TY - BOOK
T1 - Kemin kasvualueiden vertailu
AU - Lahti, Pekka
AU - Turtiainen, Jukka
AU - Vesikansa, Matti
AU - Wahlgren, Irmeli
PY - 1981
Y1 - 1981
N2 - Kemin kasvualuevertailu on osa laajasta
tutkimusprojektista "Yhdyskuntarakenteen taloudellinen
eheyttäminen" Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemian
teknistieteellinen toimikunta, kohdekunnat ja VTT. Muita
kohdealueita koskevat tutkimusosat valmistuvat myöhemmin.
Tutkimuksen tarkoituksena on löytää tapoja, joilla
hajonnutta yhdyskuntarakennetta voidaan korjata,
"eheyttää . Yleispätevyyteen pyrkivien suunnittelu- ja
arviointimenetelmiin liittyvien suositusten lisäksi
etsitään vastauksia kohdekuntien konkreettisiin
valintaongelmiin.
Kemin tutkimusongelma asetettiin seuraavasti: Mikä
kasvualue on seuraavaksi otettava käyttöön, kun kaikki
tiedossa olevat täydennysrakennusalueet on rakennettu
noin vuoteen 1985 mennessä? Tukittavien alueiden
rajauksessa päädyttiin kuuteen vaihtoehtoon à 80 - 120
000 asuinkerros-m2. Näistä kolme Kuivanuoro-Sotisaari,
Selkäsaari ja Ajos sijaitsevat saarella ja kolme Nauska,
Ruona-Kittilänjärvi ja Satamankangas mantereella.
Etäisyydet keskustasta vaihtelevat 2 - 10 km. Alueiden
ohella vertailtiin eräitä liikenneväylä-, vesihuolto- ja
lämmitystaparatkaisuja.
Vertailukriteereinä olivat ensinnäkin alueen
toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset: investointi,
käyttö-, korjaus- ja kunnossapitokustannukset, palvelujen
toimintakustannukset sekä liikennekustannukset. Mukana
ovat yhdyskuntarakenteen osat mahdollisimman kattavasti:
rakennukset, liikenneväylät, viheralueet, teknisen
huollon verkot laitoksineen. Jatkuvaluonteisten
kuatannusten nykyarvo laskettiin käyttäen 40 v.
keskimääräistä pitoaikaa ja 5 % diskonttokorkoa. Toiseksi
arvioitiin vaihtoehtojen laadulliset erot. Laadullisia
arvioita ei siis pyritty tekemään kattavasti, vaan
pelkästään niiden ominaisuuksien osalta, joissa
havaittiin selviä eroja. Arvioinnissa otettiin huomioon
alueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen liittyminen
muuhun yhdyskuntarakenteeseen, alueen sisäiset
ominaisuudet sekä luonnon että rakennetun ympäristön
osalta, ympäristöhaitat (ilman ja veden saasteet, tuuli,
melu ja haju sekä liikenneturvallisuus) ja palvelutaso.
Kolmanneksi arvioitiin vaihtoehtoihin liittyvät riskit.
Epävarmuutta sisältyy sekä alueellisiin ja
teknistoiminnallisiin vaihtoehtoihin että laskenta- ja
arviointimenetelmiin.
Karkean vertailun (I) tuloksena karsittiin kolme aluetta.
Mikään karsituista alueista ei ollut kahden halvimman,
laadullisesti parhaimman tai riskittömimmän vaihtoehdon
joukossa. Kalleimman ja halvimman alueen välinen ero on
noin 1000 mk/asuinkerros-m2 eli noin 100 mmk.
Yksityiskohtaisessa vertailussa (II) olivat Nauska,
Ruona-Kittilänjärvi ja Selkäsaari. Tuloksien perusteella
on tehtävissä vaihtoehtoiset johtopäätökset:
1. Mikäli kaupunki haluaa tarjota uusille asukkaille
edustavia ja naapurikuntien vaihtoehdoille
kilpailukykyisiä merenrantatontteja, on vertailussa
ainoana merenranta-alueena mukana olevan Selkäsaaren
tilalle etsittävä uusia vaihtoehtoja johtuen alueen
käyttöönottoon liittyvistä haittatekijöista
(kaupunkikuvan muutos, virkistysalueen menetys, suuret
kynnyskustannukset).
2. Mikäli on kyse tavanomaiset laatukriteerit täyttävästä
asuntotonttitarjonnasta, on valittava Nauska, joka on
muita halvempi ja myös laadullisesti parempi ja
riskittömämpi kuin muut vaihtoehdot.
Kalleimman (Selkäsaaren) ja halvimman (Nauska) välinen
kustannusero on yli 500 mk/asuinkerros-m2 eli yhteensä
yli 55 mmk v 1980 hintatasossa. Kustannuksiin eniten
vaikuttavista tekijöistä mainittakoon matkapituudet,
maaperä- ja tuuliolosuhteet. Suuria kynnyskustannuksia
synnyttävät liikenne- ja teknisen huollon vorkon ohella
palvelut, mikäli ne toteutetaan aikataulun mukaan.
Tutkimuksen tuloksat osoittivat, että vaihtoehtojen
väliset erot ovat laadun, kustannusten ja riskien osalta
yllättävän suuret. Valittaessa Kemin kaupungille uusia
laajenemisalueita tiedetään päätöksien seurausvaikutukset
entistä tarkemmin. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi
kunnallistalouden, eri toimintojen, kaavoituksen ja
maanhankinnan suunnittelussa.
