Kierrätyspolttoaineiden ominaisuudet ja käyttö: Selvitys kierrätyspolttoaineiden laatuominaisuuksista ja soveltuvuudesta leijupolttoon

Petri Vesanto, Matti Hiltunen, Antero Moilanen, Tommi Kaartinen, Jutta Laine-Ylijoki, Kai Sipilä, Carl Wilén

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kierrätyspolttoaineiden käyttö turpeen ja puun rinnakkaispolttoaineena on kymmenen viime vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa energiantuotannossa. EU:n jätteenpolttodirektiivi ja sen pohjalta säädetty jätteenpolttoasetus ovat vaikuttaneet voimakkaasti kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispolttoon, ja poltto on ohjautunut käytännössä suuriin kattilalaitoksiin. Samaan aikaan kierrätyspolttoaineiden valmistus on kehittynyt voimalaitosten yhteydessä tehdystä murskauksesta kaupalliseksi teolliseksi tuotannoksi. Vuonna 2000 julkaistiin kierrätyspolttoaineiden laatuluokkia ja laadunvalvontaa koskeva standardi SFS 5875, jonka määrittelemistä kolmesta laatuluokasta luokat REF I ja II muodostavat kierrätyspolttoaineiden käytännön kaupankäynnin perustan. Laatuluokan REF III käyttö on jäänyt vähäiseksi. Tämän tarkastelun tavoite on ollut selvittää Suomessa laajassa mitassa valmistettavien kierrätyspolttoaineiden ominaisuuksia ja verrata niitä standardin SFS 5875 laatumääritelmiin sekä valmisteilla olevien kierrätyspolttoaineita ja kiinteitä biopolttoaineita koskevien CEN-standardien vaatimuksiin. Selvitykseen on myös koottu kierrätyspolttoaineiden käytöstä saatuja kokemuksia ja siihen on sisällytetty kokonaisuuden kattamiseksi lyhyt rinnakkaispolton lupaedellytysten katsaus. Kierrätyspolttoaineiden kansallisen CO2-päästökertoimen käyttö päättyy vuoden 2007 lopussa. Toisella päästökauppajaksolla päästökerroin on osoitettava laitoskohtaisesti. Asian ajankohtaisuuden vuoksi selvityksessä tarkasteltiin lyhyesti myös kierrätyspolttoaineiden päästökertoimen määritystä ja kaupallisten kierrätyspolttoaineiden päästökertoimen vaihtelua. Tämän selvityksen kohteena olivat kierrätyspuuhakkeet ja syntypaikkalajitelluista kaupan ja teollisuuden jätteistä valmistetut kierrätyspolttoaineet. Lähtöaineistona olivat pääasiassa Lassila & Tikanoja Oyj:n Turun, Keravan, Jyväskylän ja Valkeakosken laitosten laadunvalvonnan analyysitulokset vuosilta 1997-2007. Edustavina pidettyjä näytteitä oli kaikkiaan 350 kpl. Muita analyysejä ei käytännössä ollut saatavilla. Polttoaineanalyysit ovat pääasiassa VTT:n ja Enas Oy:n tekemiä. Tuloksia on verrattu VTT:n aikaisemmissa julkisissa projekteissa tehtyihin kierrätyspolttoaineanalyyseihin. Kierrätyspolttoaineiden käytännön kauppalaatuja tarkasteltiin raaka-aineittain ryhmissä: kierrätyspuuhake, kaupan ja teollisuuden kuivajätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine ja teollisuuden tuotantojätteistä valmistettu kierrätyspolttoaine. Käytännöllisesti katsoen kaikki kierrätyspuuhakenäytteet täyttivät luokan REF II vaatimukset, ja 75 % näytteistä täytti polttoaineluokan REF I vaatimukset. Kaupan ja teollisuuden kuivajätteistä valmistetun polttoaineen näytteistä 77 % täytti SFS-standardin luokan REF II laatuvaatimukset ja 91 % täytti luokan REF III vaatimukset. Teollisuuden tuotantojätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen näytteistä 81 % täytti luokan REF II vaatimukset ja 57 % luokan REF I vaatimukset. Selvityksessä määritettiin kierrätyspolttoaineille käytännön kauppalaatuja kuvaavat haitta-aineiden pitoisuusrajat. Analyysituloksista laskettiin myös energia- ja massataseita käyttäen arviot näytteiden biomassaosuuksille ja edelleen CO2-päästökertoimille. Kaupan ja teollisuuden kuivajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen tuhkattoman kuiva-aineen keskimääräiseksi biomassaosuudeksi saatiin 86 % ja sitä vastaavaksi CO2-päästökertoimeksi 18 t/TJ. Teollisuuden tuotantojätteestä valmistetulle polttoaineelle vastaaviksi luvuiksi saatiin 66 % ja 39 t/TJ. Biomassaosuuksissa ja CO2-päästökertoimissa oli varsin runsasta näytekohtaista hajontaa ja selvästi havaittavia ajallisia ja laitoskohtaisia eroja. Kierrätyspolttoaineiden kansallinen päästökerroin EU:n ensimmäisellä päästökauppajaksolla on 31,8 t/TJ. Kierrätyspolttoaineiden käyttökokemuksista voidaan todeta, että niiden rinnakkaispoltto lisää kattilalaitoksen huoltotarvetta ja sitä kautta kunnossapidon kustannuksia. Usein tarvitaan myös lisäinvestointeja esimerkiksi polttoaineen syöttölaitteistoihin, savukaasujen puhdistukseen ja päästömittauslaitteisiin. Tämän vuoksi kierrätyspolttoaineiden käyttöä harkittaessa on muistettava, että kyseessä on aina taloudellinen optimointi edullisen polttoaineen ja lisääntyvien ylläpitokustannusten välillä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages64
ISBN (Electronic)978-951-38-6973-1
ISBN (Print)978-951-38-6972-4
Publication statusPublished - 2007
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Research Notes
Number2416
ISSN1235-0605

