Kevyen liikenteen väylien konfliktitutkimuksia pääkaupunkiseudulla

Risto Kulmala, Kirsi Pajunen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Julkaisussa käsitellään kahta konfliktitutkimusta, jotka on tehty kevyen liikenteen väylillä pääkaupunkiseudulla. Vuonna 1981 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin väylien erityispiirteiden vaikutuksia ja vuoden 1983 tutkimuksessa väylien erottelun vaikutuksia. Molemmissa mittauksissa tarkkailtiin kevyen liikenteen väyliä käyttävien välisiä vaaratilanteita (konflikteja ja potentiaalisia konfliktitilanteita), jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kaistan valintaa ja kaistan vaihtoja sekä liikennemääriä. Erottelun vaikutuksia tutkittaessa tarkkailtiin pyöräilijöiden nopeuksia. Väylien erityispiirteistä mäet eivät turvallisuudeltaan näyttäneet erottuvan tutkittujen väylien tasaisista väyläosuuksista. Kaarteissa vaarallisten tilanteiden riskin arvioitiin olevan suurempi kuin tasaisella, suoralla väyläosuudella. Alikulkujen kohdalla tulisi näkemien olla tarpeeksi pitkät. Muut liittymät näyttivat aiheuttavan häiriöitä sekä yhdistetyillä että erotelluilla väylillä. Esim. suojateiden kohdalla kannattaisi tilan salliessa ilmeisesti ohjata väylän kulku siten, että kadunylitystä odottavat eivät häiritse väylän liikennettä. Linja-autopysäkkien kohdat näyttivät myös olevan vaarallisia väyläkohtia. Linja-auton tullessa pysäkille jalankulkijat eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota sivuilta lähestyviin pyöräilijöihin. Tämän vuoksi pysäkkien odotustilat tulisi ilmeisesti yrittää sijoittaa aivan ajoradan viereen. Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden kaistojen erottelun todettiin vähentävän jonkin verran vaaratilanteiden riskejä kevyen liikenteen väylillä. Väylien erityiskohdissa (esim. risteyksissä) saattoi kuitenkin esiintyä uusia ongelmia. Yleensä erotelluilla väylillä kuljettiin jonkin verran paremmin omalla puolella väylää ja kaistan vaihtoja oli vähemmän kuin yhdistetyillä väylillä. Pyöräilijöiden nopeudet nousivat yleensä hieman erottelun jälkeen. Kun erotteluun käytettiin erillistä kaistaa (n. 50 cm), näytti sekä vaaratilanteiden lukumäärä että kaistan vaihtojen määrä olevan pienempi kuin viivalla ja tunnuksilla erotellullla väylillä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages75
ISBN (Print)951-38- 2241-9
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume410

Fingerprint

traffic
Olla

Keywords

  • conflict studies
  • pedestrians
  • pedestrian paths
  • bicycle lanes
  • urban areas
  • separation
  • traffic flow
  • field studies
  • traffic safety

Cite this

Kulmala, R., & Pajunen, K. (1985). Kevyen liikenteen väylien konfliktitutkimuksia pääkaupunkiseudulla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 410
Kulmala, Risto ; Pajunen, Kirsi. / Kevyen liikenteen väylien konfliktitutkimuksia pääkaupunkiseudulla. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 75 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 410).
@book{07bbab3c88334e74995922ec33679497,
title = "Kevyen liikenteen v{\"a}ylien konfliktitutkimuksia p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla",
abstract = "Julkaisussa k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n kahta konfliktitutkimusta, jotka on tehty kevyen liikenteen v{\"a}ylill{\"a} p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla. Vuonna 1981 tehdyss{\"a} tutkimuksessa tarkasteltiin v{\"a}ylien erityispiirteiden vaikutuksia ja vuoden 1983 tutkimuksessa v{\"a}ylien erottelun vaikutuksia. Molemmissa mittauksissa tarkkailtiin kevyen liikenteen v{\"a}yli{\"a} k{\"a}ytt{\"a}vien v{\"a}lisi{\"a} vaaratilanteita (konflikteja ja potentiaalisia konfliktitilanteita), jalankulkijoiden ja py{\"o}r{\"a}ilij{\"o}iden kaistan valintaa ja kaistan vaihtoja sek{\"a} liikennem{\"a}{\"a}ri{\"a}. Erottelun vaikutuksia tutkittaessa tarkkailtiin py{\"o}r{\"a}ilij{\"o}iden nopeuksia. V{\"a}ylien erityispiirteist{\"a} m{\"a}et eiv{\"a}t turvallisuudeltaan n{\"a}ytt{\"a}neet erottuvan tutkittujen v{\"a}ylien tasaisista v{\"a}yl{\"a}osuuksista. Kaarteissa vaarallisten tilanteiden riskin arvioitiin olevan suurempi kuin tasaisella, suoralla v{\"a}yl{\"a}osuudella. Alikulkujen kohdalla tulisi n{\"a}kemien olla tarpeeksi pitk{\"a}t. Muut liittym{\"a}t n{\"a}yttivat aiheuttavan h{\"a}iri{\"o}it{\"a} sek{\"a} yhdistetyill{\"a} ett{\"a} erotelluilla v{\"a}ylill{\"a}. Esim. suojateiden kohdalla kannattaisi tilan salliessa ilmeisesti ohjata v{\"a}yl{\"a}n kulku siten, ett{\"a} kadunylityst{\"a} odottavat eiv{\"a}t h{\"a}iritse v{\"a}yl{\"a}n liikennett{\"a}. Linja-autopys{\"a}kkien kohdat n{\"a}yttiv{\"a}t my{\"o}s olevan vaarallisia v{\"a}yl{\"a}kohtia. Linja-auton tullessa pys{\"a}kille jalankulkijat eiv{\"a}t kiinnit{\"a} tarpeeksi huomiota sivuilta l{\"a}hestyviin py{\"o}r{\"a}ilij{\"o}ihin. T{\"a}m{\"a}n vuoksi pys{\"a}kkien odotustilat tulisi ilmeisesti yritt{\"a}{\"a} sijoittaa aivan ajoradan viereen. Jalankulkijoiden ja polkupy{\"o}r{\"a}ilij{\"o}iden kaistojen erottelun todettiin v{\"a}hent{\"a}v{\"a}n jonkin verran vaaratilanteiden riskej{\"a} kevyen liikenteen v{\"a}ylill{\"a}. V{\"a}ylien erityiskohdissa (esim. risteyksiss{\"a}) saattoi kuitenkin esiinty{\"a} uusia ongelmia. Yleens{\"a} erotelluilla v{\"a}ylill{\"a} kuljettiin jonkin verran paremmin omalla puolella v{\"a}yl{\"a}{\"a} ja kaistan vaihtoja oli v{\"a}hemm{\"a}n kuin yhdistetyill{\"a} v{\"a}ylill{\"a}. Py{\"o}r{\"a}ilij{\"o}iden nopeudet nousivat yleens{\"a} hieman erottelun j{\"a}lkeen. Kun erotteluun k{\"a}ytettiin erillist{\"a} kaistaa (n. 50 cm), n{\"a}ytti sek{\"a} vaaratilanteiden lukum{\"a}{\"a}r{\"a} ett{\"a} kaistan vaihtojen m{\"a}{\"a}r{\"a} olevan pienempi kuin viivalla ja tunnuksilla erotellullla v{\"a}ylill{\"a}.",
keywords = "conflict studies, pedestrians, pedestrian paths, bicycle lanes, urban areas, separation, traffic flow, field studies, traffic safety",
author = "Risto Kulmala and Kirsi Pajunen",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38- 2241-9",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Kulmala, R & Pajunen, K 1985, Kevyen liikenteen väylien konfliktitutkimuksia pääkaupunkiseudulla. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 410, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kevyen liikenteen väylien konfliktitutkimuksia pääkaupunkiseudulla. / Kulmala, Risto; Pajunen, Kirsi.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 75 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 410).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kevyen liikenteen väylien konfliktitutkimuksia pääkaupunkiseudulla

AU - Kulmala, Risto

AU - Pajunen, Kirsi

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Julkaisussa käsitellään kahta konfliktitutkimusta, jotka on tehty kevyen liikenteen väylillä pääkaupunkiseudulla. Vuonna 1981 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin väylien erityispiirteiden vaikutuksia ja vuoden 1983 tutkimuksessa väylien erottelun vaikutuksia. Molemmissa mittauksissa tarkkailtiin kevyen liikenteen väyliä käyttävien välisiä vaaratilanteita (konflikteja ja potentiaalisia konfliktitilanteita), jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kaistan valintaa ja kaistan vaihtoja sekä liikennemääriä. Erottelun vaikutuksia tutkittaessa tarkkailtiin pyöräilijöiden nopeuksia. Väylien erityispiirteistä mäet eivät turvallisuudeltaan näyttäneet erottuvan tutkittujen väylien tasaisista väyläosuuksista. Kaarteissa vaarallisten tilanteiden riskin arvioitiin olevan suurempi kuin tasaisella, suoralla väyläosuudella. Alikulkujen kohdalla tulisi näkemien olla tarpeeksi pitkät. Muut liittymät näyttivat aiheuttavan häiriöitä sekä yhdistetyillä että erotelluilla väylillä. Esim. suojateiden kohdalla kannattaisi tilan salliessa ilmeisesti ohjata väylän kulku siten, että kadunylitystä odottavat eivät häiritse väylän liikennettä. Linja-autopysäkkien kohdat näyttivät myös olevan vaarallisia väyläkohtia. Linja-auton tullessa pysäkille jalankulkijat eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota sivuilta lähestyviin pyöräilijöihin. Tämän vuoksi pysäkkien odotustilat tulisi ilmeisesti yrittää sijoittaa aivan ajoradan viereen. Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden kaistojen erottelun todettiin vähentävän jonkin verran vaaratilanteiden riskejä kevyen liikenteen väylillä. Väylien erityiskohdissa (esim. risteyksissä) saattoi kuitenkin esiintyä uusia ongelmia. Yleensä erotelluilla väylillä kuljettiin jonkin verran paremmin omalla puolella väylää ja kaistan vaihtoja oli vähemmän kuin yhdistetyillä väylillä. Pyöräilijöiden nopeudet nousivat yleensä hieman erottelun jälkeen. Kun erotteluun käytettiin erillistä kaistaa (n. 50 cm), näytti sekä vaaratilanteiden lukumäärä että kaistan vaihtojen määrä olevan pienempi kuin viivalla ja tunnuksilla erotellullla väylillä.

AB - Julkaisussa käsitellään kahta konfliktitutkimusta, jotka on tehty kevyen liikenteen väylillä pääkaupunkiseudulla. Vuonna 1981 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin väylien erityispiirteiden vaikutuksia ja vuoden 1983 tutkimuksessa väylien erottelun vaikutuksia. Molemmissa mittauksissa tarkkailtiin kevyen liikenteen väyliä käyttävien välisiä vaaratilanteita (konflikteja ja potentiaalisia konfliktitilanteita), jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kaistan valintaa ja kaistan vaihtoja sekä liikennemääriä. Erottelun vaikutuksia tutkittaessa tarkkailtiin pyöräilijöiden nopeuksia. Väylien erityispiirteistä mäet eivät turvallisuudeltaan näyttäneet erottuvan tutkittujen väylien tasaisista väyläosuuksista. Kaarteissa vaarallisten tilanteiden riskin arvioitiin olevan suurempi kuin tasaisella, suoralla väyläosuudella. Alikulkujen kohdalla tulisi näkemien olla tarpeeksi pitkät. Muut liittymät näyttivat aiheuttavan häiriöitä sekä yhdistetyillä että erotelluilla väylillä. Esim. suojateiden kohdalla kannattaisi tilan salliessa ilmeisesti ohjata väylän kulku siten, että kadunylitystä odottavat eivät häiritse väylän liikennettä. Linja-autopysäkkien kohdat näyttivät myös olevan vaarallisia väyläkohtia. Linja-auton tullessa pysäkille jalankulkijat eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota sivuilta lähestyviin pyöräilijöihin. Tämän vuoksi pysäkkien odotustilat tulisi ilmeisesti yrittää sijoittaa aivan ajoradan viereen. Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden kaistojen erottelun todettiin vähentävän jonkin verran vaaratilanteiden riskejä kevyen liikenteen väylillä. Väylien erityiskohdissa (esim. risteyksissä) saattoi kuitenkin esiintyä uusia ongelmia. Yleensä erotelluilla väylillä kuljettiin jonkin verran paremmin omalla puolella väylää ja kaistan vaihtoja oli vähemmän kuin yhdistetyillä väylillä. Pyöräilijöiden nopeudet nousivat yleensä hieman erottelun jälkeen. Kun erotteluun käytettiin erillistä kaistaa (n. 50 cm), näytti sekä vaaratilanteiden lukumäärä että kaistan vaihtojen määrä olevan pienempi kuin viivalla ja tunnuksilla erotellullla väylillä.

KW - conflict studies

KW - pedestrians

KW - pedestrian paths

KW - bicycle lanes

KW - urban areas

KW - separation

KW - traffic flow

KW - field studies

KW - traffic safety

M3 - Report

SN - 951-38- 2241-9

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kevyen liikenteen väylien konfliktitutkimuksia pääkaupunkiseudulla

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kulmala R, Pajunen K. Kevyen liikenteen väylien konfliktitutkimuksia pääkaupunkiseudulla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 75 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 410).