Kevennetty kunnallistekniikka Kuopion Pellesmäen pientaloalueella

Loppuraportti

VTT

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Pellesmäen koerakentamiskohteessa tutkittiin maaseutumaisen ryhmäasutuksen ja siihen soveltuvan teknisen huollon kehittamistä. Kokeiltiin myos asemakaavaa kevyemmän kaavan käyttöä ja asukkaiden osallistumista alueen suunnitteluun. Taloryhmä käsittää 16 pientaloa, jotka on rakennettu osayleiskaavan pohjalta laaditun korttelisuunnitelman mukaan alueellisella poikkeusluvalla. Kaupunki rakensi kokoojatien sekä vedenottamon ja vesi-johdon alueelle. Muilta osin teknisen huollon toteutuksesta ovat vastanneet asukkaat. Lämpö saadaan talokohtaisella hake- tai sähkölämmityksellä. Hakelämmitystalojen lämmityskustannukset ovat olleet vain viidesosa sähkölämmitteisten talojen lämmityskustannuksista, koska polttoaineena on käytetty kaikenlaista lähes ilmaista puupolttoainetta. Kaikki eivät kuitenkaan valitsisi hakelämmitystä uudeksi lämmitysjärjestelmäksi korkeiden investointikustannusten ja runsaan oman työn takia. Seitsemään taloon asennettiin alun perin kompostikäymälät. Niistä viisi korvattiin myöhemmin vähävetisellä huuhtelukäymälällä ja umpisäiliöillä. Kunnolla toimiakseen käymälä vaatii paljon tarkkailua ja hoitoa. Laitteen tekniset puutteet ja asennusvirheet sekä ahtaat huoltotilat lisäsivät vaikeuksia. Jätevesiä käsitellään sekä tonttikohtaisesti että useamman talon yhteisenä ratkaisuna. Ns. harmaita jätevesiä on imeytetty maaperään tontilla. Imeytys on toiminut hyvin huolimatta verraten epäedullisesta maaperästä. Kuuden talon yhteiseen maasuodattimeen on johdettu jätevesiä normaalilla huuhtelukäymälällä varustetuista taloista. Puhdistusteho on vastannut tavanomaisten pienpuhdistamoiden tehoa. Ajoittaisista toimintahäiriöistä on ilmennyt hajuhaittoja purkupaikalla. Ympäristön vesiin ei jätevesien käsittelyllä ole ollut havaittavaa vaikutusta. Alueen kiinteät jätteet on pyritty käsittelemään mahdollisimman pitkälle paikan päällä kompostoimalla ja polttamalla hakekattiloissa ja tulisijoissa. Poiskuljetettavan jätteen määrä on n. 1/3 jätteen kokonaismäärästä. Tiestön, vesi- ja jätehuollon kustannukset olivat 35 000 - 45 000 mk/talo jätevesien käsittelyjärjestelmästä riippuen. Kustannukset olivat suurimmat taloissa, joihin asennettiin kompostikäymälä. Kaupunki maksoi kustannuksista 20 000 mk/talo. Teknisen huollon ylläpidosta ja hoidosta vastaavat asukkaat.Kaupunki ei peri käyttomaksuja. Saatujen kokemusten perusteella 2 000 m2 rakennuspaikat ovat liian pieniä, vaikka alueella on keskitetty vesijohtoverkko. Mikäli halutaan pääsääntöisesti vesihuollollisesti itsenäisiä rakennuspaikkoja, tonttikoon tulisi olla 5 000 - 10 000 m2 ja korkeintaan 5 - 6 talon ryhminä. Talojen yhteiset vesihuoltohankkeet edellyttävät yleensä kunnan voimakasta panosta sekä suunnittelu- että toteuttamisvaiheessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages80
ISBN (Print)951-38-2499-3
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume537

Fingerprint

Intsia bijuga
engineering
hake
Oman

Keywords

  • municipal engineering
  • waste treatment
  • environmental effects
  • small houses

Cite this

VTT (1986). Kevennetty kunnallistekniikka Kuopion Pellesmäen pientaloalueella: Loppuraportti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 537
VTT. / Kevennetty kunnallistekniikka Kuopion Pellesmäen pientaloalueella : Loppuraportti. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 80 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 537).
@book{87e145781feb45e1b5430f5bc4480043,
title = "Kevennetty kunnallistekniikka Kuopion Pellesm{\"a}en pientaloalueella: Loppuraportti",
abstract = "Pellesm{\"a}en koerakentamiskohteessa tutkittiin maaseutumaisen ryhm{\"a}asutuksen ja siihen soveltuvan teknisen huollon kehittamist{\"a}. Kokeiltiin myos asemakaavaa kevyemm{\"a}n kaavan k{\"a}ytt{\"o}{\"a} ja asukkaiden osallistumista alueen suunnitteluun. Taloryhm{\"a} k{\"a}sitt{\"a}{\"a} 16 pientaloa, jotka on rakennettu osayleiskaavan pohjalta laaditun korttelisuunnitelman mukaan alueellisella poikkeusluvalla. Kaupunki rakensi kokoojatien sek{\"a} vedenottamon ja vesi-johdon alueelle. Muilta osin teknisen huollon toteutuksesta ovat vastanneet asukkaat. L{\"a}mp{\"o} saadaan talokohtaisella hake- tai s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityksell{\"a}. Hakel{\"a}mmitystalojen l{\"a}mmityskustannukset ovat olleet vain viidesosa s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitteisten talojen l{\"a}mmityskustannuksista, koska polttoaineena on k{\"a}ytetty kaikenlaista l{\"a}hes ilmaista puupolttoainetta. Kaikki eiv{\"a}t kuitenkaan valitsisi hakel{\"a}mmityst{\"a} uudeksi l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}ksi korkeiden investointikustannusten ja runsaan oman ty{\"o}n takia. Seitsem{\"a}{\"a}n taloon asennettiin alun perin kompostik{\"a}ym{\"a}l{\"a}t. Niist{\"a} viisi korvattiin my{\"o}hemmin v{\"a}h{\"a}vetisell{\"a} huuhteluk{\"a}ym{\"a}l{\"a}ll{\"a} ja umpis{\"a}ili{\"o}ill{\"a}. Kunnolla toimiakseen k{\"a}ym{\"a}l{\"a} vaatii paljon tarkkailua ja hoitoa. Laitteen tekniset puutteet ja asennusvirheet sek{\"a} ahtaat huoltotilat lis{\"a}siv{\"a}t vaikeuksia. J{\"a}tevesi{\"a} k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n sek{\"a} tonttikohtaisesti ett{\"a} useamman talon yhteisen{\"a} ratkaisuna. Ns. harmaita j{\"a}tevesi{\"a} on imeytetty maaper{\"a}{\"a}n tontilla. Imeytys on toiminut hyvin huolimatta verraten ep{\"a}edullisesta maaper{\"a}st{\"a}. Kuuden talon yhteiseen maasuodattimeen on johdettu j{\"a}tevesi{\"a} normaalilla huuhteluk{\"a}ym{\"a}l{\"a}ll{\"a} varustetuista taloista. Puhdistusteho on vastannut tavanomaisten pienpuhdistamoiden tehoa. Ajoittaisista toimintah{\"a}iri{\"o}ist{\"a} on ilmennyt hajuhaittoja purkupaikalla. Ymp{\"a}rist{\"o}n vesiin ei j{\"a}tevesien k{\"a}sittelyll{\"a} ole ollut havaittavaa vaikutusta. Alueen kiinte{\"a}t j{\"a}tteet on pyritty k{\"a}sittelem{\"a}{\"a}n mahdollisimman pitk{\"a}lle paikan p{\"a}{\"a}ll{\"a} kompostoimalla ja polttamalla hakekattiloissa ja tulisijoissa. Poiskuljetettavan j{\"a}tteen m{\"a}{\"a}r{\"a} on n. 1/3 j{\"a}tteen kokonaism{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}. Tiest{\"o}n, vesi- ja j{\"a}tehuollon kustannukset olivat 35 000 - 45 000 mk/talo j{\"a}tevesien k{\"a}sittelyj{\"a}rjestelm{\"a}st{\"a} riippuen. Kustannukset olivat suurimmat taloissa, joihin asennettiin kompostik{\"a}ym{\"a}l{\"a}. Kaupunki maksoi kustannuksista 20 000 mk/talo. Teknisen huollon yll{\"a}pidosta ja hoidosta vastaavat asukkaat.Kaupunki ei peri k{\"a}yttomaksuja. Saatujen kokemusten perusteella 2 000 m2 rakennuspaikat ovat liian pieni{\"a}, vaikka alueella on keskitetty vesijohtoverkko. Mik{\"a}li halutaan p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti vesihuollollisesti itsen{\"a}isi{\"a} rakennuspaikkoja, tonttikoon tulisi olla 5 000 - 10 000 m2 ja korkeintaan 5 - 6 talon ryhmin{\"a}. Talojen yhteiset vesihuoltohankkeet edellytt{\"a}v{\"a}t yleens{\"a} kunnan voimakasta panosta sek{\"a} suunnittelu- ett{\"a} toteuttamisvaiheessa.",
keywords = "municipal engineering, waste treatment, environmental effects, small houses",
author = "VTT",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2499-3",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

VTT 1986, Kevennetty kunnallistekniikka Kuopion Pellesmäen pientaloalueella: Loppuraportti. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 537, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kevennetty kunnallistekniikka Kuopion Pellesmäen pientaloalueella : Loppuraportti. / VTT.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 80 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 537).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kevennetty kunnallistekniikka Kuopion Pellesmäen pientaloalueella

T2 - Loppuraportti

AU - VTT

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Pellesmäen koerakentamiskohteessa tutkittiin maaseutumaisen ryhmäasutuksen ja siihen soveltuvan teknisen huollon kehittamistä. Kokeiltiin myos asemakaavaa kevyemmän kaavan käyttöä ja asukkaiden osallistumista alueen suunnitteluun. Taloryhmä käsittää 16 pientaloa, jotka on rakennettu osayleiskaavan pohjalta laaditun korttelisuunnitelman mukaan alueellisella poikkeusluvalla. Kaupunki rakensi kokoojatien sekä vedenottamon ja vesi-johdon alueelle. Muilta osin teknisen huollon toteutuksesta ovat vastanneet asukkaat. Lämpö saadaan talokohtaisella hake- tai sähkölämmityksellä. Hakelämmitystalojen lämmityskustannukset ovat olleet vain viidesosa sähkölämmitteisten talojen lämmityskustannuksista, koska polttoaineena on käytetty kaikenlaista lähes ilmaista puupolttoainetta. Kaikki eivät kuitenkaan valitsisi hakelämmitystä uudeksi lämmitysjärjestelmäksi korkeiden investointikustannusten ja runsaan oman työn takia. Seitsemään taloon asennettiin alun perin kompostikäymälät. Niistä viisi korvattiin myöhemmin vähävetisellä huuhtelukäymälällä ja umpisäiliöillä. Kunnolla toimiakseen käymälä vaatii paljon tarkkailua ja hoitoa. Laitteen tekniset puutteet ja asennusvirheet sekä ahtaat huoltotilat lisäsivät vaikeuksia. Jätevesiä käsitellään sekä tonttikohtaisesti että useamman talon yhteisenä ratkaisuna. Ns. harmaita jätevesiä on imeytetty maaperään tontilla. Imeytys on toiminut hyvin huolimatta verraten epäedullisesta maaperästä. Kuuden talon yhteiseen maasuodattimeen on johdettu jätevesiä normaalilla huuhtelukäymälällä varustetuista taloista. Puhdistusteho on vastannut tavanomaisten pienpuhdistamoiden tehoa. Ajoittaisista toimintahäiriöistä on ilmennyt hajuhaittoja purkupaikalla. Ympäristön vesiin ei jätevesien käsittelyllä ole ollut havaittavaa vaikutusta. Alueen kiinteät jätteet on pyritty käsittelemään mahdollisimman pitkälle paikan päällä kompostoimalla ja polttamalla hakekattiloissa ja tulisijoissa. Poiskuljetettavan jätteen määrä on n. 1/3 jätteen kokonaismäärästä. Tiestön, vesi- ja jätehuollon kustannukset olivat 35 000 - 45 000 mk/talo jätevesien käsittelyjärjestelmästä riippuen. Kustannukset olivat suurimmat taloissa, joihin asennettiin kompostikäymälä. Kaupunki maksoi kustannuksista 20 000 mk/talo. Teknisen huollon ylläpidosta ja hoidosta vastaavat asukkaat.Kaupunki ei peri käyttomaksuja. Saatujen kokemusten perusteella 2 000 m2 rakennuspaikat ovat liian pieniä, vaikka alueella on keskitetty vesijohtoverkko. Mikäli halutaan pääsääntöisesti vesihuollollisesti itsenäisiä rakennuspaikkoja, tonttikoon tulisi olla 5 000 - 10 000 m2 ja korkeintaan 5 - 6 talon ryhminä. Talojen yhteiset vesihuoltohankkeet edellyttävät yleensä kunnan voimakasta panosta sekä suunnittelu- että toteuttamisvaiheessa.