Fingerprint

keishi-ka-jutsubu-to

Keywords

  • wastes
  • energy wastes
  • solid recovered fuels
  • quality
  • fuels analyses
  • incineration
  • combustion
  • ash

Cite this

Vesanto, P., Hiltunen, M., Moilanen, A., Kaartinen, T., Laine-Ylijoki, J., Sipilä, K., & Wilén, C. (2007). Kierrätyspolttoaineiden ominaisuudet ja käyttö: Selvitys kierrätyspolttoaineiden laatuominaisuuksista ja soveltuvuudesta leijupolttoon. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2416
Vesanto, Petri ; Hiltunen, Matti ; Moilanen, Antero ; Kaartinen, Tommi ; Laine-Ylijoki, Jutta ; Sipilä, Kai ; Wilén, Carl. / Kierrätyspolttoaineiden ominaisuudet ja käyttö : Selvitys kierrätyspolttoaineiden laatuominaisuuksista ja soveltuvuudesta leijupolttoon. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 64 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2416).
@book{d1e644fe211a4fd98c6415ee471948fc,
title = "Kierr{\"a}tyspolttoaineiden ominaisuudet ja k{\"a}ytt{\"o}: Selvitys kierr{\"a}tyspolttoaineiden laatuominaisuuksista ja soveltuvuudesta leijupolttoon",
abstract = "Kierr{\"a}tyspolttoaineiden k{\"a}ytt{\"o} turpeen ja puun rinnakkaispolttoaineena on kymmenen viime vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa energiantuotannossa. EU:n j{\"a}tteenpolttodirektiivi ja sen pohjalta s{\"a}{\"a}detty j{\"a}tteenpolttoasetus ovat vaikuttaneet voimakkaasti kierr{\"a}tyspolttoaineiden rinnakkaispolttoon, ja poltto on ohjautunut k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} suuriin kattilalaitoksiin. Samaan aikaan kierr{\"a}tyspolttoaineiden valmistus on kehittynyt voimalaitosten yhteydess{\"a} tehdyst{\"a} murskauksesta kaupalliseksi teolliseksi tuotannoksi. Vuonna 2000 julkaistiin kierr{\"a}tyspolttoaineiden laatuluokkia ja laadunvalvontaa koskeva standardi SFS 5875, jonka m{\"a}{\"a}rittelemist{\"a} kolmesta laatuluokasta luokat REF I ja II muodostavat kierr{\"a}tyspolttoaineiden k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kaupank{\"a}ynnin perustan. Laatuluokan REF III k{\"a}ytt{\"o} on j{\"a}{\"a}nyt v{\"a}h{\"a}iseksi. T{\"a}m{\"a}n tarkastelun tavoite on ollut selvitt{\"a}{\"a} Suomessa laajassa mitassa valmistettavien kierr{\"a}tyspolttoaineiden ominaisuuksia ja verrata niit{\"a} standardin SFS 5875 laatum{\"a}{\"a}ritelmiin sek{\"a} valmisteilla olevien kierr{\"a}tyspolttoaineita ja kiinteit{\"a} biopolttoaineita koskevien CEN-standardien vaatimuksiin. Selvitykseen on my{\"o}s koottu kierr{\"a}tyspolttoaineiden k{\"a}yt{\"o}st{\"a} saatuja kokemuksia ja siihen on sis{\"a}llytetty kokonaisuuden kattamiseksi lyhyt rinnakkaispolton lupaedellytysten katsaus. Kierr{\"a}tyspolttoaineiden kansallisen CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}kertoimen k{\"a}ytt{\"o} p{\"a}{\"a}ttyy vuoden 2007 lopussa. Toisella p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppajaksolla p{\"a}{\"a}st{\"o}kerroin on osoitettava laitoskohtaisesti. Asian ajankohtaisuuden vuoksi selvityksess{\"a} tarkasteltiin lyhyesti my{\"o}s kierr{\"a}tyspolttoaineiden p{\"a}{\"a}st{\"o}kertoimen m{\"a}{\"a}rityst{\"a} ja kaupallisten kierr{\"a}tyspolttoaineiden p{\"a}{\"a}st{\"o}kertoimen vaihtelua. T{\"a}m{\"a}n selvityksen kohteena olivat kierr{\"a}tyspuuhakkeet ja syntypaikkalajitelluista kaupan ja teollisuuden j{\"a}tteist{\"a} valmistetut kierr{\"a}tyspolttoaineet. L{\"a}ht{\"o}aineistona olivat p{\"a}{\"a}asiassa Lassila & Tikanoja Oyj:n Turun, Keravan, Jyv{\"a}skyl{\"a}n ja Valkeakosken laitosten laadunvalvonnan analyysitulokset vuosilta 1997-2007. Edustavina pidettyj{\"a} n{\"a}ytteit{\"a} oli kaikkiaan 350 kpl. Muita analyysej{\"a} ei k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} ollut saatavilla. Polttoaineanalyysit ovat p{\"a}{\"a}asiassa VTT:n ja Enas Oy:n tekemi{\"a}. Tuloksia on verrattu VTT:n aikaisemmissa julkisissa projekteissa tehtyihin kierr{\"a}tyspolttoaineanalyyseihin. Kierr{\"a}tyspolttoaineiden k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kauppalaatuja tarkasteltiin raaka-aineittain ryhmiss{\"a}: kierr{\"a}tyspuuhake, kaupan ja teollisuuden kuivaj{\"a}tteest{\"a} valmistettu kierr{\"a}tyspolttoaine ja teollisuuden tuotantoj{\"a}tteist{\"a} valmistettu kierr{\"a}tyspolttoaine. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}llisesti katsoen kaikki kierr{\"a}tyspuuhaken{\"a}ytteet t{\"a}yttiv{\"a}t luokan REF II vaatimukset, ja 75 {\%} n{\"a}ytteist{\"a} t{\"a}ytti polttoaineluokan REF I vaatimukset. Kaupan ja teollisuuden kuivaj{\"a}tteist{\"a} valmistetun polttoaineen n{\"a}ytteist{\"a} 77 {\%} t{\"a}ytti SFS-standardin luokan REF II laatuvaatimukset ja 91 {\%} t{\"a}ytti luokan REF III vaatimukset. Teollisuuden tuotantoj{\"a}tteest{\"a} valmistetun kierr{\"a}tyspolttoaineen n{\"a}ytteist{\"a} 81 {\%} t{\"a}ytti luokan REF II vaatimukset ja 57 {\%} luokan REF I vaatimukset. Selvityksess{\"a} m{\"a}{\"a}ritettiin kierr{\"a}tyspolttoaineille k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kauppalaatuja kuvaavat haitta-aineiden pitoisuusrajat. Analyysituloksista laskettiin my{\"o}s energia- ja massataseita k{\"a}ytt{\"a}en arviot n{\"a}ytteiden biomassaosuuksille ja edelleen CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}kertoimille. Kaupan ja teollisuuden kuivaj{\"a}tteest{\"a} valmistetun kierr{\"a}tyspolttoaineen tuhkattoman kuiva-aineen keskim{\"a}{\"a}r{\"a}iseksi biomassaosuudeksi saatiin 86 {\%} ja sit{\"a} vastaavaksi CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}kertoimeksi 18 t/TJ. Teollisuuden tuotantoj{\"a}tteest{\"a} valmistetulle polttoaineelle vastaaviksi luvuiksi saatiin 66 {\%} ja 39 t/TJ. Biomassaosuuksissa ja CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}kertoimissa oli varsin runsasta n{\"a}ytekohtaista hajontaa ja selv{\"a}sti havaittavia ajallisia ja laitoskohtaisia eroja. Kierr{\"a}tyspolttoaineiden kansallinen p{\"a}{\"a}st{\"o}kerroin EU:n ensimm{\"a}isell{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppajaksolla on 31,8 t/TJ. Kierr{\"a}tyspolttoaineiden k{\"a}ytt{\"o}kokemuksista voidaan todeta, ett{\"a} niiden rinnakkaispoltto lis{\"a}{\"a} kattilalaitoksen huoltotarvetta ja sit{\"a} kautta kunnossapidon kustannuksia. Usein tarvitaan my{\"o}s lis{\"a}investointeja esimerkiksi polttoaineen sy{\"o}tt{\"o}laitteistoihin, savukaasujen puhdistukseen ja p{\"a}{\"a}st{\"o}mittauslaitteisiin. T{\"a}m{\"a}n vuoksi kierr{\"a}tyspolttoaineiden k{\"a}ytt{\"o}{\"a} harkittaessa on muistettava, ett{\"a} kyseess{\"a} on aina taloudellinen optimointi edullisen polttoaineen ja lis{\"a}{\"a}ntyvien yll{\"a}pitokustannusten v{\"a}lill{\"a}.",
keywords = "wastes, energy wastes, solid recovered fuels, quality, fuels analyses, incineration, combustion, ash",
author = "Petri Vesanto and Matti Hiltunen and Antero Moilanen and Tommi Kaartinen and Jutta Laine-Ylijoki and Kai Sipil{\"a} and Carl Wil{\'e}n",
note = "Project code: 9351",
year = "2007",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-6972-4",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2416",
address = "Finland",

