. Tietokannat voidaan yleensä
hankkia myös magneettinauhoilla. Sama tietokanta voi
esiintyä useassa tiedontallennusvälineessä, mutta eri
versiot voivat poiketa toisistaan sekä nimensä,
sisältönsä että kattavuutensa puolesta.
Selvityksen mukaan 25 % kemian faktatietokannoista
käsittelee toksikologiaa ja työsuojelua, 16 %
termodynamiikkaa, 16 % liiketaloutta, 12 %
materiaaliominaisuuksia ja 8 % spektrejä. Muut
tietokannat käsittelevät synteesisuunnittelua,
kemiallista nimistöä ja rakenteita, kristallografiaa sekä
fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia.
Aineiston laajuuden takia tietokannat käsitellään
raportissa aiheryhmittäin, ja yksittäisiä tietokantoja
esitellään pääasiassa taulukoissa. Tyypillisiä
faktatiedonhakuja käydään läpi esimerkkien avulla.
Julkaisu on tarkoitettu auttamaan tutkimuskemistejä,
informaatikkoja ja muita tiedon tarvitsijoita kemian
faktatietojen etsimisessä ja tietokannan valinnassa.
KW - factual databases
KW - chemistry
KW - information retrieval
KW - information systems
M3 - Report
SN - 951-38-3806-4
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Kemian faktatietokannat
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -