Kestävän rakentamisen ohjaus julkisissa rakennushankkeissa

Mirkka Rekola, Tarja Häkkinen, Mia Ala-Juusela, Sakari Pulakka, Tarja Mäkeläinen, Appu Haapio, Antti Ruuska

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tässä julkaisussa esitetyn työn tavoitteena oli kuvata ja laatia suosituksia kestävän rakentamisen ohjaukseen julkisessa rakentamisessa ja erityisesti kunnissa. Työssä käsiteltiin sekä kunnan roolia kestävän rakennushankkeen tilaajana että rakennusvalvonnan roolia rakentamisen ohjaamisessa. Edellisen suhteen tavoitteena oli erityisesti tarkastella suunnittelun ohjausta ja tehdä suosituksia suunnittelutiimin valintaan. Rakennusvalvonnan roolin suhteen tavoitteena oli pohtia ja tehdä johtopäätöksiä erityisesti neuvotteluohjauksesta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksen, haastattelujen ja työpajojen avulla. Selvityksen pohjalta esitetään ehdotuksia ja suosituksia suunnittelun ja toteutuksen ohjaukseen kunnan rakennushankkeissa: 1. Lähes nollaenergiarakentamisen toimintaohjelman ja kestävän rakentamisen toimintaohjelman laatiminen kunnassa. 2. Hankesuunnitteluprosessin kehittäminen, hankesuunnittelun tavoitteiden, roolien ja tehtävien uudelleenarviointi ja omaan toimintatapaan soveltuvan prosessin tarkka kuvaus. Hankesuunnitteluprosessin avulla täytyy voida käytännössä toteuttaa kunnan strategista tahtoa energiatehokkaan rakentamisen ja kestävän rakentamisen suhteen yksittäisissä hankkeissa. 3. Toimivuustavoitteet energiatehokkaan rakentamisen tilaamiseen. Jotta vaatimuksia voidaan asettaa järjestelmällisesti ja jotta voidaan seurata pitkäjänteisesti kunnan vaatimustason kehittymistä, tarvitaan toimivuusvaatimusten yleinen kehys. 4. Toimivuusvaatimusten hallinnan liittyminen mallipohjaiseen suunnitteluun. Mallipohjainen suunnittelu ja tiedon jakaminen tukevat sekä monitavoitteista suunnittelua että suunnittelun tulosten seurantaa. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa useiden vaihtoehtojen tuottamisen ja niiden vertailun erilaisten indikaattoreiden suhteen. 5. Tarjouskilpailut ja laatuvaatimukset. Hankintalaki koetaan edelleen julkisissa hankinnoissa korkeatasoisten laatuvaatimuksien asettamista rajoittavana. Suosituksena on, että yleisesti kehitetään vaatimusten yksikäsitteistä esittämistä ja ehdotusten vertailukelpoisuuden varmistamista laatimalla tätä koskevat periaatteet. 6. Yhteistyöprosessi ja tilaajan ohjaus vahvaksi. Yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi ja tavoitteiden ymmärtämisen varmistamiseksi suositetaan hankkeisiin otettavaksi aloitusseminaarikäytäntö ja tekijöiden työpajat. Rakennusvalvontaa käsitelleen tutkimuksen mukaan neuvonnalla pystytään vaikuttamaan erityisesti maallikkorakentajiin. Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen ei ole useimmiten ratkaistavissa enää nykyisenkaltaisen rakennuslupaprosessin vaiheessa, vaan asiakkaat tulisi tavoittaa aiemmin tai asiakkaiden tulisi saada tiedotusta ja neuvontaa jostakin muualta jo ennen kuin edes asetetaan tavoitteita rakennushankkeelle. Tontinluovutusehtoja pidetään hyvänä keinona määräystasoa parempiin tavoitteisiin kannustamisessa ja keinoa suositellaan käytettävän laajenevassa määrin. Toisena varhaisen tiedottamisen keinona olisi lisätä kunnan rakennustapaohjeisiin nykyistä enemmän vaatimuksia energiatehokkuudesta ja tietoa energiatehokkaan rakennuksen suunnittelun periaatteista. Rakennusvalvonnan neuvonnalla olisi vahvuutensa. Rakennushanketta aloittava on joka tapauksessa etsimässä vastauksia suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Tällöin neuvonta on vaikuttavaa ja sitä kannattaa tarjota. Jos tieto on lisäksi mahdollista "annostella" prosessin aikana, sen omaksuminen helpottuu ja tehtävien valintojen järjestys on oikea. Rakennusvalvonta tarjoaa puolueetonta neuvontaa, ja siellä kaikki asioivat joka tapauksessa. Rakennusvalvonnan tuottaman neuvonnan kattavuus olisi todennäköisesti melko suuri. Henkilökohtainen neuvonta ja ainakin vielä tämän hetken tilanteessa helppo saavutettavuus (paikallisuus) ovat vahvuuksia. Oulussa neuvonta on toteutettu laadunohjauksen koulutuksena, josta asiakkaat ohjataan myös varsinaiseen valvontaprosessiin perinteistä prosessia aiemmin. Laadunohjauksen toimintamallin käyttöönottamista suositellaan koko maassa. Tasokas ja vaikuttava neuvonta vaatii jatkuvaa kouluttautumista rakennusvalvonnan toimihenkilöille tietotaitotason ylläpitämiseksi. Esiin tuotu este neuvonnan lisäämiselle oli resurssipula. Jos halutaan vahvaa ohjausvaikutusta, rakennusvalvonnan resursseja olisi lisättävä tai saatava vapautettua muusta toiminnasta. Ehdotettu isompien, alueellisten rakennusvalvontojen muodostaminen todennäköisesti ratkaisisi resurssipulaan sekä erityisesti toiminnan vaihtelevaan tasoon liittyviä ongelmia. Sähköisten palvelujen tehokas käyttöönotto saattaisi olla keino vapauttaa resursseja rutiinityöstä neuvontatyöhön. Rakennusvalvojat näkivät sen myös keinona jakaa työtä joustavasti valvontavirastojen kesken, jolloin pienten kuntien rakennusvalvontoja ei tarvitsisi sulkea osana rakenneuudistusta. Suomessa on hyvää osaamista tietomallintavassa suunnittelussa, joten edellytykset tietomallinnuksen hyödyntämiselle myös rakennusvalvonnassa ovat olemassa. Tietomallintamisen arkipäiväistyminen lisäisi laajemminkin energiatehokkuutta, rakentamisen laatua ja tehokkuutta. Suositetaan jatkamaan sähköisten palvelujen käyttöönottoa ja tietomalliin pohjautuvan rakennusvalvonnan kehittämistä. Rakennusvalvonnan kehittämistä tulisi koordinoida ylemmältä taholta, jos sen halutaan olevan tavoitteellista ja etenevää eikä vain satunnaista.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages102
ISBN (Electronic)978-951-38-8261-7
Publication statusPublished - 2014
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Technology
Number179
ISSN2242-1211

Keywords

  • kestävä rakentaminen
  • hankesuunnittelu
  • rakentamisen ohjaus
  • julkinen rakentaminen
  • kunnat
  • rakennusvalvonta
  • sustainable building
  • building preparation
  • steering
  • building permission
  • building inspection
  • municipalities
  • public building

Cite this

Rekola, M., Häkkinen, T., Ala-Juusela, M., Pulakka, S., Mäkeläinen, T., Haapio, A., & Ruuska, A. (2014). Kestävän rakentamisen ohjaus julkisissa rakennushankkeissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 179
Rekola, Mirkka ; Häkkinen, Tarja ; Ala-Juusela, Mia ; Pulakka, Sakari ; Mäkeläinen, Tarja ; Haapio, Appu ; Ruuska, Antti. / Kestävän rakentamisen ohjaus julkisissa rakennushankkeissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 102 p. (VTT Technology; No. 179).
@book{395a95def8ab4545ba8fee1df4e0dfa4,
title = "Kest{\"a}v{\"a}n rakentamisen ohjaus julkisissa rakennushankkeissa",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} julkaisussa esitetyn ty{\"o}n tavoitteena oli kuvata ja laatia suosituksia kest{\"a}v{\"a}n rakentamisen ohjaukseen julkisessa rakentamisessa ja erityisesti kunnissa. Ty{\"o}ss{\"a} k{\"a}siteltiin sek{\"a} kunnan roolia kest{\"a}v{\"a}n rakennushankkeen tilaajana ett{\"a} rakennusvalvonnan roolia rakentamisen ohjaamisessa. Edellisen suhteen tavoitteena oli erityisesti tarkastella suunnittelun ohjausta ja tehd{\"a} suosituksia suunnittelutiimin valintaan. Rakennusvalvonnan roolin suhteen tavoitteena oli pohtia ja tehd{\"a} johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksi{\"a} erityisesti neuvotteluohjauksesta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksen, haastattelujen ja ty{\"o}pajojen avulla. Selvityksen pohjalta esitet{\"a}{\"a}n ehdotuksia ja suosituksia suunnittelun ja toteutuksen ohjaukseen kunnan rakennushankkeissa: 1. L{\"a}hes nollaenergiarakentamisen toimintaohjelman ja kest{\"a}v{\"a}n rakentamisen toimintaohjelman laatiminen kunnassa. 2. Hankesuunnitteluprosessin kehitt{\"a}minen, hankesuunnittelun tavoitteiden, roolien ja teht{\"a}vien uudelleenarviointi ja omaan toimintatapaan soveltuvan prosessin tarkka kuvaus. Hankesuunnitteluprosessin avulla t{\"a}ytyy voida k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} toteuttaa kunnan strategista tahtoa energiatehokkaan rakentamisen ja kest{\"a}v{\"a}n rakentamisen suhteen yksitt{\"a}isiss{\"a} hankkeissa. 3. Toimivuustavoitteet energiatehokkaan rakentamisen tilaamiseen. Jotta vaatimuksia voidaan asettaa j{\"a}rjestelm{\"a}llisesti ja jotta voidaan seurata pitk{\"a}j{\"a}nteisesti kunnan vaatimustason kehittymist{\"a}, tarvitaan toimivuusvaatimusten yleinen kehys. 4. Toimivuusvaatimusten hallinnan liittyminen mallipohjaiseen suunnitteluun. Mallipohjainen suunnittelu ja tiedon jakaminen tukevat sek{\"a} monitavoitteista suunnittelua ett{\"a} suunnittelun tulosten seurantaa. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa useiden vaihtoehtojen tuottamisen ja niiden vertailun erilaisten indikaattoreiden suhteen. 5. Tarjouskilpailut ja laatuvaatimukset. Hankintalaki koetaan edelleen julkisissa hankinnoissa korkeatasoisten laatuvaatimuksien asettamista rajoittavana. Suosituksena on, ett{\"a} yleisesti kehitet{\"a}{\"a}n vaatimusten yksik{\"a}sitteist{\"a} esitt{\"a}mist{\"a} ja ehdotusten vertailukelpoisuuden varmistamista laatimalla t{\"a}t{\"a} koskevat periaatteet. 