}

Vesanto, P, Hiltunen, M, Moilanen, A, Kaartinen, T, Laine-Ylijoki, J, Sipilä, K & Wilén, C 2007, Kierrätyspolttoaineiden ominaisuudet ja käyttö: Selvitys kierrätyspolttoaineiden laatuominaisuuksista ja soveltuvuudesta leijupolttoon. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2416, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kierrätyspolttoaineiden ominaisuudet ja käyttö : Selvitys kierrätyspolttoaineiden laatuominaisuuksista ja soveltuvuudesta leijupolttoon. / Vesanto, Petri; Hiltunen, Matti; Moilanen, Antero; Kaartinen, Tommi; Laine-Ylijoki, Jutta; Sipilä, Kai; Wilén, Carl.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 64 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2416).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kierrätyspolttoaineiden ominaisuudet ja käyttö

T2 - Selvitys kierrätyspolttoaineiden laatuominaisuuksista ja soveltuvuudesta leijupolttoon

AU - Vesanto, Petri

AU - Hiltunen, Matti

AU - Moilanen, Antero

AU - Kaartinen, Tommi

AU - Laine-Ylijoki, Jutta

AU - Sipilä, Kai

AU - Wilén, Carl

N1 - Project code: 9351

PY - 2007

Y1 - 2007

N2 - Kierrätyspolttoaineiden käyttö turpeen ja puun rinnakkaispolttoaineena on kymmenen viime vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa energiantuotannossa. EU:n jätteenpolttodirektiivi ja sen pohjalta säädetty jätteenpolttoasetus ovat vaikuttaneet voimakkaasti kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispolttoon, ja poltto on ohjautunut käytännössä suuriin kattilalaitoksiin. Samaan aikaan kierrätyspolttoaineiden valmistus on kehittynyt voimalaitosten yhteydessä tehdystä murskauksesta kaupalliseksi teolliseksi tuotannoksi. Vuonna 2000 julkaistiin kierrätyspolttoaineiden laatuluokkia ja laadunvalvontaa koskeva standardi SFS 5875, jonka määrittelemistä kolmesta laatuluokasta luokat REF I ja II muodostavat kierrätyspolttoaineiden käytännön kaupankäynnin perustan. Laatuluokan REF III käyttö on jäänyt vähäiseksi. Tämän tarkastelun tavoite on ollut selvittää Suomessa laajassa mitassa valmistettavien kierrätyspolttoaineiden ominaisuuksia ja verrata niitä standardin SFS 5875 laatumääritelmiin sekä valmisteilla olevien kierrätyspolttoaineita ja kiinteitä biopolttoaineita koskevien CEN-standardien vaatimuksiin. Selvitykseen on myös koottu kierrätyspolttoaineiden käytöstä saatuja kokemuksia ja siihen on sisällytetty kokonaisuuden kattamiseksi lyhyt rinnakkaispolton lupaedellytysten katsaus. Kierrätyspolttoaineiden kansallisen CO2-päästökertoimen käyttö päättyy vuoden 2007 lopussa. Toisella päästökauppajaksolla päästökerroin on osoitettava laitoskohtaisesti. Asian ajankohtaisuuden vuoksi selvityksessä tarkasteltiin lyhyesti myös kierrätyspolttoaineiden päästökertoimen määritystä ja kaupallisten kierrätyspolttoaineiden päästökertoimen vaihtelua. Tämän selvityksen kohteena olivat kierrätyspuuhakkeet ja