Kevyen pintaturpeen käsittelyvaihtoehdot ja tiivistäminen

Aluksi selvitetään kenttäkaivamis- ja kuljetusominaisuuksiltaan huonon pintaturpeen käsittelyvaihtoehtoja turpeen tuotanto- ja toimitusvaiheessa. Tarkastellaan lyhyesti myös pintaturpeen käyttövaihtoehtoja. Esiselvitys perustuu kirjallisuuteen ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Esiselvityksen perusteella realistisimmat ja lisätutkimusta vaativat vaihtoehdot ovat: - syväkääntö ennen polttoturvetuotannon aloittamista pintaturve- ja polttoturvekerroksen sekoittamiseksi, kun pintaturvekerros on ohut (korkeintaan 0,5 m) - granulituotanto menetelmästä riippuen poltto- tai kasvuturpeeksi granulien hyvien kenttäkuivumisominaisuuksien ja jyrsinturpeeseen nähden suuremman irtotiheyden vuoksi ja - jyrsinturvemenetelmä kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoon sekä kenttäpellettien raaka-aineeksi. Jyrsinturvetuotannossa olisi pyrittävä kasvattamaan raekokoa, jotta kuivumisominaisuuksia saataisiin parannetuksi. Ollakseen hyvää kenttäpellettien raaka-ainetta, jyrsinturve on kerättävä tavallista kuivempana, jolloin on kiinnitettävä huomiota aumaus- ja varastointitekniikkaan. Lisäksi olisi selvitettävä keruutekniikan kehittämismahdollisuudet. Pintaturpeen tiivistämistä puristamalla, granuloimalla ja jauhamalla on tarkasteltu kuormaus- ja toimitusvaiheen käsittelyvaihtoehtoina, samoin sekoitusta jyrsinturpeena polttoturpeeseen.Tämän jälkeen tehtiin tiivistyskokeita, joissa pääpaino oli jyrsinturpeen granuloinnissa. Granulointikokeita suoritettiin kahdella menetelmälle: puristamalla turve ruuvipuristimella pienireikäisen matriisin läpi sylinrerimäisiksi granuleiksi ja vierittämällä turve palloiksi mikrogranulointilautasella. Tuloksena oli, että traktorikäyttöisellä ruuvipuristimella saatiin aikaan riittävä muokkausvaikutus, sillä saadut granulit olivat tiiviydeltään ja lujuusominaisuuksiltaan tyydyttäviä käytettäessä syötteenä sekä kuivaa jyrsinturvetta sekä kosteaa jyrsin- ja raakaturvetta (kosteusjakauma 55 - 86 %). Kuivan jyrsinturpeen puristamiseen koelaite oli liian tukkeutumisaltis. Tehonkulutus oli kuivalla turpeella huomattavan suuri, heikosti maatuneella suurempi kuin maatuneella turpeella. Lautasgranulointikokeita suoritettiin panosajoina kosteusalueella 40 - 83 % ja jatkuvatoimisina kosteusalueella 82 - 86 %, jolloin syötteenä oli pääasiassa jyrsinturve. Ilman ajon aikana tapahtuvaa veden lisäystä eivät tuotteiden keskiraekoot kasvaneet syötteiden keskiraekokoja suuremmiksi kosteusalueella 40 - 83 %. Syötteeseen nähden tuotteet tiivistyivät kuitenkin selvästi jatkuvatoimisissa ajoissa kokeillulla kosteusalueella ilman veden lisäystä.