Kemikaalivarastojen paloissa syntyviä vaarallisia aineita

Raija Kallonen, Inkeri Murronmaa

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tämä kirjallisuustutkimus sisältää luettelot vaarallisesti reagoivista kemikaaleista ja vaarallisista palamistuotteista sekä onnettomuuskuvauksia vuosina 1977-1987 sattuneista kemikaalivarastojen paloista. Onnettomuuskuvauksia on yhteensä 49, joista maanviljelyskemikaalivarastopaloja (torjunta-aine- ja lannoitepaloja) 10, hiilivetypaloja (nestekaasuja ja palavia nesteitä) 15 sekä muita kemikaalivarastopaloja 23. Kuvausten perusteella torjunta-ainepaloille on tyypillistä pahanhajuiset merkaptaanikaasut ja ympäristön saastuminen, varsinkin sammutusveden mukana kulkeutuvien myrkyllisten kemikaalien leviäminen vesistöön ja maahan seurauksena kalakuolemat, kasvittomat alueet ja hankalat ja kalliit puhdistustoimenpiteet. Lannoitepaloilla ei ole ollut yhtä pahoja vaikutuksia, vaikka niissä saattaa syntyä suuri mm. typpihappoa, typen oksideja ja klooria sisältävä kaasu- ja höyrypilvi ja saattaa olla olemassa ammoniumnitraattilannoitteesta johtuva räjähdysvaara. Hiilivetypaloissa suurin ongelma eivät ole olleet myrkylliset savut ja kaasut, vaan palon leviäminen ja räjähdykset seurauksena usein suuret omaisuusvahingot sekä joissakin tapauksissa suuret henkilövahingot. Sen sijaan kloorattujen hiilivetyjen, kuten vinoylikloridin ja paradiklooribentseenin sekä myös epäorgaanisten aineiden kuten alumiinikloridin palaessa tai reagoidessa muiden aineiden kanssa voi syntyä ärsyttävää ja korrodoivaa kloorivetyä. Myös muissa kemikaalipaloissa kuin hiilivetypaloissa on sattunut voimakkaita räjähdyksiä, kuten natrium- tai kaliumkloraattia, kumeeni-vetyperoksidia, fumaarihappopölyä ja liuotinaineita sisältävien varastojen paloissa tai ympäröivien alueiden tai vesistöjen saastumisia kemikaalien kuten maleiinihapon ja fenolin kulkeutuessa sammutusveden mukana.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages150
ISBN (Print)951-38-3473-5
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number999
ISSN0358-5085

Keywords

  • storage
  • commercial buildings
  • fires
  • fire hazards
  • safety engineering
  • chemicals
  • chemical plants
  • hazardous materials
  • toxicology

