@book{ba0876a7ed4f4fd785ceafb067b6197f,
title = "Kestop{\"a}{\"a}llysteiden urautuminen",
abstract = "Kestop{\"a}{\"a}llysteisen tieverkon urautumista ja uratilannetta tutkittiin vuosina 1982-1988 tehtyjen laajojen ura- ja vaurioinventointien avulla. Mittalaitteena oli VTT:n kehitt{\"a}m{\"a} ja rakentama uramittari, jolla vuosittain mitattiin n. 8 000-10 000 km n. 15 000 km (v.1988) pitk{\"a}st{\"a} kestop{\"a}{\"a}llysteisest{\"a} tieverkosta. Urautumisessa tarkasteltiin nastarenkaiden aiheuttaman kulumisen, raskaan liikenteen aiheuttaman deformaation ja uusien p{\"a}{\"a}llysteiden ensimm{\"a}isen{\"a} vuotena tapahtuneen alku-urautumisen osuuksia. Lis{\"a}ksi tutkittiin nastojen aiheuttamaa p{\"a}{\"a}llysteiden kulumismekanismia rakentamalla ns. nastaiskulaite, jolla voitiin selvitt{\"a}{\"a} erilaisten nastojen aiheuttamaa erilaisten kiviainesten kulumista. Tiest{\"o}n urautuminen on pienentynyt vuosien 1982-1988 aikana keskim{\"a}{\"a}rin 9,5 mm:st{\"a} 5,9 mm:iin. P{\"a}{\"a}llysteiden urautumista on kuvattu muuttujalla ominaisurautuminen, jolla tarkoitetaan urasyvyyden tai poikkipinta-alan vuotuista muutosta keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isen vuorokausiliikenteen 1 000 autoa kohti. Keskim{\"a}{\"a}r{\"a}iset arvot olivat: vasen ura 0,38 mm, oikea ura 0,34 mm ja poikkipinta alan muutos 487 mm2 KVL:n 1 000 autoa kohti. Yksi nastapisto aiheuttaa n. 100 ~lg urautumisen ja yksi henkil{\"o}auto urauttaa tiet{\"a} n. 24 g/km massam{\"a}{\"a}r{\"a} verran. Yhden raskaan ajoneuvon aiheuttama urautuminen alku urautuminen poislukien on n. 3-5 kertainen henkil{\"o}auton aiheuttamaan urautumiseen verrattuna. Tutkimusaineistosta laadittiin urasyvyys- ja uramuutosmallit. Edellinen on tiettyn{\"a} vuotena tehtyjen mittausten perusteella laadittu malli ja j{\"a}lkimm{\"a}inen kuvaa tiettyn{\"a} ajanjaksona tapahtunutta urautumista. Tilastollisen tarkastelun perusteella malleihin valikoituivat muuttujina kevyt ja raskas liikenne, raskaan liikenteen prosenttiosuus, liikenteen nopeus sek{\"a} pientareen leveys ja s{\"a}{\"a}olot, erityisesti alhainen l{\"a}mp{\"o}tila. Nastaiskun aiheuttamaan kulumiseen voidaan vaikuttaa nastan ominaisuuksia vaihtelemalla. T{\"a}rkeimm{\"a}t muuttujat ovat nastan massa, ulkonema, pistovoima ja nastapiikin pinta-ala. Viimeksi mainittu muuttuja on uusi, ja sen suuri vaikutus tuli esiin nastaiskulaitteella tehdyss{\"a} tutkimuksessa. Kokonaisurautumiseen vaikuttavat henkil{\"o}autoliikenteen m{\"a}{\"a}r{\"a}, nastojen lukum{\"a}{\"a}r{\"a} ajoneuvossa ja renkaassa sek{\"a} raskaan liikenteen m{\"a}{\"a}r{\"a}.",
keywords = "pavements, rutting, rutted pavements, flexible pavements, roads, highways, skid resistance, studded tires, vehicle wheels, automobile tires, water, risk, traffic accidents, traffic safety, winter operations, cold weather operations, climate, wear, deformation, regulations, measurement, models",
author = "Anssi Lampinen",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4129-4",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "781",
address = "Finland",
}
