TY - BOOK
T1 - Kevytmetallien käyttö tulevaisuudessa
AU - Auerkari, Pertti
PY - 1982
Y1 - 1982
N2 - Kevytmetallit, joihin luetaan alumiini, magnesium,
titaani ja beryllium ovat nuoria tulokkaita, mutta
berylliumia lukuunottamatta niitä voidaan pitää nykyään
tavallisimpina rakenneaineina.
Kevytmetallien käyttöarvo perustuu toisaalta niiden
suhteelliseen runsauteen maankuoressa mistä seuraa hyvä
saatavuus ja suuresta valmistuksen energiatarpeesta
huolimatta verraten kohtuullinen hinta, ja toisaalta
mekaanisten, fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien
kilpailukykyyn.
Kevytmetallien käytön tulevaisuus riippuu yleisen
talouskehityksen ohella kolmesta tekijästä: ensinnäkin
metallurgisten valmistusprosessien kehityksestä, joka
vaikuttaa olennaisesti lähtöhintaan, toiseksi seosten ja
käyttöominaisuuksien kehitystyöstä sekä kolmanneksi
kilpailevien materiaalien vastaavasta kehityksestä.
Energian hinta on pakottanut etsimään uusia tehokkaampia
valmistusprosesseja, ja varsinkin alumiinin ja titaanin
kloridielektrolyysistä lienee lupa odottaa merkittäviä
tuloksia 80- ja 90-luvulla. Uusia käänteentekeviä seoksia
ei löydy enää sitä vauhtia kuin kevytmetallien
käyttöhistorian alkuvuosikymmeninä, mutta valmistus- ja
käsittelytekniikassa sekä erilaisten
käyttöominaisuusyhdistelmien optimoinnissa on aina
parantamisen varaa.
Kevytmetallien voidaan odottaa edelleen kasvattavan
osuuttaan metallien tuotannosta ja kulutuksesta niin,
että lähitulevaisuudessakin kasvu on nopeampaa kuin
teollisuusmaiden talouskasvu keskimäärin.
AB - Kevytmetallit, joihin luetaan alumiini, magnesium,
titaani ja beryllium ovat nuoria tulokkaita, mutta
berylliumia lukuunottamatta niitä voidaan pitää nykyään
tavallisimpina rakenneaineina.
Kevytmetallien käyttöarvo perustuu toisaalta niiden
suhteelliseen runsauteen maankuoressa mistä seuraa hyvä
saatavuus ja suuresta valmistuksen energiatarpeesta
huolimatta verraten kohtuullinen hinta, ja toisaalta
mekaanisten, fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien
kilpailukykyyn.
Kevytmetallien käytön tulevaisuus riippuu yleisen
talouskehityksen ohella kolmesta tekijästä: ensinnäkin
metallurgisten valmistusprosessien kehityksestä, joka
vaikuttaa olennaisesti lähtöhintaan, toiseksi seosten ja
käyttöominaisuuksien kehitystyöstä sekä kolmanneksi
kilpailevien materiaalien vastaavasta kehityksestä.
Energian hinta on pakottanut etsimään uusia tehokkaampia
valmistusprosesseja, ja varsinkin alumiinin ja titaanin
kloridielektrolyysistä lienee lupa odottaa merkittäviä
tuloksia 80- ja 90-luvulla. Uusia käänteentekeviä seoksia
ei löydy enää sitä vauhtia kuin kevytmetallien
käyttöhistorian alkuvuosikymmeninä, mutta valmistus- ja
käsittelytekniikassa sekä erilaisten
käyttöominaisuusyhdistelmien optimoinnissa on aina
parantamisen varaa.
Kevytmetallien voidaan odottaa edelleen kasvattavan
osuuttaan metallien tuotannosta ja kulutuksesta niin,
että lähitulevaisuudessakin kasvu on nopeampaa kuin
teollisuusmaiden talouskasvu keskimäärin.
M3 - Report
SN - 951-38-1473-4
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Kevytmetallien käyttö tulevaisuudessa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -