Kemin kasvualueiden vertailu

Pekka Lahti, Jukka Turtiainen, Matti Vesikansa, Irmeli Wahlgren

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Kemin kasvualuevertailu on osa laajasta tutkimusprojektista "Yhdyskuntarakenteen taloudellinen eheyttäminen" Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemian teknistieteellinen toimikunta, kohdekunnat ja VTT. Muita kohdealueita koskevat tutkimusosat valmistuvat myöhemmin. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää tapoja, joilla hajonnutta yhdyskuntarakennetta voidaan korjata, "eheyttää . Yleispätevyyteen pyrkivien suunnittelu- ja arviointimenetelmiin liittyvien suositusten lisäksi etsitään vastauksia kohdekuntien konkreettisiin valintaongelmiin. Kemin tutkimusongelma asetettiin seuraavasti: Mikä kasvualue on seuraavaksi otettava käyttöön, kun kaikki tiedossa olevat täydennysrakennusalueet on rakennettu noin vuoteen 1985 mennessä? Tukittavien alueiden rajauksessa päädyttiin kuuteen vaihtoehtoon à 80 - 120 000 asuinkerros-m2. Näistä kolme Kuivanuoro-Sotisaari, Selkäsaari ja Ajos sijaitsevat saarella ja kolme Nauska, Ruona-Kittilänjärvi ja Satamankangas mantereella. Etäisyydet keskustasta vaihtelevat 2 - 10 km. Alueiden ohella vertailtiin eräitä liikenneväylä-, vesihuolto- ja lämmitystaparatkaisuja. Vertailukriteereinä olivat ensinnäkin alueen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset: investointi, käyttö-, korjaus- ja kunnossapitokustannukset, palvelujen toimintakustannukset sekä liikennekustannukset. Mukana ovat yhdyskuntarakenteen osat mahdollisimman kattavasti: rakennukset, liikenneväylät, viheralueet, teknisen huollon verkot laitoksineen. Jatkuvaluonteisten kuatannusten nykyarvo laskettiin käyttäen 40 v. keskimääräistä pitoaikaa ja 5 % diskonttokorkoa. Toiseksi arvioitiin vaihtoehtojen laadulliset erot. Laadullisia arvioita ei siis pyritty tekemään kattavasti, vaan pelkästään niiden ominaisuuksien osalta, joissa havaittiin selviä eroja. Arvioinnissa otettiin huomioon alueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen liittyminen muuhun yhdyskuntarakenteeseen, alueen sisäiset ominaisuudet sekä luonnon että rakennetun ympäristön osalta, ympäristöhaitat (ilman ja veden saasteet, tuuli, melu ja haju sekä liikenneturvallisuus) ja palvelutaso. Kolmanneksi arvioitiin vaihtoehtoihin liittyvät riskit. Epävarmuutta sisältyy sekä alueellisiin ja teknistoiminnallisiin vaihtoehtoihin että laskenta- ja arviointimenetelmiin. Karkean vertailun (I) tuloksena karsittiin kolme aluetta. Mikään karsituista alueista ei ollut kahden halvimman, laadullisesti parhaimman tai riskittömimmän vaihtoehdon joukossa. Kalleimman ja halvimman alueen välinen ero on noin 1000 mk/asuinkerros-m2 eli noin 100 mmk. Yksityiskohtaisessa vertailussa (II) olivat Nauska, Ruona-Kittilänjärvi ja Selkäsaari. Tuloksien perusteella on tehtävissä vaihtoehtoiset johtopäätökset: 1. Mikäli kaupunki haluaa tarjota uusille asukkaille edustavia ja naapurikuntien vaihtoehdoille kilpailukykyisiä merenrantatontteja, on vertailussa ainoana merenranta-alueena mukana olevan Selkäsaaren tilalle etsittävä uusia vaihtoehtoja johtuen alueen käyttöönottoon liittyvistä haittatekijöista (kaupunkikuvan muutos, virkistysalueen menetys, suuret kynnyskustannukset). 2. Mikäli on kyse tavanomaiset laatukriteerit täyttävästä asuntotonttitarjonnasta, on valittava Nauska, joka on muita halvempi ja myös laadullisesti parempi ja riskittömämpi kuin muut vaihtoehdot. Kalleimman (Selkäsaaren) ja halvimman (Nauska) välinen kustannusero on yli 500 mk/asuinkerros-m2 eli yhteensä yli 55 mmk v 1980 hintatasossa. Kustannuksiin eniten vaikuttavista tekijöistä mainittakoon matkapituudet, maaperä- ja tuuliolosuhteet. Suuria kynnyskustannuksia synnyttävät liikenne- ja teknisen huollon vorkon ohella palvelut, mikäli ne toteutetaan aikataulun mukaan. Tutkimuksen tuloksat osoittivat, että vaihtoehtojen väliset erot ovat laadun, kustannusten ja riskien osalta yllättävän suuret. Valittaessa Kemin kaupungille uusia laajenemisalueita tiedetään päätöksien seurausvaikutukset entistä tarkemmin. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi kunnallistalouden, eri toimintojen, kaavoituksen ja maanhankinnan suunnittelussa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages259
ISBN (Print)951-38-1344-4
Publication statusPublished - 1981
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume34
ISSN (Print)0358-5077

