Kenttäkoe rekisteröivällä nopeudenseurantajärjestelmällä

Juha Tapio; Harri Peltola

Kenttäkoe rekisteröivällä nopeudenseurantajärjestelmällä

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin ajonopeuksien seurantajärjestelmän liikenneturvallisuusvaikutuksia ja käyttäjien kokemuksia. Kenttäkokeessa autoihin asennettiin laite, joka rekisteröi ajonopeuksia eri nopeusrajoitusalueilla. Koekuljettajille, heidän työnantajilleen ja nuorten koekuljettajien vanhemmille lähetettiin säännöllisesti tietoja havaituista ajonopeuksista ja ylinopeuksista. Palautteen avulla kuljettajia motivoitiin turvallisempaan ajokäyttäytymiseen. Järjestelmän vaikutusten selville saamiseksi kuljettajien käyttämiä ajonopeuksia ennen palautejaksoa verrattiin kuljettajien käyttämiin nopeuksiin palautejakson aikana. Selkeimmin järjestelmän vaikuttavuus tuli esille taksiyrityksen kohdalla. Tulosten mukaan taksien keskimääräiset nopeudet laskivat yleisten teiden kehitykseen verrattuna sekä 80 km/h että 100 km/h nopeusrajoitusalueilla. Järjestelmän avulla yritykseen arvioitiin olevan mahdollista valikoida työhön parhaiten soveltuvia kuljettajia, jotka noudattavat yrityksen hyväksymää nopeuskäyttäytymistä. Perheiden kuljettajien seurannassa vaikutukset eivät olleet yhtä selkeitä varsinkaan perheiden vanhempien osalta. Nuorilla kuljettajilla yhdellä neljästä alenema 95 %:n nopeudessa näkyi kaikilla muilla paitsi 100 km/h nopeusrajoitusalueilla ja yhdellä kuljettajalla 95 %:n nopeudet alenivat 50, 60 ja 80 km/h nopeusrajoitusalueilla. Tulos viittaa siihen, että järjestelmällä voidaan saavuttaa positiivisia turvallisuusvaikutuksia myös nuorten kuljettajien osalta. Myös jakeluyrityksen seurannassa havaittiin selkeitä nopeuksien alenemisia Maaseudulla ajaneen kuljettajan keskimääräiset ylinopeudet alenivat n. 25 % 100, 80 ja 50 km/h nopeusrajoitusalueilla. Kenttäkokeeseen osallistuneet yritykset ja heidän työntekijänsä pitivät nopeuksien seurantajärjestelmää hyväksyttävänä. Etukäteisoletukset vastustuksesta isoveli valvoo -pelkojen tai työnantaja–työntekijä ristiriitojen vuoksi osoittautuivat turhiksi. Perheissä järjestelmän käyttöä pidettiin hyväksyttävänä, jos nuori käytti vanhempiensa autoa. Mikäli nuori ajaisi omistamaansa autoa seurantaa ei pidetty hyväksyttävänä. Kaksi seitsemästä nuoresta oli kiinnostunut saamaan palautetta ajonopeuksistaan, mikäli tällainen kaupallinen palvelu olisi olemassa. Vanhemmista kolme kahdeksasta olisi halukas käyttämään palvelua. Palvelusta oltiin valmiita maksamaan 5–10 €/kk. Vastaajien mielestä sopiva palauteväli olisi yksi kerta kuukaudessa. Rekisteröivä järjestelmä soveltuu hyvin esimerkiksi yritysten ja kuljetusten tilaajien laatujärjestelmien osaksi, työsuhdeautojen käytön seurantaan, toistuvasti nopeusrikkomuksista kiinni jääneiden seurantaan ja nuorten kuljettajien ajokäyttäytymisen ohjaamiseen. Järjestelmän yleistymistä olisi mahdollista edistää tarjoamalla niiden käyttäjille taloudellisia etuja.

Original language	Finnish
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	42
Publication status	Published - 2003
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	VTT Tutkimusraportti
Number	3907

Cite this

@book{93390a08009a4d0db785c8917ff5397d,

title = "Kentt{\"a}koe rekister{\"o}iv{\"a}ll{\"a} nopeudenseurantaj{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a}",

abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin ajonopeuksien seurantaj{\"a}rjestelm{\"a}n liikenneturvallisuusvaikutuksia ja k{\"a}ytt{\"a}jien kokemuksia. Kentt{\"a}kokeessa autoihin asennettiin laite, joka rekister{\"o}i ajonopeuksia eri nopeusrajoitusalueilla. Koekuljettajille, heid{\"a}n ty{\"o}nantajilleen ja nuorten koekuljettajien vanhemmille l{\"a}hetettiin s{\"a}{\"a}nn{\"o}llisesti tietoja havaituista ajonopeuksista ja ylinopeuksista. Palautteen avulla kuljettajia motivoitiin turvallisempaan ajok{\"a}ytt{\"a}ytymiseen. J{\"a}rjestelm{\"a}n vaikutusten selville saamiseksi kuljettajien k{\"a}ytt{\"a}mi{\"a} ajonopeuksia ennen palautejaksoa verrattiin kuljettajien k{\"a}ytt{\"a}miin nopeuksiin palautejakson aikana. Selkeimmin j{\"a}rjestelm{\"a}n vaikuttavuus tuli esille taksiyrityksen kohdalla. Tulosten mukaan taksien keskim{\"a}{\"a}r{\"a}iset nopeudet laskivat yleisten teiden kehitykseen verrattuna sek{\"a} 80 km/h ett{\"a} 100 km/h nopeusrajoitusalueilla. J{\"a}rjestelm{\"a}n avulla yritykseen arvioitiin olevan mahdollista valikoida ty{\"o}h{\"o}n parhaiten soveltuvia kuljettajia, jotka noudattavat yrityksen hyv{\"a}ksym{\"a}{\"a} nopeusk{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a}. Perheiden kuljettajien seurannassa vaikutukset eiv{\"a}t olleet yht{\"a} selkeit{\"a} varsinkaan perheiden vanhempien osalta. Nuorilla kuljettajilla yhdell{\"a} nelj{\"a}st{\"a} alenema 95 %:n nopeudessa n{\"a}kyi kaikilla muilla paitsi 100 km/h nopeusrajoitusalueilla ja yhdell{\"a} kuljettajalla 95 %:n nopeudet alenivat 50, 60 ja 80 km/h nopeusrajoitusalueilla. Tulos viittaa siihen, ett{\"a} j{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} voidaan saavuttaa positiivisia turvallisuusvaikutuksia my{\"o}s nuorten kuljettajien osalta. My{\"o}s jakeluyrityksen seurannassa havaittiin selkeit{\"a} nopeuksien alenemisia Maaseudulla ajaneen kuljettajan keskim{\"a}{\"a}r{\"a}iset ylinopeudet alenivat n. 25 % 100, 80 ja 50 km/h nopeusrajoitusalueilla. Kentt{\"a}kokeeseen osallistuneet yritykset ja heid{\"a}n ty{\"o}ntekij{\"a}ns{\"a} pitiv{\"a}t nopeuksien seurantaj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} hyv{\"a}ksytt{\"a}v{\"a}n{\"a}. Etuk{\"a}teisoletukset vastustuksesta isoveli valvoo -pelkojen tai ty{\"o}nantaja–ty{\"o}ntekij{\"a} ristiriitojen vuoksi osoittautuivat turhiksi. Perheiss{\"a} j{\"a}rjestelm{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}{\"a} pidettiin hyv{\"a}ksytt{\"a}v{\"a}n{\"a}, jos nuori k{\"a}ytti vanhempiensa autoa. Mik{\"a}li nuori ajaisi omistamaansa autoa seurantaa ei pidetty hyv{\"a}ksytt{\"a}v{\"a}n{\"a}. Kaksi seitsem{\"a}st{\"a} nuoresta oli kiinnostunut saamaan palautetta ajonopeuksistaan, mik{\"a}li t{\"a}llainen kaupallinen palvelu olisi olemassa. Vanhemmista kolme kahdeksasta olisi halukas k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}{\"a}n palvelua. Palvelusta oltiin valmiita maksamaan 5–10 €/kk. Vastaajien mielest{\"a} sopiva palautev{\"a}li olisi yksi kerta kuukaudessa. Rekister{\"o}iv{\"a} j{\"a}rjestelm{\"a} soveltuu hyvin esimerkiksi yritysten ja kuljetusten tilaajien laatuj{\"a}rjestelmien osaksi, ty{\"o}suhdeautojen k{\"a}yt{\"o}n seurantaan, toistuvasti nopeusrikkomuksista kiinni j{\"a}{\"a}neiden seurantaan ja nuorten kuljettajien ajok{\"a}ytt{\"a}ytymisen ohjaamiseen. J{\"a}rjestelm{\"a}n yleistymist{\"a} olisi mahdollista edist{\"a}{\"a} tarjoamalla niiden k{\"a}ytt{\"a}jille taloudellisia etuja.",

author = "Juha Tapio and Harri Peltola",

year = "2003",

language = "Finnish",

series = "VTT Tutkimusraportti",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "3907",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Kenttäkoe rekisteröivällä nopeudenseurantajärjestelmällä

AU - Tapio, Juha

AU - Peltola, Harri

PY - 2003

Y1 - 2003

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin ajonopeuksien seurantajärjestelmän liikenneturvallisuusvaikutuksia ja käyttäjien kokemuksia. Kenttäkokeessa autoihin asennettiin laite, joka rekisteröi ajonopeuksia eri nopeusrajoitusalueilla. Koekuljettajille, heidän työnantajilleen ja nuorten koekuljettajien vanhemmille lähetettiin säännöllisesti tietoja havaituista ajonopeuksista ja ylinopeuksista. Palautteen avulla kuljettajia motivoitiin turvallisempaan ajokäyttäytymiseen. Järjestelmän vaikutusten selville saamiseksi kuljettajien käyttämiä ajonopeuksia ennen palautejaksoa verrattiin kuljettajien käyttämiin nopeuksiin palautejakson aikana. Selkeimmin järjestelmän vaikuttavuus tuli esille taksiyrityksen kohdalla. Tulosten mukaan taksien keskimääräiset nopeudet laskivat yleisten teiden kehitykseen verrattuna sekä 80 km/h että 100 km/h nopeusrajoitusalueilla. Järjestelmän avulla yritykseen arvioitiin olevan mahdollista valikoida työhön parhaiten soveltuvia kuljettajia, jotka noudattavat yrityksen hyväksymää nopeuskäyttäytymistä. Perheiden kuljettajien seurannassa vaikutukset eivät olleet yhtä selkeitä varsinkaan perheiden vanhempien osalta. Nuorilla kuljettajilla yhdellä neljästä alenema 95 %:n nopeudessa näkyi kaikilla muilla paitsi 100 km/h nopeusrajoitusalueilla ja yhdellä kuljettajalla 95 %:n nopeudet alenivat 50, 60 ja 80 km/h nopeusrajoitusalueilla. Tulos viittaa siihen, että järjestelmällä voidaan saavuttaa positiivisia turvallisuusvaikutuksia myös nuorten kuljettajien osalta. Myös jakeluyrityksen seurannassa havaittiin selkeitä nopeuksien alenemisia Maaseudulla ajaneen kuljettajan keskimääräiset ylinopeudet alenivat n. 25 % 100, 80 ja 50 km/h nopeusrajoitusalueilla. Kenttäkokeeseen osallistuneet yritykset ja heidän työntekijänsä pitivät nopeuksien seurantajärjestelmää hyväksyttävänä. Etukäteisoletukset vastustuksesta isoveli valvoo -pelkojen tai työnantaja–työntekijä ristiriitojen vuoksi osoittautuivat turhiksi. Perheissä järjestelmän käyttöä pidettiin hyväksyttävänä, jos nuori käytti vanhempiensa autoa. Mikäli nuori ajaisi omistamaansa autoa seurantaa ei pidetty hyväksyttävänä. Kaksi seitsemästä nuoresta oli kiinnostunut saamaan palautetta ajonopeuksistaan, mikäli tällainen kaupallinen palvelu olisi olemassa. Vanhemmista kolme kahdeksasta olisi halukas käyttämään palvelua. Palvelusta oltiin valmiita maksamaan 5–10 €/kk. Vastaajien mielestä sopiva palauteväli olisi yksi kerta kuukaudessa. Rekisteröivä järjestelmä soveltuu hyvin esimerkiksi yritysten ja kuljetusten tilaajien laatujärjestelmien osaksi, työsuhdeautojen käytön seurantaan, toistuvasti nopeusrikkomuksista kiinni jääneiden seurantaan ja nuorten kuljettajien ajokäyttäytymisen ohjaamiseen. Järjestelmän yleistymistä olisi mahdollista edistää tarjoamalla niiden käyttäjille taloudellisia etuja.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin ajonopeuksien seurantajärjestelmän liikenneturvallisuusvaikutuksia ja käyttäjien kokemuksia. Kenttäkokeessa autoihin asennettiin laite, joka rekisteröi ajonopeuksia eri nopeusrajoitusalueilla. Koekuljettajille, heidän työnantajilleen ja nuorten koekuljettajien vanhemmille lähetettiin säännöllisesti tietoja havaituista ajonopeuksista ja ylinopeuksista. Palautteen avulla kuljettajia motivoitiin turvallisempaan ajokäyttäytymiseen. Järjestelmän vaikutusten selville saamiseksi kuljettajien käyttämiä ajonopeuksia ennen palautejaksoa verrattiin kuljettajien käyttämiin nopeuksiin palautejakson aikana. Selkeimmin järjestelmän vaikuttavuus tuli esille taksiyrityksen kohdalla. Tulosten mukaan taksien keskimääräiset nopeudet laskivat yleisten teiden kehitykseen verrattuna sekä 80 km/h että 100 km/h nopeusrajoitusalueilla. Järjestelmän avulla yritykseen arvioitiin olevan mahdollista valikoida työhön parhaiten soveltuvia kuljettajia, jotka noudattavat yrityksen hyväksymää nopeuskäyttäytymistä. Perheiden kuljettajien seurannassa vaikutukset eivät olleet yhtä selkeitä varsinkaan perheiden vanhempien osalta. Nuorilla kuljettajilla yhdellä neljästä alenema 95 %:n nopeudessa näkyi kaikilla muilla paitsi 100 km/h nopeusrajoitusalueilla ja yhdellä kuljettajalla 95 %:n nopeudet alenivat 50, 60 ja 80 km/h nopeusrajoitusalueilla. Tulos viittaa siihen, että järjestelmällä voidaan saavuttaa positiivisia turvallisuusvaikutuksia myös nuorten kuljettajien osalta. Myös jakeluyrityksen seurannassa havaittiin selkeitä nopeuksien alenemisia Maaseudulla ajaneen kuljettajan keskimääräiset ylinopeudet alenivat n. 25 % 100, 80 ja 50 km/h nopeusrajoitusalueilla. Kenttäkokeeseen osallistuneet yritykset ja heidän työntekijänsä pitivät nopeuksien seurantajärjestelmää hyväksyttävänä. Etukäteisoletukset vastustuksesta isoveli valvoo -pelkojen tai työnantaja–työntekijä ristiriitojen vuoksi osoittautuivat turhiksi. Perheissä järjestelmän käyttöä pidettiin hyväksyttävänä, jos nuori käytti vanhempiensa autoa. Mikäli nuori ajaisi omistamaansa autoa seurantaa ei pidetty hyväksyttävänä. Kaksi seitsemästä nuoresta oli kiinnostunut saamaan palautetta ajonopeuksistaan, mikäli tällainen kaupallinen palvelu olisi olemassa. Vanhemmista kolme kahdeksasta olisi halukas käyttämään palvelua. Palvelusta oltiin valmiita maksamaan 5–10 €/kk. Vastaajien mielestä sopiva palauteväli olisi yksi kerta kuukaudessa. Rekisteröivä järjestelmä soveltuu hyvin esimerkiksi yritysten ja kuljetusten tilaajien laatujärjestelmien osaksi, työsuhdeautojen käytön seurantaan, toistuvasti nopeusrikkomuksista kiinni jääneiden seurantaan ja nuorten kuljettajien ajokäyttäytymisen ohjaamiseen. Järjestelmän yleistymistä olisi mahdollista edistää tarjoamalla niiden käyttäjille taloudellisia etuja.

M3 - Report

T3 - VTT Tutkimusraportti

BT - Kenttäkoe rekisteröivällä nopeudenseurantajärjestelmällä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -