@book{da65c97c1bb2454389ee41963afcc3b1,
title = "Kerrostalojen sis{\"a}ilmaston ja energiatalouden parantaminen",
abstract = "Yksitt{\"a}iset, sin{\"a}ns{\"a} oikeansuuntaisetkin, ilmanvaihdon perusparannukset eiv{\"a}t v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"a} johda sis{\"a}ilmaston ja energiatalouden samanaikaiseen paranemiseen. Tarvitaan kokonaisratkaisuja, joissa asetetaan tavoitteet sis{\"a}ilman laadulle ja energiankulutukselle. Tutkimuksessa on laadittu ehdotus nykytekniikkaan n{\"a}hden realistisista sis{\"a}ilmaston ja energiankulutuksen tavoitetasoista. Tutkimuksessa on my{\"o}s laadittu kolme eritasoista ja -hintaista korjauskonseptia. Niist{\"a} jokainen parantaa sis{\"a}ilmastoa ja pienent{\"a}{\"a} energiankulutusta samanaikaisesti nykytasosta. Korjauskonseptit on tarkoitettu suunnittelijan ja rakennuttajan ty{\"o}kaluiksi korjaushankkeen suunnitteluun. Laaditut korjauskonseptit ovat huoneistokohtainen ilmal{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}, huoneistokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a} sek{\"a} asuntokohtaisesti tehostettava keskitetty poistoilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a}. Kunkin korjauskonseptin yhteydess{\"a} on k{\"a}sitelty my{\"o}s rakenteille, k{\"a}yt{\"o}lle ja yll{\"a}pidolle asetettavat tekniset vaatimukset. Rakennuksen tiiviyden vaikutusta l{\"a}mm{\"o}n talteenoton kannattavuuteen on tarkasteltu erilaisilla energiahinnoilla. Tulosten mukaan rakennuksen tiiviys vaikuttaa ratkaisevasti l{\"a}mm{\"o}n talteenotolla hy{\"o}dyksi saatavan energian m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n ja siten my{\"o}s sen kannattavuuteen. Jos rakennuksen tiiviys on heikompi kuin 2-3 1/h (50 Pa), rakennusta on tiivistett{\"a}v{\"a} ennen kuin l{\"a}mm{\"o}n talteenotto tulee energiataloudellisesti kannattavaksi. Hankintap{\"a}{\"a}t{\"o}st{\"a} teht{\"a}ess{\"a} tulee energiatalouden lis{\"a}ksi huomioida my{\"o}s muut l{\"a}mm{\"o}n talteenoton avulla saavutettavat hy{\"o}dyt, kuten hyv{\"a} sis{\"a}ilman laatu ja vedottomat l{\"a}mp{\"o}olot. Asuinkerrostalon ja sen eri osien tiiviytt{\"a} on selvitetty l{\"a}hinn{\"a} ruotsalaisten kirjallisuusviitteiden ja t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa tehtyjen kentt{\"a}mittausten avulla. Mittauksissa ei havaittu peruskorjauksen parantavan systemaattisesti asuntojen tiiviytt{\"a}, vaan joissakin kohteissa tiiviys jopa heikkeni. Ty{\"o}n laadulla oli keskeinen merkitys tiiviyden parantamisessa. Rakennuksen osista parvekesein{\"a}ll{\"a} oli suurin merkitys asuntojen kokonaistiiviyteen. Ikkunoiden uusiminen paransi asuntojen tiiviytt{\"a} 10-20 %. Lis{\"a}ksi tutkimuksessa on mitattu ilmanvaihtohormien tiiviytt{\"a} ennen ja j{\"a}lkeen tiivistystoimia. Samalla on selvitetty kahden tiivistysmenetelm{\"a}n, Sch{\"a}dler-menetelm{\"a}n ja ALFO-menetelm{\"a}n, k{\"a}ytt{\"o}{\"a} kanaviston tiivist{\"a}miseen. Molemmilla menetelmill{\"a} on mahdollista saavuttaa rakentamism{\"a}{\"a}r{\"a}ysten K-luokan mukainen tiiviys.",
keywords = "apartment buildings, residential buildings, high-rise buildings, indoor air, energy economy, energy efficiency, energy consumption, improvement, renovating, air heating, mechanical exhaust systems, HVAC, heat recovery, indoor climate",
author = "Jorma S{\"a}teri and Keijo Kovanen and Marja-Liisa Pallari",
year = "1999",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5659-3",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1945",
address = "Finland",
}
