Kestääkö tietoyhteiskunta? Käsiteanalyysia ja alustavia arvioita

Tässä raportissa on laadittu käsiteanalyysia tietoyhteiskunnan ja kestävän kehityksen ilmiöistä ja niihin liittyvistä käsitteistä. Käsiteanalyysin tarkoituksena on kartoittaa laajalti tietoyhteiskuntaan ja kestävään kehitykseen liittyviä käsitteitä, ilmiöitä ja määritelmiä. Käytössä olevien, osin vakiintumattomien määritelmien joukosta tutkijaryhmä on valinnut suosittelemansa määritelmät tai tarkentanut jo olemassa olevia määritelmiä sekä kommentoinut niitä. Raportissa on määritelty lisäksi muutamiaa kokonaan uusia käsitteitä – kuten esimerkiksi digitaalinen tasapaino, jotka auttavat paremmin hahmottamaan ja kuvaamaan tietoyhteiskunnan kestävyyttä. Käsitteitä on raportin lopussa havainnollistettu miellekarttojen avulla.

Raportissa on ensin pohdittu erilaisia uutta yhteiskuntavaihetta kuvaavia käsitteitä ja tietoyhteiskuntakäsitteen roolia niiden joukossa. Sen jälkeen on tarkasteltu kestävän kehityksen käsitettä, sen eri ulottuvuuksia ja näiden ulottuvuuksien välistä tasapainoa. Tarkemmin on käsitelty tietoyhteiskunnan ilmiöiden kestävyyttä eri näkökulmista – ekologisen, taloudellisen ja sosiokulttuurisen kestävyyden kannalta.

Tietoyhteiskuntakehitys ja kestävä kehitys ovat eri tasoisia ilmiöitä, edellinen on pitkälti välineellinen ja jälkimmäinen tavoitteellinen. Ne ovat ihannetapauksessa päällekkäisiä ilmiöitä, jolloin tietoyhteiskunta mahdollistaa ja tukee kestävän kehityksen toteutumista. Ne voivat olla rinnakkaisilmiöitä, jolloin ne ovat toistensa vaikutuspiirissä. Syntyvät vaikutukset ovat tietyiltä yhteisiltä leikkauspinnoiltaan kestävän kehityksen kannalta suotuisia. Kuitenkin tietoyhteiskuntakehitys ja kestävä kehitys voivat olla täysin vastakkaisiakin ilmiöitä, jos tietoyhteiskuntaa kehitettäessä ei kestävän kehityksen vaatimuksia oteta lainkaan huomioon ja jos tietoyhteiskunnan rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset ovat pääasiassa kestävän kehityksen vastaisia.

Tulevaisuudentutkimuksen moniarvoisuuden luonteeseen kuuluu asettaa kyseenalaiseksi myös vallitsevia näkemyksiä. Miksi juuri kestävän kehityksen tietoyhteiskunta on valittu tavoitteeksi? Vastaus on kahtalainen. Ensinnäkin kestävää kehitystä teoriassa mahdollistava tieto- ja viestintätekniikkaan ja tietoverkkojen hyödyntämiseen perustuva tietoyhteiskunta on jo pitkälti olemassa ja laajalti levinnyt yhteiskunnan toimijoiden ulottuville. Puuttuu vain tahtoa systemaattisesti soveltaa sitä ekotehokkaasti tuotannossa, kulutuksessa, asumisessa, työnteossa ja liikkumisessa. Toiseksi tietoyhteiskunta muodostaa selkärangan uudelle kehitykselle, se luo mahdollisuuden uusien kehityssuuntien
syntymiselle, joissa luonnon ja ihmisen hyvinvointia edistetään ekohumaanisti rinta rinnan.