Kestopäällysteiden urautuminen

Anssi Lampinen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kestopäällysteisen tieverkon urautumista ja uratilannetta tutkittiin vuosina 1982-1988 tehtyjen laajojen ura- ja vaurioinventointien avulla. Mittalaitteena oli VTT:n kehittämä ja rakentama uramittari, jolla vuosittain mitattiin n. 8 000-10 000 km n. 15 000 km (v.1988) pitkästä kestopäällysteisestä tieverkosta. Urautumisessa tarkasteltiin nastarenkaiden aiheuttaman kulumisen, raskaan liikenteen aiheuttaman deformaation ja uusien päällysteiden ensimmäisenä vuotena tapahtuneen alku-urautumisen osuuksia. Lisäksi tutkittiin nastojen aiheuttamaa päällysteiden kulumismekanismia rakentamalla ns. nastaiskulaite, jolla voitiin selvittää erilaisten nastojen aiheuttamaa erilaisten kiviainesten kulumista. Tiestön urautuminen on pienentynyt vuosien 1982-1988 aikana keskimäärin 9,5 mm:stä 5,9 mm:iin. Päällysteiden urautumista on kuvattu muuttujalla ominaisurautuminen, jolla tarkoitetaan urasyvyyden tai poikkipinta-alan vuotuista muutosta keskimääräisen vuorokausiliikenteen 1 000 autoa kohti. Keskimääräiset arvot olivat: vasen ura 0,38 mm, oikea ura 0,34 mm ja poikkipinta alan muutos 487 mm2 KVL:n 1 000 autoa kohti. Yksi nastapisto aiheuttaa n. 100 ~lg urautumisen ja yksi henkilöauto urauttaa tietä n. 24 g/km massamäärä verran. Yhden raskaan ajoneuvon aiheuttama urautuminen alku urautuminen poislukien on n. 3-5 kertainen henkilöauton aiheuttamaan urautumiseen verrattuna. Tutkimusaineistosta laadittiin urasyvyys- ja uramuutosmallit. Edellinen on tiettynä vuotena tehtyjen mittausten perusteella laadittu malli ja jälkimmäinen kuvaa tiettynä ajanjaksona tapahtunutta urautumista. Tilastollisen tarkastelun perusteella malleihin valikoituivat muuttujina kevyt ja raskas liikenne, raskaan liikenteen prosenttiosuus, liikenteen nopeus sekä pientareen leveys ja sääolot, erityisesti alhainen lämpötila. Nastaiskun aiheuttamaan kulumiseen voidaan vaikuttaa nastan ominaisuuksia vaihtelemalla. Tärkeimmät muuttujat ovat nastan massa, ulkonema, pistovoima ja nastapiikin pinta-ala. Viimeksi mainittu muuttuja on uusi, ja sen suuri vaikutus tuli esiin nastaiskulaitteella tehdyssä tutkimuksessa. Kokonaisurautumiseen vaikuttavat henkilöautoliikenteen määrä, nastojen lukumäärä ajoneuvossa ja renkaassa sekä raskaan liikenteen määrä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages173
ISBN (Print)951-38-4129-4
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Number781
ISSN1235-0613

Fingerprint

Tuli
tires

Keywords

  • pavements
  • rutting
  • rutted pavements
  • flexible pavements
  • roads
  • highways
  • skid resistance
  • studded tires
  • vehicle wheels
  • automobile tires
  • water
  • risk
  • traffic accidents
  • traffic safety
  • winter operations
  • cold weather operations
  • climate
  • wear
  • deformation
  • regulations
  • measurement
  • models

Cite this

Lampinen, A. (1993). Kestopäällysteiden urautuminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 781
Lampinen, Anssi. / Kestopäällysteiden urautuminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 173 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 781).
@book{ba0876a7ed4f4fd785ceafb067b6197f,
title = "Kestop{\"a}{\"a}llysteiden urautuminen",
abstract = "Kestop{\"a}{\"a}llysteisen tieverkon urautumista ja uratilannetta tutkittiin vuosina 1982-1988 tehtyjen laajojen ura- ja vaurioinventointien avulla. Mittalaitteena oli VTT:n kehitt{\"a}m{\"a} ja rakentama uramittari, jolla vuosittain mitattiin n. 8 000-10 000 km n. 15 000 km (v.1988) pitk{\"a}st{\"a} kestop{\"a}{\"a}llysteisest{\"a} tieverkosta. Urautumisessa tarkasteltiin nastarenkaiden aiheuttaman kulumisen, raskaan liikenteen aiheuttaman deformaation ja uusien p{\"a}{\"a}llysteiden ensimm{\"a}isen{\"a} vuotena tapahtuneen alku-urautumisen osuuksia. Lis{\"a}ksi tutkittiin nastojen aiheuttamaa p{\"a}{\"a}llysteiden kulumismekanismia rakentamalla ns. nastaiskulaite, jolla voitiin selvitt{\"a}{\"a} erilaisten nastojen aiheuttamaa erilaisten kiviainesten kulumista. Tiest{\"o}n urautuminen on pienentynyt vuosien 1982-1988 aikana keskim{\"a}{\"a}rin 9,5 mm:st{\"a} 5,9 mm:iin. P{\"a}{\"a}llysteiden urautumista on kuvattu muuttujalla ominaisurautuminen, jolla tarkoitetaan urasyvyyden tai poikkipinta-alan vuotuista muutosta keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isen vuorokausiliikenteen 1 000 autoa kohti. Keskim{\"a}{\"a}r{\"a}iset arvot olivat: vasen ura 0,38 mm, oikea ura 0,34 mm ja poikkipinta alan muutos 487 mm2 KVL:n 1 000 autoa kohti. Yksi nastapisto aiheuttaa n. 100 ~lg urautumisen ja yksi henkil{\"o}auto urauttaa tiet{\"a} n. 24 g/km massam{\"a}{\"a}r{\"a} verran. Yhden raskaan ajoneuvon aiheuttama urautuminen alku urautuminen poislukien on n. 3-5 kertainen henkil{\"o}auton aiheuttamaan urautumiseen verrattuna. Tutkimusaineistosta laadittiin urasyvyys- ja uramuutosmallit. Edellinen on tiettyn{\"a} vuotena tehtyjen mittausten perusteella laadittu malli ja j{\"a}lkimm{\"a}inen kuvaa tiettyn{\"a} ajanjaksona tapahtunutta urautumista. Tilastollisen tarkastelun perusteella malleihin valikoituivat muuttujina kevyt ja raskas liikenne, raskaan liikenteen prosenttiosuus, liikenteen nopeus sek{\"a} pientareen leveys ja s{\"a}{\"a}olot, erityisesti alhainen l{\"a}mp{\"o}tila. Nastaiskun aiheuttamaan kulumiseen voidaan vaikuttaa nastan ominaisuuksia vaihtelemalla. T{\"a}rkeimm{\"a}t muuttujat ovat nastan massa, ulkonema, pistovoima ja nastapiikin pinta-ala. Viimeksi mainittu muuttuja on uusi, ja sen suuri vaikutus tuli esiin nastaiskulaitteella tehdyss{\"a} tutkimuksessa. Kokonaisurautumiseen vaikuttavat henkil{\"o}autoliikenteen m{\"a}{\"a}r{\"a}, nastojen lukum{\"a}{\"a}r{\"a} ajoneuvossa ja renkaassa sek{\"a} raskaan liikenteen m{\"a}{\"a}r{\"a}.",
keywords = "pavements, rutting, rutted pavements, flexible pavements, roads, highways, skid resistance, studded tires, vehicle wheels, automobile tires, water, risk, traffic accidents, traffic safety, winter operations, cold weather operations, climate, wear, deformation, regulations, measurement, models",
author = "Anssi Lampinen",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4129-4",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "781",
address = "Finland",

}

Lampinen, A 1993, Kestopäällysteiden urautuminen. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 781, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kestopäällysteiden urautuminen. / Lampinen, Anssi.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 173 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 781).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kestopäällysteiden urautuminen

AU - Lampinen, Anssi

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Kestopäällysteisen tieverkon urautumista ja uratilannetta tutkittiin vuosina 1982-1988 tehtyjen laajojen ura- ja vaurioinventointien avulla. Mittalaitteena oli VTT:n kehittämä ja rakentama uramittari, jolla vuosittain mitattiin n. 8 000-10 000 km n. 15 000 km (v.1988) pitkästä kestopäällysteisestä tieverkosta. Urautumisessa tarkasteltiin nastarenkaiden aiheuttaman kulumisen, raskaan liikenteen aiheuttaman deformaation ja uusien päällysteiden ensimmäisenä vuotena tapahtuneen alku-urautumisen osuuksia. Lisäksi tutkittiin nastojen aiheuttamaa päällysteiden kulumismekanismia rakentamalla ns. nastaiskulaite, jolla voitiin selvittää erilaisten nastojen aiheuttamaa erilaisten kiviainesten kulumista. Tiestön urautuminen on pienentynyt vuosien 1982-1988 aikana keskimäärin 9,5 mm:stä 5,9 mm:iin. Päällysteiden urautumista on kuvattu muuttujalla ominaisurautuminen, jolla tarkoitetaan urasyvyyden tai poikkipinta-alan vuotuista muutosta keskimääräisen vuorokausiliikenteen 1 000 autoa kohti. Keskimääräiset arvot olivat: vasen ura 0,38 mm, oikea ura 0,34 mm ja poikkipinta alan muutos 487 mm2 KVL:n 1 000 autoa kohti. Yksi nastapisto aiheuttaa n. 100 ~lg urautumisen ja yksi henkilöauto urauttaa tietä n. 24 g/km massamäärä verran. Yhden raskaan ajoneuvon aiheuttama urautuminen alku urautuminen poislukien on n. 3-5 kertainen henkilöauton aiheuttamaan urautumiseen verrattuna. Tutkimusaineistosta laadittiin urasyvyys- ja uramuutosmallit. Edellinen on tiettynä vuotena tehtyjen mittausten perusteella laadittu malli ja jälkimmäinen kuvaa tiettynä ajanjaksona tapahtunutta urautumista. Tilastollisen tarkastelun perusteella malleihin valikoituivat muuttujina kevyt ja raskas liikenne, raskaan liikenteen prosenttiosuus, liikenteen nopeus sekä pientareen leveys ja sääolot, erityisesti alhainen lämpötila. Nastaiskun aiheuttamaan kulumiseen voidaan vaikuttaa nastan ominaisuuksia vaihtelemalla. Tärkeimmät muuttujat ovat nastan massa, ulkonema, pistovoima ja nastapiikin pinta-ala. Viimeksi mainittu muuttuja on uusi, ja sen suuri vaikutus tuli esiin nastaiskulaitteella tehdyssä tutkimuksessa. Kokonaisurautumiseen vaikuttavat henkilöautoliikenteen määrä, nastojen lukumäärä ajoneuvossa ja renkaassa sekä raskaan liikenteen määrä.

AB - Kestopäällysteisen tieverkon urautumista ja uratilannetta tutkittiin vuosina 1982-1988 tehtyjen laajojen ura- ja vaurioinventointien avulla. Mittalaitteena oli VTT:n kehittämä ja rakentama uramittari, jolla vuosittain mitattiin n. 8 000-10 000 km n. 15 000 km (v.1988) pitkästä kestopäällysteisestä tieverkosta. Urautumisessa tarkasteltiin nastarenkaiden aiheuttaman kulumisen, raskaan liikenteen aiheuttaman deformaation ja uusien päällysteiden ensimmäisenä vuotena tapahtuneen alku-urautumisen osuuksia. Lisäksi tutkittiin nastojen aiheuttamaa päällysteiden kulumismekanismia rakentamalla ns. nastaiskulaite, jolla voitiin selvittää erilaisten nastojen aiheuttamaa erilaisten kiviainesten kulumista. Tiestön urautuminen on pienentynyt vuosien 1982-1988 aikana keskimäärin 9,5 mm:stä 5,9 mm:iin. Päällysteiden urautumista on kuvattu muuttujalla ominaisurautuminen, jolla tarkoitetaan urasyvyyden tai poikkipinta-alan vuotuista muutosta keskimääräisen vuorokausiliikenteen 1 000 autoa kohti. Keskimääräiset arvot olivat: vasen ura 0,38 mm, oikea ura 0,34 mm ja poikkipinta alan muutos 487 mm2 KVL:n 1 000 autoa kohti. Yksi nastapisto aiheuttaa n. 100 ~lg urautumisen ja yksi henkilöauto urauttaa tietä n. 24 g/km massamäärä verran. Yhden raskaan ajoneuvon aiheuttama urautuminen alku urautuminen poislukien on n. 3-5 kertainen henkilöauton aiheuttamaan urautumiseen verrattuna. Tutkimusaineistosta laadittiin urasyvyys- ja uramuutosmallit. Edellinen on tiettynä vuotena tehtyjen mittausten perusteella laadittu malli ja jälkimmäinen kuvaa tiettynä ajanjaksona tapahtunutta urautumista. Tilastollisen tarkastelun perusteella malleihin valikoituivat muuttujina kevyt ja raskas liikenne, raskaan liikenteen prosenttiosuus, liikenteen nopeus sekä pientareen leveys ja sääolot, erityisesti alhainen lämpötila. Nastaiskun aiheuttamaan kulumiseen voidaan vaikuttaa nastan ominaisuuksia vaihtelemalla. Tärkeimmät muuttujat ovat nastan massa, ulkonema, pistovoima ja nastapiikin pinta-ala. Viimeksi mainittu muuttuja on uusi, ja sen suuri vaikutus tuli esiin nastaiskulaitteella tehdyssä tutkimuksessa. Kokonaisurautumiseen vaikuttavat henkilöautoliikenteen määrä, nastojen lukumäärä ajoneuvossa ja renkaassa sekä raskaan liikenteen määrä.

KW - pavements

KW - rutting

KW - rutted pavements

KW - flexible pavements

KW - roads

KW - highways

KW - skid resistance

KW - studded tires

KW - vehicle wheels

KW - automobile tires

KW - water

KW - risk

KW - traffic accidents

KW - traffic safety

KW - winter operations

KW - cold weather operations

KW - climate

KW - wear

KW - deformation

KW - regulations

KW - measurement

KW - models

M3 - Report

SN - 951-38-4129-4

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Kestopäällysteiden urautuminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lampinen A. Kestopäällysteiden urautuminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 173 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 781).