Keywords

  • urban planning
  • land use
  • community development
  • residential buildings

Cite this

Lahti, P., Turtiainen, J., Vesikansa, M., & Wahlgren, I. (1981). Kemin kasvualueiden vertailu. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 34
Lahti, Pekka ; Turtiainen, Jukka ; Vesikansa, Matti ; Wahlgren, Irmeli. / Kemin kasvualueiden vertailu. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 259 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 34).
@book{6a6c0a5048e74be5bbafeee3070a5b49,
title = "Kemin kasvualueiden vertailu",
abstract = "Kemin kasvualuevertailu on osa laajasta tutkimusprojektista {"}Yhdyskuntarakenteen taloudellinen eheytt{\"a}minen{"} Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemian teknistieteellinen toimikunta, kohdekunnat ja VTT. Muita kohdealueita koskevat tutkimusosat valmistuvat my{\"o}hemmin. Tutkimuksen tarkoituksena on l{\"o}yt{\"a}{\"a} tapoja, joilla hajonnutta yhdyskuntarakennetta voidaan korjata, {"}eheytt{\"a}{\"a} . Yleisp{\"a}tevyyteen pyrkivien suunnittelu- ja arviointimenetelmiin liittyvien suositusten lis{\"a}ksi etsit{\"a}{\"a}n vastauksia kohdekuntien konkreettisiin valintaongelmiin. Kemin tutkimusongelma asetettiin seuraavasti: Mik{\"a} kasvualue on seuraavaksi otettava k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n, kun kaikki tiedossa olevat t{\"a}ydennysrakennusalueet on rakennettu noin vuoteen 1985 menness{\"a}? Tukittavien alueiden rajauksessa p{\"a}{\"a}dyttiin kuuteen vaihtoehtoon {\`a} 80 - 120 000 asuinkerros-m2. N{\"a}ist{\"a} kolme Kuivanuoro-Sotisaari, Selk{\"a}saari ja Ajos sijaitsevat saarella ja kolme Nauska, Ruona-Kittil{\"a}nj{\"a}rvi ja Satamankangas mantereella. Et{\"a}isyydet keskustasta vaihtelevat 2 - 10 km. Alueiden ohella vertailtiin er{\"a}it{\"a} liikennev{\"a}yl{\"a}-, vesihuolto- ja l{\"a}mmitystaparatkaisuja. Vertailukriteerein{\"a} olivat ensinn{\"a}kin alueen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset: investointi, k{\"a}ytt{\"o}-, korjaus- ja kunnossapitokustannukset, palvelujen toimintakustannukset sek{\"a} liikennekustannukset. Mukana ovat yhdyskuntarakenteen osat mahdollisimman kattavasti: rakennukset, liikennev{\"a}yl{\"a}t, viheralueet, teknisen huollon verkot laitoksineen. Jatkuvaluonteisten kuatannusten nykyarvo laskettiin k{\"a}ytt{\"a}en 40 v. keskim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} pitoaikaa ja 5 {\%} diskonttokorkoa. Toiseksi arvioitiin vaihtoehtojen laadulliset erot. Laadullisia arvioita ei siis pyritty tekem{\"a}{\"a}n kattavasti, vaan pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n niiden ominaisuuksien osalta, joissa havaittiin selvi{\"a} eroja. Arvioinnissa otettiin huomioon alueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen liittyminen muuhun yhdyskuntarakenteeseen, alueen sis{\"a}iset ominaisuudet sek{\"a} luonnon ett{\"a} rakennetun ymp{\"a}rist{\"o}n osalta, ymp{\"a}rist{\"o}haitat (ilman ja veden saasteet, tuuli, melu ja haju sek{\"a} liikenneturvallisuus) ja palvelutaso. Kolmanneksi