@book{ae27a80f6aa64d70a797ad8aec32c43c,
title = "Kest{\"a}v{\"a}n kehityksen tavoitteen mukainen asuntoalue: Arvio nelj{\"a}st{\"a} tyypillisest{\"a} suomalaisesta asuntoalueesta kest{\"a}v{\"a}n kehityksen kannalta",
abstract = "Kest{\"a}v{\"a}n kehityksen tavoitteiden mukaisena asuntoalueena voidaan pit{\"a}{\"a} aluetta, joka kokonaisuutena, kaikkien vaiheidensa aikana kuluttaa mahdollisimman v{\"a}h{\"a}n energiaa ja luonnonvaroja sek{\"a} aiheuttaa mahdollisimman v{\"a}h{\"a}n haitallisia p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ja j{\"a}tteit{\"a}. Alueen tulee my{\"o}s olla asuinymp{\"a}rist{\"o}n{\"a} hyv{\"a} sek{\"a} taloudellisesti mahdollinen. Tutkimuksessa on laadittu arviointikehikko ja laskentamalli sek{\"a} arvioitu niill{\"a} asuntoalueen koko elinkaaren aikana kulutetut energia ja materiaalit sek{\"a} aiheutuvat p{\"a}{\"a}st{\"o}t ja j{\"a}tteet. Lis{\"a}ksi on arvioitu alueen rakentamisesta ja k{\"a}yt{\"o}st{\"a} aiheutuvat kustannukset. Arvioinnin kohteena on nelj{\"a} tyypillist{\"a} suomalaista asuntoaluetta, joista kaksi on pientalo- ja kaksi kerrostalovaltaisia alueita. Tutkimuksessa on my{\"o}s arvioitu asuntoalueiden eri suunnitteluratkaisujen merkityst{\"a} kest{\"a}v{\"a}n kehityksen kannalta. Asuntoalueiden kokonaisenergiankulutus 40 vuoden aikana on keskim{\"a}{\"a}rin 685 MWh asukasta kohden. Raaka-aineita kuluu asuntoalueella keskim{\"a}{\"a}rin 136 tonnia asukasta kohden. Raaka-aineet ovat puuta lukuun ottamatta uusiutumattomia luonnonvaroja. Rakennusmateriaaleja kuluu keskim{\"a}{\"a}rin 90 tonnia asukasta kohden, tiiviisti rakennetuilla alueilla v{\"a}hiten. Polttoaineita kuluu keskim{\"a}{\"a}rin 47 tonnia asukasta kohden. P{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} aiheutuu keskim{\"a}{\"a}rin 156 tonnia asukasta kohden. Suurimman osan n{\"a}ist{\"a} muodostaa hiilidioksidi, 154 tonnia asukasta kohden. J{\"a}tteit{\"a} aiheutuu kaikkiaan 19 tonnia asukasta kohden. Asuntoalueen tuottamisesta, k{\"a}yt{\"o}st{\"a} ja liikenteest{\"a} aiheutuu kustannuksia keskim{\"a}{\"a}rin 290 000 mk asukasta kohden. Pientaloalueilla kuluu enemm{\"a}n energiaa ja polttoaineita sek{\"a} aiheutuu enemm{\"a}n p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ja kustannuksia kuin kerrostaloalueilla. Suurimmat erot alueiden v{\"a}lill{\"a} aiheutuvat liikenteest{\"a}, aluel{\"a}mp{\"o}verkon h{\"a}vi{\"o}ist{\"a}, talotyypist{\"a} ja verkostojen m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}. Mink{\"a}lainen siis on ymp{\"a}rist{\"o}yst{\"a}v{\"a}llinen asuntoalue? Se voi olla kerros- tai pientaloalue ja sill{\"a} on kehittynyt l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}. Se sijaitsee l{\"a}hell{\"a} ty{\"o}paikkoja ja palveluja. Se on rakenteeltaan suhteellisen tiivis, mik{\"a} mahdollistaa tehokkaan liikenne- ja teknisen huollon verkon rakentamisen sek{\"a} samalla my{\"o}s s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} luonnonymp{\"a}rist{\"o}{\"a}. Sen suunnittelussa ja rakentamisessa on lis{\"a}ksi otettu huomioon ja hy{\"o}dynnetty paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet.",
keywords = "residential buildings, residential areas, Finland, evaluation, estimates, methods, comparison, energy consumption, raw materials, future, environments, planning, emissions, outlets, traffic, garbage, wastes, costs, expenses, production, small houses, electric heating, ecology",
author = "Irmeli Harmaaj{\"a}rvi",
year = "1992",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4191-X",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1378",
address = "Finland",
}