Cite this

Kallonen, R., & Murronmaa, I. (1989). Kemikaalivarastojen paloissa syntyviä vaarallisia aineita. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 999
Kallonen, Raija ; Murronmaa, Inkeri. / Kemikaalivarastojen paloissa syntyviä vaarallisia aineita. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 150 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 999).
@book{aa31b2235c41492f9b1df137aa9bf2be,
title = "Kemikaalivarastojen paloissa syntyvi{\"a} vaarallisia aineita",
abstract = "T{\"a}m{\"a} kirjallisuustutkimus sis{\"a}lt{\"a}{\"a} luettelot vaarallisesti reagoivista kemikaaleista ja vaarallisista palamistuotteista sek{\"a} onnettomuuskuvauksia vuosina 1977-1987 sattuneista kemikaalivarastojen paloista. Onnettomuuskuvauksia on yhteens{\"a} 49, joista maanviljelyskemikaalivarastopaloja (torjunta-aine- ja lannoitepaloja) 10, hiilivetypaloja (nestekaasuja ja palavia nesteit{\"a}) 15 sek{\"a} muita kemikaalivarastopaloja 23. Kuvausten perusteella torjunta-ainepaloille on tyypillist{\"a} pahanhajuiset merkaptaanikaasut ja ymp{\"a}rist{\"o}n saastuminen, varsinkin sammutusveden mukana kulkeutuvien myrkyllisten kemikaalien levi{\"a}minen vesist{\"o}{\"o}n ja maahan seurauksena kalakuolemat, kasvittomat alueet ja hankalat ja kalliit puhdistustoimenpiteet. Lannoitepaloilla ei ole ollut yht{\"a} pahoja vaikutuksia, vaikka niiss{\"a} saattaa synty{\"a} suuri mm. typpihappoa, typen oksideja ja klooria sis{\"a}lt{\"a}v{\"a} kaasu- ja h{\"o}yrypilvi ja saattaa olla olemassa ammoniumnitraattilannoitteesta johtuva r{\"a}j{\"a}hdysvaara. Hiilivetypaloissa suurin ongelma eiv{\"a}t ole olleet myrkylliset savut ja kaasut, vaan palon levi{\"a}minen ja r{\"a}j{\"a}hdykset seurauksena usein suuret omaisuusvahingot sek{\"a} joissakin tapauksissa suuret henkil{\"o}vahingot. Sen sijaan kloorattujen hiilivetyjen, kuten vinoylikloridin ja paradiklooribentseenin sek{\"a} my{\"o}s ep{\"a}orgaanisten aineiden kuten alumiinikloridin palaessa tai reagoidessa muiden aineiden kanssa voi synty{\"a} {\"a}rsytt{\"a}v{\"a}{\"a} ja korrodoivaa kloorivety{\"a}. My{\"o}s muissa kemikaalipaloissa kuin hiilivetypaloissa on sattunut voimakkaita r{\"a}j{\"a}hdyksi{\"a}, kuten natrium- tai kaliumkloraattia, kumeeni-vetyperoksidia, fumaarihappop{\"o}ly{\"a} ja liuotinaineita sis{\"a}lt{\"a}vien varastojen paloissa tai ymp{\"a}r{\"o}ivien alueiden tai vesist{\"o}jen saastumisia kemikaalien kuten maleiinihapon ja fenolin kulkeutuessa sammutusveden mukana.",
keywords = "storage, commercial buildings, fires, fire hazards, safety engineering, chemicals, chemical plants, hazardous materials, toxicology",
author = "Raija Kallonen and Inkeri Murronmaa",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3473-5",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "999",
address = "Finland",

}

Kallonen, R & Murronmaa, I 1989, Kemikaalivarastojen paloissa syntyviä vaarallisia aineita. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 999, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kemikaalivarastojen paloissa syntyviä vaarallisia aineita. / Kallonen, Raija; Murronmaa, Inkeri.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 150 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 999).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kemikaalivarastojen paloissa syntyviä vaarallisia aineita

AU - Kallonen, Raija

AU - Murronmaa, Inkeri

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tämä kirjallisuustutkimus sisältää luettelot vaarallisesti reagoivista kemikaaleista ja vaarallisista palamistuotteista sekä onnettomuuskuvauksia vuosina 1977-1987 sattuneista kemikaalivarastojen paloista. Onnettomuuskuvauksia on yhteensä 49, joista maanviljelyskemikaalivarastopaloja (torjunta-aine- ja lannoitepaloja) 10, hiilivetypaloja (nestekaasuja ja palavia nesteitä) 15 sekä muita kemikaalivarastopaloja 23. Kuvausten perusteella torjunta-ainepaloille on tyypillistä pahanhajuiset merkaptaanikaasut ja ympäristön saastuminen, varsinkin sammutusveden mukana kulkeutuvien myrkyllisten kemikaalien leviäminen vesistöön ja maahan seurauksena kalakuolemat, kasvittomat alueet ja hankalat ja kalliit puhdistustoimenpiteet. Lannoitepaloilla ei ole ollut yhtä pahoja vaikutuksia, vaikka niissä saattaa syntyä suuri mm. typpihappoa, typen oksideja ja klooria sisältävä kaasu- ja höyrypilvi ja saattaa olla olemassa ammoniumnitraattilannoitteesta johtuva räjähdysvaara. Hiilivetypaloissa suurin ongelma eivät ole olleet myrkylliset savut ja kaasut, vaan palon leviäminen ja räjähdykset seurauksena usein suuret omaisuusvahingot sekä joissakin tapauksissa suuret henkilövahingot. Sen sijaan kloorattujen hiilivetyjen, kuten vinoylikloridin ja paradiklooribentseenin sekä myös epäorgaanisten aineiden kuten alumiinikloridin palaessa tai reagoidessa muiden aineiden kanssa voi syntyä ärsyttävää ja korrodoivaa kloorivetyä. Myös muissa kemikaalipaloissa kuin hiilivetypaloissa on sattunut voimakkaita räjähdyksiä, kuten natrium- tai kaliumkloraattia, kumeeni-vetyperoksidia, fumaarihappopölyä ja liuotinaineita sisältävien varastojen paloissa tai ympäröivien alueiden tai vesistöjen saastumisia kemikaalien kuten maleiinihapon ja fenolin kulkeutuessa sammutusveden mukana.

AB - Tämä kirjallisuustutkimus sisältää luettelot vaarallisesti reagoivista kemikaaleista ja vaarallisista palamistuotteista sekä onnettomuuskuvauksia vuosina 1977-1987 sattuneista kemikaalivarastojen paloista. Onnettomuuskuvauksia on yhteensä 49, joista maanviljelyskemikaalivarastopaloja (torjunta-aine- ja lannoitepaloja) 10, hiilivetypaloja (nestekaasuja ja palavia nesteitä) 15 sekä muita kemikaalivarastopaloja 23. Kuvausten perusteella torjunta-ainepaloille on tyypillistä pahanhajuiset merkaptaanikaasut ja ympäristön saastuminen, varsinkin sammutusveden mukana kulkeutuvien myrkyllisten kemikaalien leviäminen vesistöön ja maahan seurauksena kalakuolemat, kasvittomat alueet ja hankalat ja kalliit puhdistustoimenpiteet. Lannoitepaloilla ei ole ollut yhtä pahoja vaikutuksia, vaikka niissä saattaa syntyä suuri mm. typpihappoa, typen oksideja ja klooria sisältävä kaasu- ja höyrypilvi ja saattaa olla olemassa ammoniumnitraattilannoitteesta johtuva räjähdysvaara. Hiilivetypaloissa suurin ongelma eivät ole olleet myrkylliset savut ja kaasut, vaan palon leviäminen ja räjähdykset seurauksena usein suuret omaisuusvahingot sekä joissakin tapauksissa suuret henkilövahingot. Sen sijaan kloorattujen hiilivetyjen, kuten vinoylikloridin ja paradiklooribentseenin sekä myös epäorgaanisten aineiden kuten alumiinikloridin palaessa tai reagoidessa muiden aineiden kanssa voi syntyä ärsyttävää ja korrodoivaa kloorivetyä. Myös muissa kemikaalipaloissa kuin hiilivetypaloissa on sattunut voimakkaita räjähdyksiä, kuten natrium- tai kaliumkloraattia, kumeeni-vetyperoksidia, fumaarihappopölyä ja liuotinaineita sisältävien varastojen paloissa tai ympäröivien alueiden tai vesistöjen saastumisia kemikaalien kuten maleiinihapon ja fenolin kulkeutuessa sammutusveden mukana.

KW - storage

KW - commercial buildings

KW - fires

KW - fire hazards

KW - safety engineering

KW - chemicals

KW - chemical plants

KW - hazardous materials

KW - toxicology

M3 - Report

SN - 951-38-3473-5

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Kemikaalivarastojen paloissa syntyviä vaarallisia aineita

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kallonen R, Murronmaa I. Kemikaalivarastojen paloissa syntyviä vaarallisia aineita. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 150 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 999).