AB - Pellesmäen koerakentamiskohteessa tutkittiin maaseutumaisen ryhmäasutuksen ja siihen soveltuvan teknisen huollon kehittamistä. Kokeiltiin myos asemakaavaa kevyemmän kaavan käyttöä ja asukkaiden osallistumista alueen suunnitteluun. Taloryhmä käsittää 16 pientaloa, jotka on rakennettu osayleiskaavan pohjalta laaditun korttelisuunnitelman mukaan alueellisella poikkeusluvalla. Kaupunki rakensi kokoojatien sekä vedenottamon ja vesi-johdon alueelle. Muilta osin teknisen huollon toteutuksesta ovat vastanneet asukkaat. Lämpö saadaan talokohtaisella hake- tai sähkölämmityksellä. Hakelämmitystalojen lämmityskustannukset ovat olleet vain viidesosa sähkölämmitteisten talojen lämmityskustannuksista, koska polttoaineena on käytetty kaikenlaista lähes ilmaista puupolttoainetta. Kaikki eivät kuitenkaan valitsisi hakelämmitystä uudeksi lämmitysjärjestelmäksi korkeiden investointikustannusten ja runsaan oman työn takia. Seitsemään taloon asennettiin alun perin kompostikäymälät. Niistä viisi korvattiin myöhemmin vähävetisellä huuhtelukäymälällä ja umpisäiliöillä. Kunnolla toimiakseen käymälä vaatii paljon tarkkailua ja hoitoa. Laitteen tekniset puutteet ja asennusvirheet sekä ahtaat huoltotilat lisäsivät vaikeuksia. Jätevesiä käsitellään sekä tonttikohtaisesti että useamman talon yhteisenä ratkaisuna. Ns. harmaita jätevesiä on imeytetty maaperään tontilla. Imeytys on toiminut hyvin huolimatta verraten epäedullisesta maaperästä. Kuuden talon yhteiseen maasuodattimeen on johdettu jätevesiä normaalilla huuhtelukäymälällä varustetuista taloista. Puhdistusteho on vastannut tavanomaisten pienpuhdistamoiden tehoa. Ajoittaisista toimintahäiriöistä on ilmennyt hajuhaittoja purkupaikalla. Ympäristön vesiin ei jätevesien käsittelyllä ole ollut havaittavaa vaikutusta. Alueen kiinteät jätteet on pyritty käsittelemään mahdollisimman pitkälle paikan päällä kompostoimalla ja polttamalla hakekattiloissa ja tulisijoissa. Poiskuljetettavan jätteen määrä on n. 1/3 jätteen kokonaismäärästä. Tiestön, vesi- ja jätehuollon kustannukset olivat 35 000 - 45 000 mk/talo jätevesien käsittelyjärjestelmästä riippuen. Kustannukset olivat suurimmat taloissa, joihin asennettiin kompostikäymälä. Kaupunki maksoi kustannuksista 20 000 mk/talo. Teknisen huollon ylläpidosta ja hoidosta vastaavat asukkaat.Kaupunki ei peri käyttomaksuja. Saatujen kokemusten perusteella 2 000 m2 rakennuspaikat ovat liian pieniä, vaikka alueella on keskitetty vesijohtoverkko. Mikäli halutaan pääsääntöisesti vesihuollollisesti itsenäisiä rakennuspaikkoja, tonttikoon tulisi olla 5 000 - 10 000 m2 ja korkeintaan 5 - 6 talon ryhminä. Talojen yhteiset vesihuoltohankkeet edellyttävät yleensä kunnan voimakasta panosta sekä suunnittelu- että toteuttamisvaiheessa.

KW - municipal engineering

KW - waste treatment

KW - environmental effects

KW - small houses

M3 - Report

SN - 951-38-2499-3

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kevennetty kunnallistekniikka Kuopion Pellesmäen pientaloalueella

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

VTT. Kevennetty kunnallistekniikka Kuopion Pellesmäen pientaloalueella: Loppuraportti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 80 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 537).