Kevytmetallien käyttö tulevaisuudessa

Pertti Auerkari

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Kevytmetallit, joihin luetaan alumiini, magnesium, titaani ja beryllium ovat nuoria tulokkaita, mutta berylliumia lukuunottamatta niitä voidaan pitää nykyään tavallisimpina rakenneaineina. Kevytmetallien käyttöarvo perustuu toisaalta niiden suhteelliseen runsauteen maankuoressa mistä seuraa hyvä saatavuus ja suuresta valmistuksen energiatarpeesta huolimatta verraten kohtuullinen hinta, ja toisaalta mekaanisten, fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien kilpailukykyyn. Kevytmetallien käytön tulevaisuus riippuu yleisen talouskehityksen ohella kolmesta tekijästä: ensinnäkin metallurgisten valmistusprosessien kehityksestä, joka vaikuttaa olennaisesti lähtöhintaan, toiseksi seosten ja käyttöominaisuuksien kehitystyöstä sekä kolmanneksi kilpailevien materiaalien vastaavasta kehityksestä. Energian hinta on pakottanut etsimään uusia tehokkaampia valmistusprosesseja, ja varsinkin alumiinin ja titaanin kloridielektrolyysistä lienee lupa odottaa merkittäviä tuloksia 80- ja 90-luvulla. Uusia käänteentekeviä seoksia ei löydy enää sitä vauhtia kuin kevytmetallien käyttöhistorian alkuvuosikymmeninä, mutta valmistus- ja käsittelytekniikassa sekä erilaisten käyttöominaisuusyhdistelmien optimoinnissa on aina parantamisen varaa. Kevytmetallien voidaan odottaa edelleen kasvattavan osuuttaan metallien tuotannosta ja kulutuksesta niin, että lähitulevaisuudessakin kasvu on nopeampaa kuin teollisuusmaiden talouskasvu keskimäärin.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages25
ISBN (Print)951-38-1473-4
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number98
ISSN0358-5085

Fingerprint

beryllium
magnesium
metals

Cite this

Auerkari, P. (1982). Kevytmetallien käyttö tulevaisuudessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 98
Auerkari, Pertti. / Kevytmetallien käyttö tulevaisuudessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 25 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 98).
@book{a90099a165f14c5a951577018898e450,
title = "Kevytmetallien k{\"a}ytt{\"o} tulevaisuudessa",
abstract = "Kevytmetallit, joihin luetaan alumiini, magnesium, titaani ja beryllium ovat nuoria tulokkaita, mutta berylliumia lukuunottamatta niit{\"a} voidaan pit{\"a}{\"a} nyky{\"a}{\"a}n tavallisimpina rakenneaineina. Kevytmetallien k{\"a}ytt{\"o}arvo perustuu toisaalta niiden suhteelliseen runsauteen maankuoressa mist{\"a} seuraa hyv{\"a} saatavuus ja suuresta valmistuksen energiatarpeesta huolimatta verraten kohtuullinen hinta, ja toisaalta mekaanisten, fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien kilpailukykyyn. Kevytmetallien k{\"a}yt{\"o}n tulevaisuus riippuu yleisen talouskehityksen ohella kolmesta tekij{\"a}st{\"a}: ensinn{\"a}kin metallurgisten valmistusprosessien kehityksest{\"a}, joka vaikuttaa olennaisesti l{\"a}ht{\"o}hintaan, toiseksi seosten ja k{\"a}ytt{\"o}ominaisuuksien kehitysty{\"o}st{\"a} sek{\"a} kolmanneksi kilpailevien materiaalien vastaavasta kehityksest{\"a}. Energian hinta on pakottanut etsim{\"a}{\"a}n uusia tehokkaampia valmistusprosesseja, ja varsinkin alumiinin ja titaanin kloridielektrolyysist{\"a} lienee lupa odottaa merkitt{\"a}vi{\"a} tuloksia 80- ja 90-luvulla. Uusia k{\"a}{\"a}nteentekevi{\"a} seoksia ei l{\"o}ydy en{\"a}{\"a} sit{\"a} vauhtia kuin kevytmetallien k{\"a}ytt{\"o}historian alkuvuosikymmenin{\"a}, mutta valmistus- ja k{\"a}sittelytekniikassa sek{\"a} erilaisten k{\"a}ytt{\"o}ominaisuusyhdistelmien optimoinnissa on aina parantamisen varaa. Kevytmetallien voidaan odottaa edelleen kasvattavan osuuttaan metallien tuotannosta ja kulutuksesta niin, ett{\"a} l{\"a}hitulevaisuudessakin kasvu on nopeampaa kuin teollisuusmaiden talouskasvu keskim{\"a}{\"a}rin.",
author = "Pertti Auerkari",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1473-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "98",
address = "Finland",

}

Auerkari, P 1982, Kevytmetallien käyttö tulevaisuudessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 98, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kevytmetallien käyttö tulevaisuudessa. / Auerkari, Pertti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 25 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 98).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Kevytmetallien käyttö tulevaisuudessa

AU - Auerkari, Pertti

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Kevytmetallit, joihin luetaan alumiini, magnesium, titaani ja beryllium ovat nuoria tulokkaita, mutta berylliumia lukuunottamatta niitä voidaan pitää nykyään tavallisimpina rakenneaineina. Kevytmetallien käyttöarvo perustuu toisaalta niiden suhteelliseen runsauteen maankuoressa mistä seuraa hyvä saatavuus ja suuresta valmistuksen energiatarpeesta huolimatta verraten kohtuullinen hinta, ja toisaalta mekaanisten, fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien kilpailukykyyn. Kevytmetallien käytön tulevaisuus riippuu yleisen talouskehityksen ohella kolmesta tekijästä: ensinnäkin metallurgisten valmistusprosessien kehityksestä, joka vaikuttaa olennaisesti lähtöhintaan, toiseksi seosten ja käyttöominaisuuksien kehitystyöstä sekä kolmanneksi kilpailevien materiaalien vastaavasta kehityksestä. Energian hinta on pakottanut etsimään uusia tehokkaampia valmistusprosesseja, ja varsinkin alumiinin ja titaanin kloridielektrolyysistä lienee lupa odottaa merkittäviä tuloksia 80- ja 90-luvulla. Uusia käänteentekeviä seoksia ei löydy enää sitä vauhtia kuin kevytmetallien käyttöhistorian alkuvuosikymmeninä, mutta valmistus- ja käsittelytekniikassa sekä erilaisten käyttöominaisuusyhdistelmien optimoinnissa on aina parantamisen varaa. Kevytmetallien voidaan odottaa edelleen kasvattavan osuuttaan metallien tuotannosta ja kulutuksesta niin, että lähitulevaisuudessakin kasvu on nopeampaa kuin teollisuusmaiden talouskasvu keskimäärin.

AB - Kevytmetallit, joihin luetaan alumiini, magnesium, titaani ja beryllium ovat nuoria tulokkaita, mutta berylliumia lukuunottamatta niitä voidaan pitää nykyään tavallisimpina rakenneaineina. Kevytmetallien käyttöarvo perustuu toisaalta niiden suhteelliseen runsauteen maankuoressa mistä seuraa hyvä saatavuus ja suuresta valmistuksen energiatarpeesta huolimatta verraten kohtuullinen hinta, ja toisaalta mekaanisten, fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien kilpailukykyyn. Kevytmetallien käytön tulevaisuus riippuu yleisen talouskehityksen ohella kolmesta tekijästä: ensinnäkin metallurgisten valmistusprosessien kehityksestä, joka vaikuttaa olennaisesti lähtöhintaan, toiseksi seosten ja käyttöominaisuuksien kehitystyöstä sekä kolmanneksi kilpailevien materiaalien vastaavasta kehityksestä. Energian hinta on pakottanut etsimään uusia tehokkaampia valmistusprosesseja, ja varsinkin alumiinin ja titaanin kloridielektrolyysistä lienee lupa odottaa merkittäviä tuloksia 80- ja 90-luvulla. Uusia käänteentekeviä seoksia ei löydy enää sitä vauhtia kuin kevytmetallien käyttöhistorian alkuvuosikymmeninä, mutta valmistus- ja käsittelytekniikassa sekä erilaisten käyttöominaisuusyhdistelmien optimoinnissa on aina parantamisen varaa. Kevytmetallien voidaan odottaa edelleen kasvattavan osuuttaan metallien tuotannosta ja kulutuksesta niin, että lähitulevaisuudessakin kasvu on nopeampaa kuin teollisuusmaiden talouskasvu keskimäärin.

M3 - Report

SN - 951-38-1473-4

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Kevytmetallien käyttö tulevaisuudessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Auerkari P. Kevytmetallien käyttö tulevaisuudessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 25 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 98).