Kevennetty kunnallistekniikka Kuopion Pellesmäen pientaloalueella: Loppuraportti

VTT

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Pellesmäen koerakentamiskohteessa tutkittiin maaseutumaisen ryhmäasutuksen ja siihen soveltuvan teknisen huollon kehittamistä. Kokeiltiin myos asemakaavaa kevyemmän kaavan käyttöä ja asukkaiden osallistumista alueen suunnitteluun. Taloryhmä käsittää 16 pientaloa, jotka on rakennettu osayleiskaavan pohjalta laaditun korttelisuunnitelman mukaan alueellisella poikkeusluvalla. Kaupunki rakensi kokoojatien sekä vedenottamon ja vesi-johdon alueelle. Muilta osin teknisen huollon toteutuksesta ovat vastanneet asukkaat. Lämpö saadaan talokohtaisella hake- tai sähkölämmityksellä. Hakelämmitystalojen lämmityskustannukset ovat olleet vain viidesosa sähkölämmitteisten talojen lämmityskustannuksista, koska polttoaineena on käytetty kaikenlaista lähes ilmaista puupolttoainetta. Kaikki eivät kuitenkaan valitsisi hakelämmitystä uudeksi lämmitysjärjestelmäksi korkeiden investointikustannusten ja runsaan oman työn takia. Seitsemään taloon asennettiin alun perin kompostikäymälät. Niistä viisi korvattiin myöhemmin vähävetisellä huuhtelukäymälällä ja umpisäiliöillä. Kunnolla toimiakseen käymälä vaatii paljon tarkkailua ja hoitoa. Laitteen tekniset puutteet ja asennusvirheet sekä ahtaat huoltotilat lisäsivät vaikeuksia. Jätevesiä käsitellään sekä tonttikohtaisesti että useamman talon yhteisenä ratkaisuna. Ns. harmaita jätevesiä on imeytetty maaperään tontilla. Imeytys on toiminut hyvin huolimatta verraten epäedullisesta maaperästä. Kuuden talon yhteiseen maasuodattimeen on johdettu jätevesiä normaalilla huuhtelukäymälällä varustetuista taloista. Puhdistusteho on vastannut tavanomaisten pienpuhdistamoiden tehoa. Ajoittaisista toimintahäiriöistä on ilmennyt hajuhaittoja purkupaikalla. Ympäristön vesiin ei jätevesien käsittelyllä ole ollut havaittavaa vaikutusta. Alueen kiinteät jätteet on pyritty käsittelemään mahdollisimman pitkälle paikan päällä kompostoimalla ja polttamalla hakekattiloissa ja tulisijoissa. Poiskuljetettavan jätteen määrä on n. 1/3 jätteen kokonaismäärästä. Tiestön, vesi- ja jätehuollon kustannukset olivat 35 000 - 45 000 mk/talo jätevesien käsittelyjärjestelmästä riippuen. Kustannukset olivat suurimmat taloissa, joihin asennettiin kompostikäymälä. Kaupunki maksoi kustannuksista 20 000 mk/talo. Teknisen huollon ylläpidosta ja hoidosta vastaavat asukkaat.Kaupunki ei peri käyttomaksuja. Saatujen kokemusten perusteella 2 000 m2 rakennuspaikat ovat liian pieniä, vaikka alueella on keskitetty vesijohtoverkko. Mikäli halutaan pääsääntöisesti vesihuollollisesti itsenäisiä rakennuspaikkoja, tonttikoon tulisi olla 5 000 - 10 000 m2 ja korkeintaan 5 - 6 talon ryhminä. Talojen yhteiset vesihuoltohankkeet edellyttävät yleensä kunnan voimakasta panosta sekä suunnittelu- että toteuttamisvaiheessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages80
ISBN (Print)951-38-2499-3
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number537
ISSN0358-5085

Keywords

  • municipal engineering
  • waste treatment
  • environmental effects
  • small houses

Cite this

VTT (1986). Kevennetty kunnallistekniikka Kuopion Pellesmäen pientaloalueella: Loppuraportti. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 537