arvioitiin vaihtoehtoihin liittyv{\"a}t riskit. Ep{\"a}varmuutta sis{\"a}ltyy sek{\"a} alueellisiin ja teknistoiminnallisiin vaihtoehtoihin ett{\"a} laskenta- ja arviointimenetelmiin. Karkean vertailun (I) tuloksena karsittiin kolme aluetta. Mik{\"a}{\"a}n karsituista alueista ei ollut kahden halvimman, laadullisesti parhaimman tai riskitt{\"o}mimm{\"a}n vaihtoehdon joukossa. Kalleimman ja halvimman alueen v{\"a}linen ero on noin 1000 mk/asuinkerros-m2 eli noin 100 mmk. Yksityiskohtaisessa vertailussa (II) olivat Nauska, Ruona-Kittil{\"a}nj{\"a}rvi ja Selk{\"a}saari. Tuloksien perusteella on teht{\"a}viss{\"a} vaihtoehtoiset johtop{\"a}{\"a}t{\"o}kset: 1. Mik{\"a}li kaupunki haluaa tarjota uusille asukkaille edustavia ja naapurikuntien vaihtoehdoille kilpailukykyisi{\"a} merenrantatontteja, on vertailussa ainoana merenranta-alueena mukana olevan Selk{\"a}saaren tilalle etsitt{\"a}v{\"a} uusia vaihtoehtoja johtuen alueen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoon liittyvist{\"a} haittatekij{\"o}ista (kaupunkikuvan muutos, virkistysalueen menetys, suuret kynnyskustannukset). 2. Mik{\"a}li on kyse tavanomaiset laatukriteerit t{\"a}ytt{\"a}v{\"a}st{\"a} asuntotonttitarjonnasta, on valittava Nauska, joka on muita halvempi ja my{\"o}s laadullisesti parempi ja riskitt{\"o}m{\"a}mpi kuin muut vaihtoehdot. Kalleimman (Selk{\"a}saaren) ja halvimman (Nauska) v{\"a}linen kustannusero on yli 500 mk/asuinkerros-m2 eli yhteens{\"a} yli 55 mmk v 1980 hintatasossa. Kustannuksiin eniten vaikuttavista tekij{\"o}ist{\"a} mainittakoon matkapituudet, maaper{\"a}- ja tuuliolosuhteet. Suuria kynnyskustannuksia synnytt{\"a}v{\"a}t liikenne- ja teknisen huollon vorkon ohella palvelut, mik{\"a}li ne toteutetaan aikataulun mukaan. Tutkimuksen tuloksat osoittivat, ett{\"a} vaihtoehtojen v{\"a}liset erot ovat laadun, kustannusten ja riskien osalta yll{\"a}tt{\"a}v{\"a}n suuret. Valittaessa Kemin kaupungille uusia laajenemisalueita tiedet{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}t{\"o}ksien seurausvaikutukset entist{\"a} tarkemmin. Tuloksia voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} hyv{\"a}ksi kunnallistalouden, eri toimintojen, kaavoituksen ja maanhankinnan suunnittelussa.",
keywords = "urban planning, land use, community development, residential buildings",
author = "Pekka Lahti and Jukka Turtiainen and Matti Vesikansa and Irmeli Wahlgren",
year = "1981",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1344-4",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Lahti, P, Turtiainen, J, Vesikansa, M & Wahlgren, I 1981, Kemin kasvualueiden vertailu. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 34, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kemin kasvualueiden vertailu. / Lahti, Pekka; Turtiainen, Jukka; Vesikansa, Matti; Wahlgren, Irmeli.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 259 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 34).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kemin kasvualueiden vertailu