AB - Kemin kasvualuevertailu on osa laajasta
tutkimusprojektista "Yhdyskuntarakenteen taloudellinen
eheyttäminen" Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemian
teknistieteellinen toimikunta, kohdekunnat ja VTT. Muita
kohdealueita koskevat tutkimusosat valmistuvat myöhemmin.
Tutkimuksen tarkoituksena on löytää tapoja, joilla
hajonnutta yhdyskuntarakennetta voidaan korjata,
"eheyttää . Yleispätevyyteen pyrkivien suunnittelu- ja
arviointimenetelmiin liittyvien suositusten lisäksi
etsitään vastauksia kohdekuntien konkreettisiin
valintaongelmiin.
Kemin tutkimusongelma asetettiin seuraavasti: Mikä
kasvualue on seuraavaksi otettava käyttöön, kun kaikki
tiedossa olevat täydennysrakennusalueet on rakennettu
noin vuoteen 1985 mennessä? Tukittavien alueiden
rajauksessa päädyttiin kuuteen vaihtoehtoon à 80 - 120
000 asuinkerros-m2. Näistä kolme Kuivanuoro-Sotisaari,
Selkäsaari ja Ajos sijaitsevat saarella ja kolme Nauska,
Ruona-Kittilänjärvi ja Satamankangas mantereella.
Etäisyydet keskustasta vaihtelevat 2 - 10 km. Alueiden
ohella vertailtiin eräitä liikenneväylä-, vesihuolto- ja
lämmitystaparatkaisuja.
Vertailukriteereinä olivat ensinnäkin alueen
toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset: investointi,
käyttö-, korjaus- ja kunnossapitokustannukset, palvelujen
toimintakustannukset sekä liikennekustannukset. Mukana
ovat yhdyskuntarakenteen osat mahdollisimman kattavasti:
rakennukset, liikenneväylät, viheralueet, teknisen
huollon verkot laitoksineen. Jatkuvaluonteisten
kuatannusten nykyarvo laskettiin käyttäen 40 v.
keskimääräistä pitoaikaa ja 5 % diskonttokorkoa. Toiseksi
arvioitiin vaihtoehtojen laadulliset erot. Laadullisia
arvioita ei siis pyritty tekemään kattavasti, vaan
pelkästään niiden ominaisuuksien osalta, joissa
havaittiin selviä eroja. Arvioinnissa otettiin huomioon
alueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen liittyminen
muuhun yhdyskuntarakenteeseen, alueen sisäiset
ominaisuudet sekä luonnon että rakennetun ympäristön
osalta, ympäristöhaitat (ilman ja veden saasteet, tuuli,
melu ja haju sekä liikenneturvallisuus) ja palvelutaso.
Kolmanneksi arvioitiin vaihtoehtoihin liittyvät riskit.
Epävarmuutta sisältyy sekä alueellisiin ja
teknistoiminnallisiin vaihtoehtoihin että laskenta- ja
arviointimenetelmiin.
Karkean vertailun (I) tuloksena karsittiin kolme aluetta.
Mikään karsituista alueista ei ollut kahden halvimman,
laadullisesti parhaimman tai riskittömimmän vaihtoehdon
joukossa. Kalleimman ja halvimman alueen välinen ero on
noin 1000 mk/asuinkerros-m2 eli noin 100 mmk.
Yksityiskohtaisessa vertailussa (II) olivat Nauska,
Ruona-Kittilänjärvi ja Selkäsaari. Tuloksien perusteella
on tehtävissä vaihtoehtoiset johtopäätökset:
1. Mikäli kaupunki haluaa tarjota uusille asukkaille
edustavia ja naapurikuntien vaihtoehdoille
kilpailukykyisiä merenrantatontteja, on vertailussa
ainoana merenranta-alueena mukana olevan Selkäsaaren
tilalle etsittävä uusia vaihtoehtoja johtuen alueen
käyttöönottoon liittyvistä haittatekijöista
(kaupunkikuvan muutos, virkistysalueen menetys, suuret
kynnyskustannukset).
2. Mikäli on kyse tavanomaiset laatukriteerit täyttävästä
asuntotonttitarjonnasta, on valittava Nauska, joka on
muita halvempi ja myös laadullisesti parempi ja
riskittömämpi kuin muut vaihtoehdot.
Kalleimman (Selkäsaaren) ja halvimman (Nauska) välinen
kustannusero on yli 500 mk/asuinkerros-m2 eli yhteensä
yli 55 mmk v 1980 hintatasossa. Kustannuksiin eniten
vaikuttavista tekijöistä mainittakoon matkapituudet,
maaperä- ja tuuliolosuhteet. Suuria kynnyskustannuksia
synnyttävät liikenne- ja teknisen huollon vorkon ohella
palvelut, mikäli ne toteutetaan aikataulun mukaan.
Tutkimuksen tuloksat osoittivat, että vaihtoehtojen
väliset erot ovat laadun, kustannusten ja riskien osalta
yllättävän suuret. Valittaessa Kemin kaupungille uusia
laajenemisalueita tiedetään päätöksien seurausvaikutukset
entistä tarkemmin. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi
kunnallistalouden, eri toimintojen, kaavoituksen ja
maanhankinnan suunnittelussa.
KW - urban planning
KW - land use
KW - community development
KW - residential buildings
M3 - Report
SN - 951-38-1344-4
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Kemin kasvualueiden vertailu
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -