Kestävän rakentamisen ohjaus julkisissa rakennushankkeissa

Tässä julkaisussa esitetyn työn tavoitteena oli kuvata ja laatia suosituksia kestävän rakentamisen ohjaukseen julkisessa rakentamisessa ja erityisesti kunnissa. Työssä käsiteltiin sekä kunnan roolia kestävän rakennushankkeen tilaajana että rakennusvalvonnan roolia rakentamisen ohjaamisessa. Edellisen suhteen tavoitteena oli erityisesti tarkastella suunnittelun ohjausta ja tehdä suosituksia suunnittelutiimin valintaan. Rakennusvalvonnan roolin suhteen tavoitteena oli pohtia ja tehdä johtopäätöksiä erityisesti neuvotteluohjauksesta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksen, haastattelujen ja työpajojen avulla. Selvityksen pohjalta esitetään ehdotuksia ja suosituksia suunnittelun ja toteutuksen ohjaukseen kunnan rakennushankkeissa: 1. Lähes nollaenergiarakentamisen toimintaohjelman ja kestävän rakentamisen toimintaohjelman laatiminen kunnassa. 2. Hankesuunnitteluprosessin kehittäminen, hankesuunnittelun tavoitteiden, roolien ja tehtävien uudelleenarviointi ja omaan toimintatapaan soveltuvan prosessin tarkka kuvaus. Hankesuunnitteluprosessin avulla täytyy voida käytännössä toteuttaa kunnan strategista tahtoa energiatehokkaan rakentamisen ja kestävän rakentamisen suhteen yksittäisissä hankkeissa. 3. Toimivuustavoitteet energiatehokkaan rakentamisen tilaamiseen. Jotta vaatimuksia voidaan asettaa järjestelmällisesti ja jotta voidaan seurata pitkäjänteisesti kunnan vaatimustason kehittymistä, tarvitaan toimivuusvaatimusten yleinen kehys. 4. Toimivuusvaatimusten hallinnan liittyminen mallipohjaiseen suunnitteluun. Mallipohjainen suunnittelu ja tiedon jakaminen tukevat sekä monitavoitteista suunnittelua että suunnittelun tulosten seurantaa. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa useiden vaihtoehtojen tuottamisen ja niiden vertailun erilaisten indikaattoreiden suhteen. 5. Tarjouskilpailut ja laatuvaatimukset. Hankintalaki koetaan edelleen julkisissa hankinnoissa korkeatasoisten laatuvaatimuksien asettamista rajoittavana. Suosituksena on, että yleisesti kehitetään vaatimusten yksikäsitteistä esittämistä ja ehdotusten vertailukelpoisuuden varmistamista laatimalla tätä koskevat periaatteet. 6. Yhteistyöprosessi ja tilaajan ohjaus vahvaksi. Yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi ja tavoitteiden ymmärtämisen varmistamiseksi suositetaan hankkeisiin otettavaksi aloitusseminaarikäytäntö ja tekijöiden työpajat. Rakennusvalvontaa käsitelleen tutkimuksen mukaan neuvonnalla pystytään vaikuttamaan erityisesti maallikkorakentajiin. Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen ei ole useimmiten ratkaistavissa enää nykyisenkaltaisen rakennuslupaprosessin vaiheessa, vaan asiakkaat tulisi tavoittaa aiemmin tai asiakkaiden tulisi saada tiedotusta ja neuvontaa jostakin muualta jo ennen kuin edes asetetaan tavoitteita rakennushankkeelle. Tontinluovutusehtoja pidetään hyvänä keinona määräystasoa parempiin tavoitteisiin kannustamisessa ja keinoa suositellaan käytettävän laajenevassa määrin. Toisena varhaisen tiedottamisen keinona olisi lisätä kunnan rakennustapaohjeisiin nykyistä enemmän vaatimuksia energiatehokkuudesta ja tietoa energiatehokkaan rakennuksen suunnittelun periaatteista. Rakennusvalvonnan neuvonnalla olisi vahvuutensa. Rakennushanketta aloittava on joka tapauksessa etsimässä vastauksia suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Tällöin neuvonta on vaikuttavaa ja sitä kannattaa tarjota. Jos tieto on lisäksi mahdollista "annostella" prosessin aikana, sen omaksuminen helpottuu ja tehtävien valintojen järjestys on oikea. Rakennusvalvonta tarjoaa puolueetonta neuvontaa, ja siellä kaikki asioivat joka tapauksessa. Rakennusvalvonnan tuottaman neuvonnan kattavuus olisi todennäköisesti melko suuri. Henkilökohtainen neuvonta ja ainakin vielä tämän hetken tilanteessa helppo saavutettavuus (paikallisuus) ovat vahvuuksia. Oulussa neuvonta on toteutettu laadunohjauksen koulutuksena, josta asiakkaat ohjataan myös varsinaiseen valvontaprosessiin perinteistä prosessia aiemmin. Laadunohjauksen toimintamallin käyttöönottamista suositellaan koko maassa. Tasokas ja vaikuttava neuvonta vaatii jatkuvaa kouluttautumista rakennusvalvonnan toimihenkilöille tietotaitotason ylläpitämiseksi. Esiin tuotu este neuvonnan lisäämiselle oli resurssipula. Jos halutaan vahvaa ohjausvaikutusta, rakennusvalvonnan resursseja olisi lisättävä tai saatava vapautettua muusta toiminnasta. Ehdotettu isompien, alueellisten rakennusvalvontojen muodostaminen todennäköisesti ratkaisisi resurssipulaan sekä erityisesti toiminnan vaihtelevaan tasoon liittyviä ongelmia. Sähköisten palvelujen tehokas käyttöönotto saattaisi olla keino vapauttaa resursseja rutiinityöstä neuvontatyöhön. Rakennusvalvojat näkivät sen myös keinona jakaa työtä joustavasti valvontavirastojen kesken, jolloin pienten kuntien rakennusvalvontoja ei tarvitsisi sulkea osana rakenneuudistusta. Suomessa on hyvää osaamista tietomallintavassa suunnittelussa, joten edellytykset tietomallinnuksen hyödyntämiselle myös rakennusvalvonnassa ovat olemassa. Tietomallintamisen arkipäiväistyminen lisäisi laajemminkin energiatehokkuutta, rakentamisen laatua ja tehokkuutta. Suositetaan jatkamaan sähköisten palvelujen käyttöönottoa ja tietomalliin pohjautuvan rakennusvalvonnan kehittämistä. Rakennusvalvonnan kehittämistä tulisi koordinoida ylemmältä taholta, jos sen halutaan olevan tavoitteellista ja etenevää eikä vain satunnaista.