6. Yhteisty{\"o}prosessi ja tilaajan ohjaus vahvaksi. Yhteisen n{\"a}kemyksen aikaansaamiseksi ja tavoitteiden ymm{\"a}rt{\"a}misen varmistamiseksi suositetaan hankkeisiin otettavaksi aloitusseminaarik{\"a}yt{\"a}nt{\"o} ja tekij{\"o}iden ty{\"o}pajat. Rakennusvalvontaa k{\"a}sitelleen tutkimuksen mukaan neuvonnalla pystyt{\"a}{\"a}n vaikuttamaan erityisesti maallikkorakentajiin. Kest{\"a}v{\"a}n kehityksen mukainen rakentaminen ei ole useimmiten ratkaistavissa en{\"a}{\"a} nykyisenkaltaisen rakennuslupaprosessin vaiheessa, vaan asiakkaat tulisi tavoittaa aiemmin tai asiakkaiden tulisi saada tiedotusta ja neuvontaa jostakin muualta jo ennen kuin edes asetetaan tavoitteita rakennushankkeelle. Tontinluovutusehtoja pidet{\"a}{\"a}n hyv{\"a}n{\"a} keinona m{\"a}{\"a}r{\"a}ystasoa parempiin tavoitteisiin kannustamisessa ja keinoa suositellaan k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}n laajenevassa m{\"a}{\"a}rin. Toisena varhaisen tiedottamisen keinona olisi lis{\"a}t{\"a} kunnan rakennustapaohjeisiin nykyist{\"a} enemm{\"a}n vaatimuksia energiatehokkuudesta ja tietoa energiatehokkaan rakennuksen suunnittelun periaatteista. Rakennusvalvonnan neuvonnalla olisi vahvuutensa. Rakennushanketta aloittava on joka tapauksessa etsim{\"a}ss{\"a} vastauksia suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. T{\"a}ll{\"o}in neuvonta on vaikuttavaa ja sit{\"a} kannattaa tarjota. Jos tieto on lis{\"a}ksi mahdollista {"}annostella{"} prosessin aikana, sen omaksuminen helpottuu ja teht{\"a}vien valintojen j{\"a}rjestys on oikea. Rakennusvalvonta tarjoaa puolueetonta neuvontaa, ja siell{\"a} kaikki asioivat joka tapauksessa. Rakennusvalvonnan tuottaman neuvonnan kattavuus olisi todenn{\"a}k{\"o}isesti melko suuri. Henkil{\"o}kohtainen neuvonta ja ainakin viel{\"a} t{\"a}m{\"a}n hetken tilanteessa helppo saavutettavuus (paikallisuus) ovat vahvuuksia. Oulussa neuvonta on toteutettu laadunohjauksen koulutuksena, josta asiakkaat ohjataan my{\"o}s varsinaiseen valvontaprosessiin perinteist{\"a} prosessia aiemmin. Laadunohjauksen toimintamallin k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottamista suositellaan koko maassa. Tasokas ja vaikuttava neuvonta vaatii jatkuvaa kouluttautumista rakennusvalvonnan toimihenkil{\"o}ille tietotaitotason yll{\"a}pit{\"a}miseksi. Esiin tuotu este neuvonnan lis{\"a}{\"a}miselle oli resurssipula. Jos halutaan vahvaa ohjausvaikutusta, rakennusvalvonnan resursseja olisi lis{\"a}tt{\"a}v{\"a} tai saatava vapautettua muusta toiminnasta. Ehdotettu isompien, alueellisten rakennusvalvontojen muodostaminen todenn{\"a}k{\"o}isesti ratkaisisi resurssipulaan sek{\"a} erityisesti toiminnan vaihtelevaan tasoon liittyvi{\"a} ongelmia. S{\"a}hk{\"o}isten palvelujen tehokas k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto saattaisi olla keino vapauttaa resursseja rutiinity{\"o}st{\"a} neuvontaty{\"o}h{\"o}n. Rakennusvalvojat n{\"a}kiv{\"a}t sen my{\"o}s keinona jakaa ty{\"o}t{\"a} joustavasti valvontavirastojen kesken, jolloin pienten kuntien rakennusvalvontoja ei tarvitsisi sulkea osana rakenneuudistusta. Suomessa on hyv{\"a}{\"a} osaamista tietomallintavassa suunnittelussa, joten edellytykset tietomallinnuksen hy{\"o}dynt{\"a}miselle my{\"o}s rakennusvalvonnassa ovat olemassa. Tietomallintamisen arkip{\"a}iv{\"a}istyminen lis{\"a}isi laajemminkin energiatehokkuutta, rakentamisen laatua ja tehokkuutta. Suositetaan jatkamaan s{\"a}hk{\"o}isten palvelujen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa ja tietomalliin pohjautuvan rakennusvalvonnan kehitt{\"a}mist{\"a}. Rakennusvalvonnan kehitt{\"a}mist{\"a} tulisi koordinoida ylemm{\"a}lt{\"a} taholta, jos sen halutaan olevan tavoitteellista ja etenev{\"a}{\"a} eik{\"a} vain satunnaista.",
keywords = "kest{\"a}v{\"a} rakentaminen, hankesuunnittelu, rakentamisen ohjaus, julkinen rakentaminen, kunnat, rakennusvalvonta, sustainable building, building preparation, steering, building permission, building inspection, municipalities, public building",
author = "Mirkka Rekola and Tarja H{\"a}kkinen and Mia Ala-Juusela and Sakari Pulakka and Tarja M{\"a}kel{\"a}inen and Appu Haapio and Antti Ruuska",
note = "Project code: 81681",
year = "2014",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "179",
address = "Finland",

}

Rekola, M, Häkkinen, T, Ala-Juusela, M, Pulakka, S, Mäkeläinen, T, Haapio, A & Ruuska, A 2014, Kestävän rakentamisen ohjaus julkisissa rakennushankkeissa. VTT Technology, no. 179, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kestävän rakentamisen ohjaus julkisissa rakennushankkeissa. / Rekola, Mirkka; Häkkinen, Tarja; Ala-Juusela, Mia; Pulakka, Sakari; Mäkeläinen, Tarja; Haapio, Appu; Ruuska, Antti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 102 p. (VTT Technology; No. 179).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kestävän rakentamisen ohjaus julkisissa rakennushankkeissa

AU - Rekola, Mirkka

AU - Häkkinen, Tarja

AU - Ala-Juusela, Mia

AU - Pulakka, Sakari

AU - Mäkeläinen, Tarja

AU - Haapio, Appu

AU - Ruuska, Antti

N1 - Project code: 81681

PY - 2014

Y1 - 2014

N2 - Tässä julkaisussa esitetyn työn tavoitteena oli kuvata ja laatia suosituksia kestävän rakentamisen ohjaukseen julkisessa rakentamisessa ja erityisesti kunnissa. Työssä käsiteltiin sekä kunnan roolia kestävän rakennushankkeen tilaajana että rakennusvalvonnan roolia rakentamisen ohjaamisessa. Edellisen suhteen tavoitteena oli erityisesti tarkastella suunnittelun ohjausta ja tehdä suosituksia suunnittelutiimin valintaan. Rakennusvalvonnan roolin suhteen tavoitteena oli pohtia ja tehdä johtopäätöksiä erityisesti neuvotteluohjauksesta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksen, haastattelujen ja työpajojen avulla. Selvityksen pohjalta esitetään ehdotuksia ja suosituksia suunnittelun ja toteutuksen ohjaukseen kunnan rakennushankkeissa: 1. Lähes nollaenergiarakentamisen toimintaohjelman ja kestävän rakentamisen toimintaohjelman laatiminen kunnassa. 2. Hankesuunnitteluprosessin kehittäminen, hankesuunnittelun tavoitteiden, roolien ja tehtävien uudelleenarviointi ja omaan toimintatapaan soveltuvan prosessin tarkka kuvaus. Hankesuunnitteluprosessin avulla täytyy voida käytännössä toteuttaa kunnan strategista tahtoa energiatehokkaan rakentamisen ja kestävän rakentamisen suhteen yksittäisissä hankkeissa. 3. Toimivuustavoitteet energiatehokkaan rakentamisen tilaamiseen. Jotta vaatimuksia voidaan asettaa järjestelmällisesti ja jotta voidaan seurata pitkäjänteisesti kunnan vaatimustason kehittymistä, tarvitaan toimivuusvaatimusten yleinen kehys. 4. Toimivuusvaatimusten hallinnan liittyminen mallipohjaiseen suunnitteluun. Mallipohjainen suunnittelu ja tiedon jakaminen tukevat sekä monitavoitteista suunnittelua että suunnittelun tulosten seurantaa. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa useiden vaihtoehtojen tuottamisen ja niiden vertailun erilaisten indikaattoreiden suhteen. 5. Tarjouskilpailut ja laatuvaatimukset. Hankintalaki koetaan edelleen julkisissa hankinnoissa korkeatasoisten laatuvaatimuksien asettamista rajoittavana. Suosituksena on, että yleisesti kehitetään vaatimusten yksikäsitteistä esittämistä ja ehdotusten vertailukelpoisuuden varmistamista laatimalla tätä koskevat periaatteet. 6. Yhteistyöprosessi ja tilaajan ohjaus vahvaksi. Yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi ja tavoitteiden ymmärtämisen varmistamiseksi suositetaan hankkeisiin otettavaksi aloitusseminaarikäytäntö ja tekijöiden työpajat. Rakennusvalvontaa käsitelleen tutkimuksen mukaan neuvonnalla pystytään vaikuttamaan erityisesti maallikkorakentajiin. Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen ei ole useimmiten ratkaistavissa enää nykyisenkaltaisen rakennuslupaprosessin vaiheessa, vaan asiakkaat tulisi tavoittaa aiemmin tai asiakkaiden tulisi saada tiedotusta ja neuvontaa jostakin muualta jo ennen kuin edes asetetaan tavoitteita rakennushankkeelle. Tontinluovutusehtoja pidetään hyvänä keinona määräystasoa parempiin tavoitteisiin kannustamisessa ja keinoa suositellaan käytettävän laajenevassa määrin. Toisena varhaisen tiedottamisen keinona olisi lisätä kunnan rakennustapaohjeisiin nykyistä enemmän vaatimuksia energiatehokkuudesta ja tietoa energiatehokkaan rakennuksen suunnittelun periaatteista. Rakennusvalvonnan neuvonnalla olisi vahvuutensa. Rakennushanketta aloittava on joka tapauksessa etsimässä vastauksia suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Tällöin neuvonta on vaikuttavaa ja sitä kannattaa tarjota. Jos tieto on lisäksi mahdollista "annostella" prosessin aikana, sen omaksuminen helpottuu ja tehtävien valintojen järjestys on oikea. Rakennusvalvonta tarjoaa puolueetonta neuvontaa, ja siellä kaikki asioivat joka tapauksessa. Rakennusvalvonnan tuottaman neuvonnan kattavuus olisi todennäköisesti melko suuri. Henkilökohtainen neuvonta ja ainakin vielä tämän hetken tilanteessa helppo saavutettavuus (paikallisuus) ovat vahvuuksia. Oulussa neuvonta on toteutettu laadunohjauksen koulutuksena, josta asiakkaat ohjataan myös varsinaiseen valvontaprosessiin perinteistä prosessia aiemmin. Laadunohjauksen toimintamallin käyttöönottamista suositellaan koko maassa. Tasokas ja vaikuttava neuvonta vaatii jatkuvaa kouluttautumista rakennusvalvonnan toimihenkilöille tietotaitotason ylläpitämiseksi. Esiin tuotu este neuvonnan lisäämiselle oli resurssipula. Jos halutaan vahvaa ohjausvaikutusta, rakennusvalvonnan resursseja olisi lisättävä tai saatava vapautettua muusta toiminnasta. Ehdotettu isompien, alueellisten rakennusvalvontojen muodostaminen todennäköisesti ratkaisisi resurssipulaan sekä erityisesti toiminnan vaihtelevaan tasoon liittyviä ongelmia. Sähköisten palvelujen tehokas käyttöönotto saattaisi olla keino vapauttaa resursseja rutiinityöstä neuvontatyöhön. Rakennusvalvojat näkivät sen myös keinona jakaa työtä joustavasti valvontavirastojen kesken, jolloin pienten kuntien rakennusvalvontoja ei tarvitsisi sulkea osana rakenneuudistusta. Suomessa on hyvää osaamista tietomallintavassa suunnittelussa, joten edellytykset tietomallinnuksen hyödyntämiselle myös rakennusvalvonnassa ovat olemassa. Tietomallintamisen arkipäiväistyminen lisäisi laajemminkin energiatehokkuutta, rakentamisen laatua ja tehokkuutta. Suositetaan jatkamaan sähköisten palvelujen käyttöönottoa ja tietomalliin pohjautuvan rakennusvalvonnan kehittämistä. Rakennusvalvonnan kehittämistä tulisi koordinoida ylemmältä taholta, jos sen halutaan olevan tavoitteellista ja etenevää eikä vain satunnaista.

AB - Tässä julkaisussa esitetyn työn tavoitteena oli kuvata ja laatia suosituksia kestävän rakentamisen ohjaukseen julkisessa rakentamisessa ja erityisesti kunnissa. Työssä käsiteltiin sekä kunnan roolia kestävän rakennushankkeen tilaajana että rakennusvalvonnan roolia rakentamisen ohjaamisessa. Edellisen suhteen tavoitteena oli erityisesti tarkastella suunnittelun ohjausta ja tehdä suosituksia suunnittelutiimin valintaan. Rakennusvalvonnan roolin suhteen tavoitteena oli pohtia ja tehdä johtopäätöksiä erityisesti neuvotteluohjauksesta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksen, haastattelujen ja työpajojen avulla. Selvityksen pohjalta esitetään ehdotuksia ja suosituksia suunnittelun ja toteutuksen ohjaukseen kunnan rakennushankkeissa: 1. Lähes nollaenergiarakentamisen toimintaohjelman ja kestävän rakentamisen toimintaohjelman laatiminen kunnassa. 2. Hankesuunnitteluprosessin kehittäminen, hankesuunnittelun tavoitteiden, roolien ja tehtävien uudelleenarviointi ja omaan toimintatapaan soveltuvan prosessin tarkka kuvaus. Hankesuunnitteluprosessin avulla täytyy voida käytännössä toteuttaa kunnan strategista tahtoa energiatehokkaan rakentamisen ja kestävän rakentamisen suhteen yksittäisissä hankkeissa. 3. Toimivuustavoitteet energiatehokkaan rakentamisen tilaamiseen. Jotta vaatimuksia voidaan asettaa järjestelmällisesti ja jotta voidaan seurata pitkäjänteisesti kunnan vaatimustason kehittymistä, tarvitaan toimivuusvaatimusten yleinen kehys. 4. Toimivuusvaatimusten hallinnan liittyminen mallipohjaiseen suunnitteluun. Mallipohjainen suunnittelu ja tiedon jakaminen tukevat sekä monitavoitteista suunnittelua että suunnittelun tulosten seurantaa. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa useiden vaihtoehtojen tuottamisen ja niiden vertailun erilaisten indikaattoreiden suhteen. 5. Tarjouskilpailut ja laatuvaatimukset. Hankintalaki koetaan edelleen julkisissa hankinnoissa korkeatasoisten laatuvaatimuksien asettamista rajoittavana. Suosituksena on, että yleisesti kehitetään vaatimusten yksikäsitteistä esittämistä ja ehdotusten vertailukelpoisuuden varmistamista laatimalla tätä koskevat periaatteet. 6. Yhteistyöprosessi ja tilaajan ohjaus vahvaksi. Yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi ja tavoitteiden ymmärtämisen varmistamiseksi suositetaan hankkeisiin otettavaksi aloitusseminaarikäytäntö ja tekijöiden työpajat. Rakennusvalvontaa käsitelleen tutkimuksen mukaan neuvonnalla pystytään vaikuttamaan erityisesti maallikkorakentajiin. Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen ei ole useimmiten ratkaistavissa enää nykyisenkaltaisen rakennuslupaprosessin vaiheessa, vaan asiakkaat tulisi tavoittaa aiemmin tai asiakkaiden tulisi saada tiedotusta ja neuvontaa jostakin muualta jo ennen kuin edes asetetaan tavoitteita rakennushankkeelle. Tontinluovutusehtoja pidetään hyvänä keinona määräystasoa parempiin tavoitteisiin kannustamisessa ja keinoa suositellaan käytettävän laajenevassa määrin. Toisena varhaisen tiedottamisen keinona olisi lisätä kunnan rakennustapaohjeisiin nykyistä enemmän vaatimuksia energiatehokkuudesta ja tietoa energiatehokkaan rakennuksen suunnittelun periaatteista. Rakennusvalvonnan neuvonnalla olisi vahvuutensa. Rakennushanketta aloittava on joka tapauksessa etsimässä vastauksia suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Tällöin neuvonta on vaikuttavaa ja sitä kannattaa tarjota. Jos tieto on lisäksi mahdollista "annostella" prosessin aikana, sen omaksuminen helpottuu ja tehtävien valintojen järjestys on oikea. Rakennusvalvonta tarjoaa puolueetonta neuvontaa, ja siellä kaikki asioivat joka tapauksessa. Rakennusvalvonnan tuottaman neuvonnan kattavuus olisi todennäköisesti melko suuri. Henkilökohtainen neuvonta ja ainakin vielä tämän hetken tilanteessa helppo saavutettavuus (paikallisuus) ovat vahvuuksia. Oulussa neuvonta on toteutettu laadunohjauksen koulutuksena, josta asiakkaat ohjataan myös varsinaiseen valvontaprosessiin perinteistä prosessia aiemmin. Laadunohjauksen toimintamallin käyttöönottamista suositellaan koko maassa. Tasokas ja vaikuttava neuvonta vaatii jatkuvaa kouluttautumista rakennusvalvonnan toimihenkilöille tietotaitotason ylläpitämiseksi. Esiin tuotu este neuvonnan lisäämiselle oli resurssipula. Jos halutaan vahvaa ohjausvaikutusta, rakennusvalvonnan resursseja olisi lisättävä tai saatava vapautettua muusta toiminnasta. Ehdotettu isompien, alueellisten rakennusvalvontojen muodostaminen todennäköisesti ratkaisisi resurssipulaan sekä erityisesti toiminnan vaihtelevaan tasoon liittyviä ongelmia. Sähköisten palvelujen tehokas käyttöönotto saattaisi olla keino vapauttaa resursseja rutiinityöstä neuvontatyöhön. Rakennusvalvojat näkivät sen myös keinona jakaa työtä joustavasti valvontavirastojen kesken, jolloin pienten kuntien rakennusvalvontoja ei tarvitsisi sulkea osana rakenneuudistusta. Suomessa on hyvää osaamista tietomallintavassa suunnittelussa, joten edellytykset tietomallinnuksen hyödyntämiselle myös rakennusvalvonnassa ovat olemassa. Tietomallintamisen arkipäiväistyminen lisäisi laajemminkin energiatehokkuutta, rakentamisen laatua ja tehokkuutta. Suositetaan jatkamaan sähköisten palvelujen käyttöönottoa ja tietomalliin pohjautuvan rakennusvalvonnan kehittämistä. Rakennusvalvonnan kehittämistä tulisi koordinoida ylemmältä taholta, jos sen halutaan olevan tavoitteellista ja etenevää eikä vain satunnaista.

KW - kestävä rakentaminen

KW - hankesuunnittelu

KW - rakentamisen ohjaus

KW - julkinen rakentaminen

KW - kunnat

KW - rakennusvalvonta

KW - sustainable building

KW - building preparation

KW - steering

KW - building permission

KW - building inspection

KW - municipalities

KW - public building

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Kestävän rakentamisen ohjaus julkisissa rakennushankkeissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Rekola M, Häkkinen T, Ala-Juusela M, Pulakka S, Mäkeläinen T, Haapio A et al. Kestävän rakentamisen ohjaus julkisissa rakennushankkeissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 102 p. (VTT Technology; No. 179).