AU - Lahti, Pekka

AU - Turtiainen, Jukka

AU - Vesikansa, Matti

AU - Wahlgren, Irmeli

PY - 1981

Y1 - 1981

N2 - Kemin kasvualuevertailu on osa laajasta tutkimusprojektista "Yhdyskuntarakenteen taloudellinen eheyttäminen" Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemian teknistieteellinen toimikunta, kohdekunnat ja VTT. Muita kohdealueita koskevat tutkimusosat valmistuvat myöhemmin. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää tapoja, joilla hajonnutta yhdyskuntarakennetta voidaan korjata, "eheyttää . Yleispätevyyteen pyrkivien suunnittelu- ja arviointimenetelmiin liittyvien suositusten lisäksi etsitään vastauksia kohdekuntien konkreettisiin valintaongelmiin. Kemin tutkimusongelma asetettiin seuraavasti: Mikä kasvualue on seuraavaksi otettava käyttöön, kun kaikki tiedossa olevat täydennysrakennusalueet on rakennettu noin vuoteen 1985 mennessä? Tukittavien alueiden rajauksessa päädyttiin kuuteen vaihtoehtoon à 80 - 120 000 asuinkerros-m2. Näistä kolme Kuivanuoro-Sotisaari, Selkäsaari ja Ajos sijaitsevat saarella ja kolme Nauska, Ruona-Kittilänjärvi ja Satamankangas mantereella. Etäisyydet keskustasta vaihtelevat 2 - 10 km. Alueiden ohella vertailtiin eräitä liikenneväylä-, vesihuolto- ja lämmitystaparatkaisuja. Vertailukriteereinä olivat ensinnäkin alueen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset: investointi, käyttö-, korjaus- ja kunnossapitokustannukset, palvelujen toimintakustannukset sekä liikennekustannukset. Mukana ovat yhdyskuntarakenteen osat mahdollisimman kattavasti: rakennukset, liikenneväylät, viheralueet, teknisen huollon verkot laitoksineen. Jatkuvaluonteisten kuatannusten nykyarvo laskettiin käyttäen 40 v. keskimääräistä pitoaikaa ja 5 % diskonttokorkoa. Toiseksi arvioitiin vaihtoehtojen laadulliset erot. Laadullisia arvioita ei siis pyritty tekemään kattavasti, vaan pelkästään niiden ominaisuuksien osalta, joissa havaittiin selviä eroja. Arvioinnissa otettiin huomioon alueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen liittyminen muuhun yhdyskuntarakenteeseen, alueen sisäiset ominaisuudet sekä luonnon että rakennetun ympäristön osalta, ympäristöhaitat (ilman ja veden saasteet, tuuli, melu ja haju sekä liikenneturvallisuus) ja palvelutaso. Kolmanneksi arvioitiin vaihtoehtoihin liittyvät riskit. Epävarmuutta sisältyy sekä alueellisiin ja teknistoiminnallisiin vaihtoehtoihin että laskenta- ja arviointimenetelmiin. Karkean vertailun (I) tuloksena karsittiin kolme aluetta. Mikään karsituista alueista ei ollut kahden halvimman, laadullisesti parhaimman tai riskittömimmän vaihtoehdon joukossa. Kalleimman ja halvimman alueen välinen ero on noin 1000 mk/asuinkerros-m2 eli noin 100 mmk. Yksityiskohtaisessa vertailussa (II) olivat Nauska, Ruona-Kittilänjärvi ja Selkäsaari. Tuloksien perusteella on tehtävissä vaihtoehtoiset johtopäätökset: 1. Mikäli kaupunki haluaa tarjota uusille asukkaille edustavia ja naapurikuntien vaihtoehdoille kilpailukykyisiä merenrantatontteja, on vertailussa ainoana merenranta-alueena mukana olevan Selkäsaaren tilalle etsittävä uusia vaihtoehtoja johtuen alueen käyttöönottoon liittyvistä haittatekijöista (kaupunkikuvan muutos, virkistysalueen menetys, suuret kynnyskustannukset). 2. Mikäli on kyse tavanomaiset laatukriteerit täyttävästä asuntotonttitarjonnasta, on valittava Nauska, joka on muita halvempi ja myös laadullisesti parempi ja riskittömämpi kuin muut vaihtoehdot. Kalleimman (Selkäsaaren) ja halvimman (Nauska) välinen kustannusero on yli 500 mk/asuinkerros-m2 eli yhteensä yli 55 mmk v 1980 hintatasossa. Kustannuksiin eniten vaikuttavista tekijöistä mainittakoon matkapituudet, maaperä- ja tuuliolosuhteet. Suuria kynnyskustannuksia synnyttävät liikenne- ja teknisen huollon vorkon ohella palvelut, mikäli ne toteutetaan aikataulun mukaan. Tutkimuksen tuloksat osoittivat, että vaihtoehtojen väliset erot ovat laadun, kustannusten ja riskien osalta yllättävän suuret. Valittaessa Kemin kaupungille uusia laajenemisalueita tiedetään päätöksien seurausvaikutukset entistä tarkemmin. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi kunnallistalouden, eri toimintojen, kaavoituksen ja maanhankinnan suunnittelussa.

AB - Kemin kasvualuevertailu on osa laajasta tutkimusprojektista "Yhdyskuntarakenteen taloudellinen eheyttäminen" Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemian teknistieteellinen toimikunta, kohdekunnat ja VTT. Muita kohdealueita koskevat tutkimusosat valmistuvat myöhemmin. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää tapoja, joilla hajonnutta yhdyskuntarakennetta voidaan korjata, "eheyttää . Yleispätevyyteen pyrkivien suunnittelu- ja arviointimenetelmiin liittyvien suositusten lisäksi etsitään vastauksia kohdekuntien konkreettisiin valintaongelmiin. Kemin tutkimusongelma asetettiin seuraavasti: Mikä kasvualue on seuraavaksi otettava käyttöön, kun kaikki tiedossa olevat täydennysrakennusalueet on rakennettu noin vuoteen 1985 mennessä? Tukittavien alueiden rajauksessa päädyttiin kuuteen vaihtoehtoon à 80 - 120 000 asuinkerros-m2. Näistä kolme Kuivanuoro-Sotisaari, Selkäsaari ja Ajos sijaitsevat saarella ja kolme Nauska, Ruona-Kittilänjärvi ja Satamankangas mantereella. Etäisyydet keskustasta vaihtelevat 2 - 10 km. Alueiden ohella vertailtiin eräitä liikenneväylä-, vesihuolto- ja lämmitystaparatkaisuja. Vertailukriteereinä olivat ensinnäkin alueen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset: investointi, käyttö-, korjaus- ja kunnossapitokustannukset, palvelujen toimintakustannukset sekä liikennekustannukset. Mukana ovat yhdyskuntarakenteen osat mahdollisimman kattavasti: rakennukset, liikenneväylät, viheralueet, teknisen huollon verkot laitoksineen. Jatkuvaluonteisten kuatannusten nykyarvo laskettiin käyttäen 40 v. keskimääräistä pitoaikaa ja 5 % diskonttokorkoa. Toiseksi arvioitiin vaihtoehtojen laadulliset erot. Laadullisia arvioita ei siis pyritty tekemään kattavasti, vaan pelkästään niiden ominaisuuksien osalta, joissa havaittiin selviä eroja. Arvioinnissa otettiin huomioon alueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen liittyminen muuhun yhdyskuntarakenteeseen, alueen sisäiset ominaisuudet sekä luonnon että rakennetun ympäristön osalta, ympäristöhaitat (ilman ja veden saasteet, tuuli, melu ja haju sekä liikenneturvallisuus) ja palvelutaso. Kolmanneksi arvioitiin vaihtoehtoihin liittyvät riskit. Epävarmuutta sisältyy sekä alueellisiin ja teknistoiminnallisiin vaihtoehtoihin että laskenta- ja arviointimenetelmiin. Karkean vertailun (I) tuloksena karsittiin kolme aluetta. Mikään karsituista alueista ei ollut kahden halvimman, laadullisesti parhaimman tai riskittömimmän vaihtoehdon joukossa. Kalleimman ja halvimman alueen välinen ero on noin 1000 mk/asuinkerros-m2 eli noin 100 mmk. Yksityiskohtaisessa vertailussa (II) olivat Nauska, Ruona-Kittilänjärvi ja Selkäsaari. Tuloksien perusteella on tehtävissä vaihtoehtoiset johtopäätökset: 1. Mikäli kaupunki haluaa tarjota uusille asukkaille edustavia ja naapurikuntien vaihtoehdoille kilpailukykyisiä merenrantatontteja, on vertailussa ainoana merenranta-alueena mukana olevan Selkäsaaren tilalle etsittävä uusia vaihtoehtoja johtuen alueen käyttöönottoon liittyvistä haittatekijöista (kaupunkikuvan muutos, virkistysalueen menetys, suuret kynnyskustannukset). 2. Mikäli on kyse tavanomaiset laatukriteerit täyttävästä asuntotonttitarjonnasta, on valittava Nauska, joka on muita halvempi ja myös laadullisesti parempi ja riskittömämpi kuin muut vaihtoehdot. Kalleimman (Selkäsaaren) ja halvimman (Nauska) välinen kustannusero on yli 500 mk/asuinkerros-m2 eli yhteensä yli 55 mmk v 1980 hintatasossa. Kustannuksiin eniten vaikuttavista tekijöistä mainittakoon matkapituudet, maaperä- ja tuuliolosuhteet. Suuria kynnyskustannuksia synnyttävät liikenne- ja teknisen huollon vorkon ohella palvelut, mikäli ne toteutetaan aikataulun mukaan. Tutkimuksen tuloksat osoittivat, että vaihtoehtojen väliset erot ovat laadun, kustannusten ja riskien osalta yllättävän suuret. Valittaessa Kemin kaupungille uusia laajenemisalueita tiedetään päätöksien seurausvaikutukset entistä tarkemmin. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi kunnallistalouden, eri toimintojen, kaavoituksen ja maanhankinnan suunnittelussa.

KW - urban planning

KW - land use

KW - community development

KW - residential buildings

M3 - Report

SN - 951-38-1344-4

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kemin kasvualueiden vertailu

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lahti P, Turtiainen J, Vesikansa M, Wahlgren I. Kemin kasvualueiden vertailu. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 259 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 34).