Kevyen pintaturpeen käsittelyvaihtoehdot ja tiivistäminen

Tuulikki Lindh, Timo Järvinen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Aluksi selvitetään kenttäkaivamis- ja kuljetusominaisuuksiltaan huonon pintaturpeen käsittelyvaihtoehtoja turpeen tuotanto- ja toimitusvaiheessa. Tarkastellaan lyhyesti myös pintaturpeen käyttövaihtoehtoja. Esiselvitys perustuu kirjallisuuteen ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Esiselvityksen perusteella realistisimmat ja lisätutkimusta vaativat vaihtoehdot ovat: - syväkääntö ennen polttoturvetuotannon aloittamista pintaturve- ja polttoturvekerroksen sekoittamiseksi, kun pintaturvekerros on ohut (korkeintaan 0,5 m) - granulituotanto menetelmästä riippuen poltto- tai kasvuturpeeksi granulien hyvien kenttäkuivumisominaisuuksien ja jyrsinturpeeseen nähden suuremman irtotiheyden vuoksi ja - jyrsinturvemenetelmä kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoon sekä kenttäpellettien raaka-aineeksi. Jyrsinturvetuotannossa olisi pyrittävä kasvattamaan raekokoa, jotta kuivumisominaisuuksia saataisiin parannetuksi. Ollakseen hyvää kenttäpellettien raaka-ainetta, jyrsinturve on kerättävä tavallista kuivempana, jolloin on kiinnitettävä huomiota aumaus- ja varastointitekniikkaan. Lisäksi olisi selvitettävä keruutekniikan kehittämismahdollisuudet. Pintaturpeen tiivistämistä puristamalla, granuloimalla ja jauhamalla on tarkasteltu kuormaus- ja toimitusvaiheen käsittelyvaihtoehtoina, samoin sekoitusta jyrsinturpeena polttoturpeeseen.Tämän jälkeen tehtiin tiivistyskokeita, joissa pääpaino oli jyrsinturpeen granuloinnissa. Granulointikokeita suoritettiin kahdella menetelmälle: puristamalla turve ruuvipuristimella pienireikäisen matriisin läpi sylinrerimäisiksi granuleiksi ja vierittämällä turve palloiksi mikrogranulointilautasella. Tuloksena oli, että traktorikäyttöisellä ruuvipuristimella saatiin aikaan riittävä muokkausvaikutus, sillä saadut granulit olivat tiiviydeltään ja lujuusominaisuuksiltaan tyydyttäviä käytettäessä syötteenä sekä kuivaa jyrsinturvetta sekä kosteaa jyrsin- ja raakaturvetta (kosteusjakauma 55 - 86 %). Kuivan jyrsinturpeen puristamiseen koelaite oli liian tukkeutumisaltis. Tehonkulutus oli kuivalla turpeella huomattavan suuri, heikosti maatuneella suurempi kuin maatuneella turpeella. Lautasgranulointikokeita suoritettiin panosajoina kosteusalueella 40 - 83 % ja jatkuvatoimisina kosteusalueella 82 - 86 %, jolloin syötteenä oli pääasiassa jyrsinturve. Ilman ajon aikana tapahtuvaa veden lisäystä eivät tuotteiden keskiraekoot kasvaneet syötteiden keskiraekokoja suuremmiksi kosteusalueella 40 - 83 %. Syötteeseen nähden tuotteet tiivistyivät kuitenkin selvästi jatkuvatoimisissa ajoissa kokeillulla kosteusalueella ilman veden lisäystä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages130
ISBN (Print)951-38-2141-2
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume325

Fingerprint

peat

Keywords

  • peat production
  • granulation
  • densification

Cite this

Lindh, T., & Järvinen, T. (1984). Kevyen pintaturpeen käsittelyvaihtoehdot ja tiivistäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 325
Lindh, Tuulikki ; Järvinen, Timo. / Kevyen pintaturpeen käsittelyvaihtoehdot ja tiivistäminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 130 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 325).
@book{7b34af103f7c430e991f28ddae5d5987,
title = "Kevyen pintaturpeen k{\"a}sittelyvaihtoehdot ja tiivist{\"a}minen",
abstract = "Aluksi selvitet{\"a}{\"a}n kentt{\"a}kaivamis- ja kuljetusominaisuuksiltaan huonon pintaturpeen k{\"a}sittelyvaihtoehtoja turpeen tuotanto- ja toimitusvaiheessa. Tarkastellaan lyhyesti my{\"o}s pintaturpeen k{\"a}ytt{\"o}vaihtoehtoja. Esiselvitys perustuu kirjallisuuteen ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Esiselvityksen perusteella realistisimmat ja lis{\"a}tutkimusta vaativat vaihtoehdot ovat: - syv{\"a}k{\"a}{\"a}nt{\"o} ennen polttoturvetuotannon aloittamista pintaturve- ja polttoturvekerroksen sekoittamiseksi, kun pintaturvekerros on ohut (korkeintaan 0,5 m) - granulituotanto menetelm{\"a}st{\"a} riippuen poltto- tai kasvuturpeeksi granulien hyvien kentt{\"a}kuivumisominaisuuksien ja jyrsinturpeeseen n{\"a}hden suuremman irtotiheyden vuoksi ja - jyrsinturvemenetelm{\"a} kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoon sek{\"a} kentt{\"a}pellettien raaka-aineeksi. Jyrsinturvetuotannossa olisi pyritt{\"a}v{\"a} kasvattamaan raekokoa, jotta kuivumisominaisuuksia saataisiin parannetuksi. Ollakseen hyv{\"a}{\"a} kentt{\"a}pellettien raaka-ainetta, jyrsinturve on ker{\"a}tt{\"a}v{\"a} tavallista kuivempana, jolloin on kiinnitett{\"a}v{\"a} huomiota aumaus- ja varastointitekniikkaan. Lis{\"a}ksi olisi selvitett{\"a}v{\"a} keruutekniikan kehitt{\"a}mismahdollisuudet. Pintaturpeen tiivist{\"a}mist{\"a} puristamalla, granuloimalla ja jauhamalla on tarkasteltu kuormaus- ja toimitusvaiheen k{\"a}sittelyvaihtoehtoina, samoin sekoitusta jyrsinturpeena polttoturpeeseen.T{\"a}m{\"a}n j{\"a}lkeen tehtiin tiivistyskokeita, joissa p{\"a}{\"a}paino oli jyrsinturpeen granuloinnissa. Granulointikokeita suoritettiin kahdella menetelm{\"a}lle: puristamalla turve ruuvipuristimella pienireik{\"a}isen matriisin l{\"a}pi sylinrerim{\"a}isiksi granuleiksi ja vieritt{\"a}m{\"a}ll{\"a} turve palloiksi mikrogranulointilautasella. Tuloksena oli, ett{\"a} traktorik{\"a}ytt{\"o}isell{\"a} ruuvipuristimella saatiin aikaan riitt{\"a}v{\"a} muokkausvaikutus, sill{\"a} saadut granulit olivat tiiviydelt{\"a}{\"a}n ja lujuusominaisuuksiltaan tyydytt{\"a}vi{\"a} k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} sy{\"o}tteen{\"a} sek{\"a} kuivaa jyrsinturvetta sek{\"a} kosteaa jyrsin- ja raakaturvetta (kosteusjakauma 55 - 86 {\%}). Kuivan jyrsinturpeen puristamiseen koelaite oli liian tukkeutumisaltis. Tehonkulutus oli kuivalla turpeella huomattavan suuri, heikosti maatuneella suurempi kuin maatuneella turpeella. Lautasgranulointikokeita suoritettiin panosajoina kosteusalueella 40 - 83 {\%} ja jatkuvatoimisina kosteusalueella 82 - 86 {\%}, jolloin sy{\"o}tteen{\"a} oli p{\"a}{\"a}asiassa jyrsinturve. Ilman ajon aikana tapahtuvaa veden lis{\"a}yst{\"a} eiv{\"a}t tuotteiden keskiraekoot kasvaneet sy{\"o}tteiden keskiraekokoja suuremmiksi kosteusalueella 40 - 83 {\%}. Sy{\"o}tteeseen n{\"a}hden tuotteet tiivistyiv{\"a}t kuitenkin selv{\"a}sti jatkuvatoimisissa ajoissa kokeillulla kosteusalueella ilman veden lis{\"a}yst{\"a}.",
keywords = "peat production, granulation, densification",
author = "Tuulikki Lindh and Timo J{\"a}rvinen",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2141-2",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Lindh, T & Järvinen, T 1984, Kevyen pintaturpeen käsittelyvaihtoehdot ja tiivistäminen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 325, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kevyen pintaturpeen käsittelyvaihtoehdot ja tiivistäminen. / Lindh, Tuulikki; Järvinen, Timo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 130 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 325).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kevyen pintaturpeen käsittelyvaihtoehdot ja tiivistäminen

AU - Lindh, Tuulikki

AU - Järvinen, Timo

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Aluksi selvitetään kenttäkaivamis- ja kuljetusominaisuuksiltaan huonon pintaturpeen käsittelyvaihtoehtoja turpeen tuotanto- ja toimitusvaiheessa. Tarkastellaan lyhyesti myös pintaturpeen käyttövaihtoehtoja. Esiselvitys perustuu kirjallisuuteen ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Esiselvityksen perusteella realistisimmat ja lisätutkimusta vaativat vaihtoehdot ovat: - syväkääntö ennen polttoturvetuotannon aloittamista pintaturve- ja polttoturvekerroksen sekoittamiseksi, kun pintaturvekerros on ohut (korkeintaan 0,5 m) - granulituotanto menetelmästä riippuen poltto- tai kasvuturpeeksi granulien hyvien kenttäkuivumisominaisuuksien ja jyrsinturpeeseen nähden suuremman irtotiheyden vuoksi ja - jyrsinturvemenetelmä kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoon sekä kenttäpellettien raaka-aineeksi. Jyrsinturvetuotannossa olisi pyrittävä kasvattamaan raekokoa, jotta kuivumisominaisuuksia saataisiin parannetuksi. Ollakseen hyvää kenttäpellettien raaka-ainetta, jyrsinturve on kerättävä tavallista kuivempana, jolloin on kiinnitettävä huomiota aumaus- ja varastointitekniikkaan. Lisäksi olisi selvitettävä keruutekniikan kehittämismahdollisuudet. Pintaturpeen tiivistämistä puristamalla, granuloimalla ja jauhamalla on tarkasteltu kuormaus- ja toimitusvaiheen käsittelyvaihtoehtoina, samoin sekoitusta jyrsinturpeena polttoturpeeseen.Tämän jälkeen tehtiin tiivistyskokeita, joissa pääpaino oli jyrsinturpeen granuloinnissa. Granulointikokeita suoritettiin kahdella menetelmälle: puristamalla turve ruuvipuristimella pienireikäisen matriisin läpi sylinrerimäisiksi granuleiksi ja vierittämällä turve palloiksi mikrogranulointilautasella. Tuloksena oli, että traktorikäyttöisellä ruuvipuristimella saatiin aikaan riittävä muokkausvaikutus, sillä saadut granulit olivat tiiviydeltään ja lujuusominaisuuksiltaan tyydyttäviä käytettäessä syötteenä sekä kuivaa jyrsinturvetta sekä kosteaa jyrsin- ja raakaturvetta (kosteusjakauma 55 - 86 %). Kuivan jyrsinturpeen puristamiseen koelaite oli liian tukkeutumisaltis. Tehonkulutus oli kuivalla turpeella huomattavan suuri, heikosti maatuneella suurempi kuin maatuneella turpeella. Lautasgranulointikokeita suoritettiin panosajoina kosteusalueella 40 - 83 % ja jatkuvatoimisina kosteusalueella 82 - 86 %, jolloin syötteenä oli pääasiassa jyrsinturve. Ilman ajon aikana tapahtuvaa veden lisäystä eivät tuotteiden keskiraekoot kasvaneet syötteiden keskiraekokoja suuremmiksi kosteusalueella 40 - 83 %. Syötteeseen nähden tuotteet tiivistyivät kuitenkin selvästi jatkuvatoimisissa ajoissa kokeillulla kosteusalueella ilman veden lisäystä.

AB - Aluksi selvitetään kenttäkaivamis- ja kuljetusominaisuuksiltaan huonon pintaturpeen käsittelyvaihtoehtoja turpeen tuotanto- ja toimitusvaiheessa. Tarkastellaan lyhyesti myös pintaturpeen käyttövaihtoehtoja. Esiselvitys perustuu kirjallisuuteen ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Esiselvityksen perusteella realistisimmat ja lisätutkimusta vaativat vaihtoehdot ovat: - syväkääntö ennen polttoturvetuotannon aloittamista pintaturve- ja polttoturvekerroksen sekoittamiseksi, kun pintaturvekerros on ohut (korkeintaan 0,5 m) - granulituotanto menetelmästä riippuen poltto- tai kasvuturpeeksi granulien hyvien kenttäkuivumisominaisuuksien ja jyrsinturpeeseen nähden suuremman irtotiheyden vuoksi ja - jyrsinturvemenetelmä kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoon sekä kenttäpellettien raaka-aineeksi. Jyrsinturvetuotannossa olisi pyrittävä kasvattamaan raekokoa, jotta kuivumisominaisuuksia saataisiin parannetuksi. Ollakseen hyvää kenttäpellettien raaka-ainetta, jyrsinturve on kerättävä tavallista kuivempana, jolloin on kiinnitettävä huomiota aumaus- ja varastointitekniikkaan. Lisäksi olisi selvitettävä keruutekniikan kehittämismahdollisuudet. Pintaturpeen tiivistämistä puristamalla, granuloimalla ja jauhamalla on tarkasteltu kuormaus- ja toimitusvaiheen käsittelyvaihtoehtoina, samoin sekoitusta jyrsinturpeena polttoturpeeseen.Tämän jälkeen tehtiin tiivistyskokeita, joissa pääpaino oli jyrsinturpeen granuloinnissa. Granulointikokeita suoritettiin kahdella menetelmälle: puristamalla turve ruuvipuristimella pienireikäisen matriisin läpi sylinrerimäisiksi granuleiksi ja vierittämällä turve palloiksi mikrogranulointilautasella. Tuloksena oli, että traktorikäyttöisellä ruuvipuristimella saatiin aikaan riittävä muokkausvaikutus, sillä saadut granulit olivat tiiviydeltään ja lujuusominaisuuksiltaan tyydyttäviä käytettäessä syötteenä sekä kuivaa jyrsinturvetta sekä kosteaa jyrsin- ja raakaturvetta (kosteusjakauma 55 - 86 %). Kuivan jyrsinturpeen puristamiseen koelaite oli liian tukkeutumisaltis. Tehonkulutus oli kuivalla turpeella huomattavan suuri, heikosti maatuneella suurempi kuin maatuneella turpeella. Lautasgranulointikokeita suoritettiin panosajoina kosteusalueella 40 - 83 % ja jatkuvatoimisina kosteusalueella 82 - 86 %, jolloin syötteenä oli pääasiassa jyrsinturve. Ilman ajon aikana tapahtuvaa veden lisäystä eivät tuotteiden keskiraekoot kasvaneet syötteiden keskiraekokoja suuremmiksi kosteusalueella 40 - 83 %. Syötteeseen nähden tuotteet tiivistyivät kuitenkin selvästi jatkuvatoimisissa ajoissa kokeillulla kosteusalueella ilman veden lisäystä.

KW - peat production

KW - granulation

KW - densification

M3 - Report

SN - 951-38-2141-2

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kevyen pintaturpeen käsittelyvaihtoehdot ja tiivistäminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lindh T, Järvinen T. Kevyen pintaturpeen käsittelyvaihtoehdot ja tiivistäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 130 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 325).