Kestävän kehityksen tavoitteen mukainen asuntoalue: Arvio neljästä tyypillisestä suomalaisesta asuntoalueesta kestävän kehityksen kannalta

Irmeli Harmaajärvi

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisena asuntoalueena voidaan pitää aluetta, joka kokonaisuutena, kaikkien vaiheidensa aikana kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa ja luonnonvaroja sekä aiheuttaa mahdollisimman vähän haitallisia päästöjä ja jätteitä. Alueen tulee myös olla asuinympäristönä hyvä sekä taloudellisesti mahdollinen. Tutkimuksessa on laadittu arviointikehikko ja laskentamalli sekä arvioitu niillä asuntoalueen koko elinkaaren aikana kulutetut energia ja materiaalit sekä aiheutuvat päästöt ja jätteet. Lisäksi on arvioitu alueen rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset. Arvioinnin kohteena on neljä tyypillistä suomalaista asuntoaluetta, joista kaksi on pientalo- ja kaksi kerrostalovaltaisia alueita. Tutkimuksessa on myös arvioitu asuntoalueiden eri suunnitteluratkaisujen merkitystä kestävän kehityksen kannalta. Asuntoalueiden kokonaisenergiankulutus 40 vuoden aikana on keskimäärin 685 MWh asukasta kohden. Raaka-aineita kuluu asuntoalueella keskimäärin 136 tonnia asukasta kohden. Raaka-aineet ovat puuta lukuun ottamatta uusiutumattomia luonnonvaroja. Rakennusmateriaaleja kuluu keskimäärin 90 tonnia asukasta kohden, tiiviisti rakennetuilla alueilla vähiten. Polttoaineita kuluu keskimäärin 47 tonnia asukasta kohden. Päästöjä aiheutuu keskimäärin 156 tonnia asukasta kohden. Suurimman osan näistä muodostaa hiilidioksidi, 154 tonnia asukasta kohden. Jätteitä aiheutuu kaikkiaan 19 tonnia asukasta kohden. Asuntoalueen tuottamisesta, käytöstä ja liikenteestä aiheutuu kustannuksia keskimäärin 290 000 mk asukasta kohden. Pientaloalueilla kuluu enemmän energiaa ja polttoaineita sekä aiheutuu enemmän päästöjä ja kustannuksia kuin kerrostaloalueilla. Suurimmat erot alueiden välillä aiheutuvat liikenteestä, aluelämpöverkon häviöistä, talotyypistä ja verkostojen määrästä. Minkälainen siis on ympäristöystävällinen asuntoalue? Se voi olla kerros- tai pientaloalue ja sillä on kehittynyt lämmitysjärjestelmä. Se sijaitsee lähellä työpaikkoja ja palveluja. Se on rakenteeltaan suhteellisen tiivis, mikä mahdollistaa tehokkaan liikenne- ja teknisen huollon verkon rakentamisen sekä samalla myös säästää luonnonympäristöä. Sen suunnittelussa ja rakentamisessa on lisäksi otettu huomioon ja hyödynnetty paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages57
ISBN (Print)951-38-4191-X
Publication statusPublished - 1992
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1378
ISSN1235-0605

Fingerprint

residential areas
environmental assessment
Olla

Keywords

  • residential buildings
  • residential areas
  • Finland
  • evaluation
  • estimates
  • methods
  • comparison
  • energy consumption
  • raw materials
  • future
  • environments
  • planning
  • emissions
  • outlets
  • traffic
  • garbage
  • wastes
  • costs
  • expenses
  • production
  • small houses
  • electric heating
  • ecology

Cite this

Harmaajärvi, I. (1992). Kestävän kehityksen tavoitteen mukainen asuntoalue: Arvio neljästä tyypillisestä suomalaisesta asuntoalueesta kestävän kehityksen kannalta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1378
Harmaajärvi, Irmeli. / Kestävän kehityksen tavoitteen mukainen asuntoalue : Arvio neljästä tyypillisestä suomalaisesta asuntoalueesta kestävän kehityksen kannalta. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 57 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1378).
@book{ae27a80f6aa64d70a797ad8aec32c43c,
title = "Kest{\"a}v{\"a}n kehityksen tavoitteen mukainen asuntoalue: Arvio nelj{\"a}st{\"a} tyypillisest{\"a} suomalaisesta asuntoalueesta kest{\"a}v{\"a}n kehityksen kannalta",
abstract = "Kest{\"a}v{\"a}n kehityksen tavoitteiden mukaisena asuntoalueena voidaan pit{\"a}{\"a} aluetta, joka kokonaisuutena, kaikkien vaiheidensa aikana kuluttaa mahdollisimman v{\"a}h{\"a}n energiaa ja luonnonvaroja sek{\"a} aiheuttaa mahdollisimman v{\"a}h{\"a}n haitallisia p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ja j{\"a}tteit{\"a}. Alueen tulee my{\"o}s olla asuinymp{\"a}rist{\"o}n{\"a} hyv{\"a} sek{\"a} taloudellisesti mahdollinen. Tutkimuksessa on laadittu arviointikehikko ja laskentamalli sek{\"a} arvioitu niill{\"a} asuntoalueen koko elinkaaren aikana kulutetut energia ja materiaalit sek{\"a} aiheutuvat p{\"a}{\"a}st{\"o}t ja j{\"a}tteet. Lis{\"a}ksi on arvioitu alueen rakentamisesta ja k{\"a}yt{\"o}st{\"a} aiheutuvat kustannukset. Arvioinnin kohteena on nelj{\"a} tyypillist{\"a} suomalaista asuntoaluetta, joista kaksi on pientalo- ja kaksi kerrostalovaltaisia alueita. Tutkimuksessa on my{\"o}s arvioitu asuntoalueiden eri suunnitteluratkaisujen merkityst{\"a} kest{\"a}v{\"a}n kehityksen kannalta. Asuntoalueiden kokonaisenergiankulutus 40 vuoden aikana on keskim{\"a}{\"a}rin 685 MWh asukasta kohden. Raaka-aineita kuluu asuntoalueella keskim{\"a}{\"a}rin 136 tonnia asukasta kohden. Raaka-aineet ovat puuta lukuun ottamatta uusiutumattomia luonnonvaroja. Rakennusmateriaaleja kuluu keskim{\"a}{\"a}rin 90 tonnia asukasta kohden, tiiviisti rakennetuilla alueilla v{\"a}hiten. Polttoaineita kuluu keskim{\"a}{\"a}rin 47 tonnia asukasta kohden. P{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} aiheutuu keskim{\"a}{\"a}rin 156 tonnia asukasta kohden. Suurimman osan n{\"a}ist{\"a} muodostaa hiilidioksidi, 154 tonnia asukasta kohden. J{\"a}tteit{\"a} aiheutuu kaikkiaan 19 tonnia asukasta kohden. Asuntoalueen tuottamisesta, k{\"a}yt{\"o}st{\"a} ja liikenteest{\"a} aiheutuu kustannuksia keskim{\"a}{\"a}rin 290 000 mk asukasta kohden. Pientaloalueilla kuluu enemm{\"a}n energiaa ja polttoaineita sek{\"a} aiheutuu enemm{\"a}n p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ja kustannuksia kuin kerrostaloalueilla. Suurimmat erot alueiden v{\"a}lill{\"a} aiheutuvat liikenteest{\"a}, aluel{\"a}mp{\"o}verkon h{\"a}vi{\"o}ist{\"a}, talotyypist{\"a} ja verkostojen m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}. Mink{\"a}lainen siis on ymp{\"a}rist{\"o}yst{\"a}v{\"a}llinen asuntoalue? Se voi olla kerros- tai pientaloalue ja sill{\"a} on kehittynyt l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}. Se sijaitsee l{\"a}hell{\"a} ty{\"o}paikkoja ja palveluja. Se on rakenteeltaan suhteellisen tiivis, mik{\"a} mahdollistaa tehokkaan liikenne- ja teknisen huollon verkon rakentamisen sek{\"a} samalla my{\"o}s s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} luonnonymp{\"a}rist{\"o}{\"a}. Sen suunnittelussa ja rakentamisessa on lis{\"a}ksi otettu huomioon ja hy{\"o}dynnetty paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet.",
keywords = "residential buildings, residential areas, Finland, evaluation, estimates, methods, comparison, energy consumption, raw materials, future, environments, planning, emissions, outlets, traffic, garbage, wastes, costs, expenses, production, small houses, electric heating, ecology",
author = "Irmeli Harmaaj{\"a}rvi",
year = "1992",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4191-X",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1378",
address = "Finland",

}

Harmaajärvi, I 1992, Kestävän kehityksen tavoitteen mukainen asuntoalue: Arvio neljästä tyypillisestä suomalaisesta asuntoalueesta kestävän kehityksen kannalta. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1378, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kestävän kehityksen tavoitteen mukainen asuntoalue : Arvio neljästä tyypillisestä suomalaisesta asuntoalueesta kestävän kehityksen kannalta. / Harmaajärvi, Irmeli.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 57 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1378).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kestävän kehityksen tavoitteen mukainen asuntoalue

T2 - Arvio neljästä tyypillisestä suomalaisesta asuntoalueesta kestävän kehityksen kannalta

AU - Harmaajärvi, Irmeli

PY - 1992

Y1 - 1992

N2 - Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisena asuntoalueena voidaan pitää aluetta, joka kokonaisuutena, kaikkien vaiheidensa aikana kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa ja luonnonvaroja sekä aiheuttaa mahdollisimman vähän haitallisia päästöjä ja jätteitä. Alueen tulee myös olla asuinympäristönä hyvä sekä taloudellisesti mahdollinen. Tutkimuksessa on laadittu arviointikehikko ja laskentamalli sekä arvioitu niillä asuntoalueen koko elinkaaren aikana kulutetut energia ja materiaalit sekä aiheutuvat päästöt ja jätteet. Lisäksi on arvioitu alueen rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset. Arvioinnin kohteena on neljä tyypillistä suomalaista asuntoaluetta, joista kaksi on pientalo- ja kaksi kerrostalovaltaisia alueita. Tutkimuksessa on myös arvioitu asuntoalueiden eri suunnitteluratkaisujen merkitystä kestävän kehityksen kannalta. Asuntoalueiden kokonaisenergiankulutus 40 vuoden aikana on keskimäärin 685 MWh asukasta kohden. Raaka-aineita kuluu asuntoalueella keskimäärin 136 tonnia asukasta kohden. Raaka-aineet ovat puuta lukuun ottamatta uusiutumattomia luonnonvaroja. Rakennusmateriaaleja kuluu keskimäärin 90 tonnia asukasta kohden, tiiviisti rakennetuilla alueilla vähiten. Polttoaineita kuluu keskimäärin 47 tonnia asukasta kohden. Päästöjä aiheutuu keskimäärin 156 tonnia asukasta kohden. Suurimman osan näistä muodostaa hiilidioksidi, 154 tonnia asukasta kohden. Jätteitä aiheutuu kaikkiaan 19 tonnia asukasta kohden. Asuntoalueen tuottamisesta, käytöstä ja liikenteestä aiheutuu kustannuksia keskimäärin 290 000 mk asukasta kohden. Pientaloalueilla kuluu enemmän energiaa ja polttoaineita sekä aiheutuu enemmän päästöjä ja kustannuksia kuin kerrostaloalueilla. Suurimmat erot alueiden välillä aiheutuvat liikenteestä, aluelämpöverkon häviöistä, talotyypistä ja verkostojen määrästä. Minkälainen siis on ympäristöystävällinen asuntoalue? Se voi olla kerros- tai pientaloalue ja sillä on kehittynyt lämmitysjärjestelmä. Se sijaitsee lähellä työpaikkoja ja palveluja. Se on rakenteeltaan suhteellisen tiivis, mikä mahdollistaa tehokkaan liikenne- ja teknisen huollon verkon rakentamisen sekä samalla myös säästää luonnonympäristöä. Sen suunnittelussa ja rakentamisessa on lisäksi otettu huomioon ja hyödynnetty paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet.

AB - Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisena asuntoalueena voidaan pitää aluetta, joka kokonaisuutena, kaikkien vaiheidensa aikana kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa ja luonnonvaroja sekä aiheuttaa mahdollisimman vähän haitallisia päästöjä ja jätteitä. Alueen tulee myös olla asuinympäristönä hyvä sekä taloudellisesti mahdollinen. Tutkimuksessa on laadittu arviointikehikko ja laskentamalli sekä arvioitu niillä asuntoalueen koko elinkaaren aikana kulutetut energia ja materiaalit sekä aiheutuvat päästöt ja jätteet. Lisäksi on arvioitu alueen rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset. Arvioinnin kohteena on neljä tyypillistä suomalaista asuntoaluetta, joista kaksi on pientalo- ja kaksi kerrostalovaltaisia alueita. Tutkimuksessa on myös arvioitu asuntoalueiden eri suunnitteluratkaisujen merkitystä kestävän kehityksen kannalta. Asuntoalueiden kokonaisenergiankulutus 40 vuoden aikana on keskimäärin 685 MWh asukasta kohden. Raaka-aineita kuluu asuntoalueella keskimäärin 136 tonnia asukasta kohden. Raaka-aineet ovat puuta lukuun ottamatta uusiutumattomia luonnonvaroja. Rakennusmateriaaleja kuluu keskimäärin 90 tonnia asukasta kohden, tiiviisti rakennetuilla alueilla vähiten. Polttoaineita kuluu keskimäärin 47 tonnia asukasta kohden. Päästöjä aiheutuu keskimäärin 156 tonnia asukasta kohden. Suurimman osan näistä muodostaa hiilidioksidi, 154 tonnia asukasta kohden. Jätteitä aiheutuu kaikkiaan 19 tonnia asukasta kohden. Asuntoalueen tuottamisesta, käytöstä ja liikenteestä aiheutuu kustannuksia keskimäärin 290 000 mk asukasta kohden. Pientaloalueilla kuluu enemmän energiaa ja polttoaineita sekä aiheutuu enemmän päästöjä ja kustannuksia kuin kerrostaloalueilla. Suurimmat erot alueiden välillä aiheutuvat liikenteestä, aluelämpöverkon häviöistä, talotyypistä ja verkostojen määrästä. Minkälainen siis on ympäristöystävällinen asuntoalue? Se voi olla kerros- tai pientaloalue ja sillä on kehittynyt lämmitysjärjestelmä. Se sijaitsee lähellä työpaikkoja ja palveluja. Se on rakenteeltaan suhteellisen tiivis, mikä mahdollistaa tehokkaan liikenne- ja teknisen huollon verkon rakentamisen sekä samalla myös säästää luonnonympäristöä. Sen suunnittelussa ja rakentamisessa on lisäksi otettu huomioon ja hyödynnetty paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet.

KW - residential buildings

KW - residential areas

KW - Finland

KW - evaluation

KW - estimates

KW - methods

KW - comparison

KW - energy consumption

KW - raw materials

KW - future

KW - environments

KW - planning

KW - emissions

KW - outlets

KW - traffic

KW - garbage

KW - wastes

KW - costs

KW - expenses

KW - production

KW - small houses

KW - electric heating

KW - ecology

M3 - Report

SN - 951-38-4191-X

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Kestävän kehityksen tavoitteen mukainen asuntoalue

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Harmaajärvi I. Kestävän kehityksen tavoitteen mukainen asuntoalue: Arvio neljästä tyypillisestä suomalaisesta asuntoalueesta kestävän kehityksen kannalta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 57 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1378).