@book{15bc73c558054586a707d8099a3b0d14,
title = "Kevyitten ajoneuvojen melun yksil{\"o}inti",
abstract = "Julkaisussa tarkastellaan kevyitten ajoneuvojen aiheuttamaa melua 50 km/h nopeusrajoitusalueella tehtyjen mittausten perusteella. L{\"a}ht{\"o}kohtana on ollut pohjoismaisessa tieliikennemelun laskentamallissa m{\"a}{\"a}ritelty{\"a} ekvivalenttitason l{\"a}ht{\"o}arvoa vastaava mittaustilanne ja laskentarutiini. Esimittausten mukaan melu riippuu ajoneuvon nopeudesta siten, ett{\"a} ekvivalenttitaso = nopeuskerroin _ log(v) + ajoneuvovakio. Tulos on tulkittu siten, ett{\"a} varsinainen mittausaineistokin koostuu piilev{\"a}sti samanmuotoisista nopeusriippuvuusk{\"a}yrist{\"a}, jotka eroavat toisistaan vain ajoneuvovakion osalta. Koko mittausaineistoon perustuvalla lineaarisella regressioanalyysill{\"a} on n{\"a}in katsottu olevan saatavissa tilastollisesti {"}oikea{"} nopeuskerroin sek{\"a} ajoneuvovakiolle (ekvivalenttitason l{\"a}ht{\"o}arvolle) aineiston mukainen keskiarvo. Regressiotulosten vertailu tieliikennemelun laskentamallin parametreihin osoittaa, ett{\"a} saatu ekvivalenttitason l{\"a}ht{\"o}arvo 67,8 dB on k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}llisesti katsoen sama kuin mallissa k{\"a}ytetty 68 dB. Sen sijaan nopeuskertoimelle mittausaineistosta saatu mallin laskentarutiiniin sovitettu arvo 20,5 poikkeaa merkitt{\"a}v{\"a}sti mallin nopeuskertoimen arvosta 30. Edellisen mukaan ekvivalenttitaso kasvaa 6 dB ja j{\"a}lkimm{\"a}isen mukaan 9 dB nopeuden kaksinkertaistuessa. Lis{\"a}ksi esimittauksissa nopeuksille 30 - 60 km/h saadun kertoimen 22 ja aiemmassa tutkimuksessa luokkaa 100 km/h oleville nopeuksille saadun arvon 17 perusteella vaikuttaa silt{\"a}, ett{\"a} ajoneuvojen melup{\"a}{\"a}st{\"o} kasvaa hieman hitaammin kuin nopeuden logaritmi. Asian varmistaminen ja laskentamallin mahdollinen tarkistaminen t{\"a}lt{\"a} osin vaatisi lis{\"a}tutkimuksia. Yksitt{\"a}iset ajoneuvokohtaiset melutasot on normitettu samalle 50 km/h nopeudelle ja saaduista luvuista on v{\"a}hennetty havaintoaineiston antama l{\"a}ht{\"o}arvo 67,8 dB. N{\"a}in syntyneitten nopeudesta riippumattomiksi oletettujen erotusten ja Autorekisterikeskuksesta saatujen ajoneuvotietojen perusteella on tutkittu ajoneuvokohtaisten parametrien vaikutusta meluun sek{\"a} selvitetty keskim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} meluisampien tai hiljaisempien ajoneuvojen yksil{\"o}innin tai ryhmittelyn mahdollisuuksia. Ajoneuvojen teknisist{\"a} tiedoista ei l{\"o}ytynyt mit{\"a}{\"a}n meluun merkitt{\"a}v{\"a}sti vaikuttavaa tekij{\"a}{\"a}, suurimmillaankin vertailtavien ryhmien ero keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isess{\"a} melup{\"a}{\"a}st{\"o}ss{\"a} oli vain noin 0,1 dB. Ajoneuvon melun ja i{\"a}nk{\"a}{\"a}n v{\"a}lill{\"a} ei l{\"o}ytynyt tilastollisesti mit{\"a}{\"a}n korrelaatiota.",
keywords = "vehicular traffic, roads, traffic engineering, traffic noise, vehicular traffic control, vehicles, environmental engineering, automobiles, acoustic measurement, noise reduction, sound pressure, statistics, sound level meters, data processing, models, speed limits, coefficients, constants, regression analysis, comparison",
author = "Pauli Sysi{\"o}",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4353-X",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1459",
address = "Finland",
}