syntypaikkalajitelluista kaupan ja teollisuuden jätteistä valmistetut kierrätyspolttoaineet. Lähtöaineistona olivat pääasiassa Lassila & Tikanoja Oyj:n Turun, Keravan, Jyväskylän ja Valkeakosken laitosten laadunvalvonnan analyysitulokset vuosilta 1997-2007. Edustavina pidettyjä näytteitä oli kaikkiaan 350 kpl. Muita analyysejä ei käytännössä ollut saatavilla. Polttoaineanalyysit ovat pääasiassa VTT:n ja Enas Oy:n tekemiä. Tuloksia on verrattu VTT:n aikaisemmissa julkisissa projekteissa tehtyihin kierrätyspolttoaineanalyyseihin. Kierrätyspolttoaineiden käytännön kauppalaatuja tarkasteltiin raaka-aineittain ryhmissä: kierrätyspuuhake, kaupan ja teollisuuden kuivajätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine ja teollisuuden tuotantojätteistä valmistettu kierrätyspolttoaine. Käytännöllisesti katsoen kaikki kierrätyspuuhakenäytteet täyttivät luokan REF II vaatimukset, ja 75 % näytteistä täytti polttoaineluokan REF I vaatimukset. Kaupan ja teollisuuden kuivajätteistä valmistetun polttoaineen näytteistä 77 % täytti SFS-standardin luokan REF II laatuvaatimukset ja 91 % täytti luokan REF III vaatimukset. Teollisuuden tuotantojätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen näytteistä 81 % täytti luokan REF II vaatimukset ja 57 % luokan REF I vaatimukset. Selvityksessä määritettiin kierrätyspolttoaineille käytännön kauppalaatuja kuvaavat haitta-aineiden pitoisuusrajat. Analyysituloksista laskettiin myös energia- ja massataseita käyttäen arviot näytteiden biomassaosuuksille ja edelleen CO2-päästökertoimille. Kaupan ja teollisuuden kuivajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen tuhkattoman kuiva-aineen keskimääräiseksi biomassaosuudeksi saatiin 86 % ja sitä vastaavaksi CO2-päästökertoimeksi 18 t/TJ. Teollisuuden tuotantojätteestä valmistetulle polttoaineelle vastaaviksi luvuiksi saatiin 66 % ja 39 t/TJ. Biomassaosuuksissa ja CO2-päästökertoimissa oli varsin runsasta näytekohtaista hajontaa ja selvästi havaittavia ajallisia ja laitoskohtaisia eroja. Kierrätyspolttoaineiden kansallinen päästökerroin EU:n ensimmäisellä päästökauppajaksolla on 31,8 t/TJ. Kierrätyspolttoaineiden käyttökokemuksista voidaan todeta, että niiden rinnakkaispoltto lisää kattilalaitoksen huoltotarvetta ja sitä kautta kunnossapidon kustannuksia. Usein tarvitaan myös lisäinvestointeja esimerkiksi polttoaineen syöttölaitteistoihin, savukaasujen puhdistukseen ja päästömittauslaitteisiin. Tämän vuoksi kierrätyspolttoaineiden käyttöä harkittaessa on muistettava, että kyseessä on aina taloudellinen optimointi edullisen polttoaineen ja lisääntyvien ylläpitokustannusten välillä.

AB - Kierrätyspolttoaineiden käyttö turpeen ja puun rinnakkaispolttoaineena on kymmenen viime vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa energiantuotannossa. EU:n jätteenpolttodirektiivi ja sen pohjalta säädetty jätteenpolttoasetus ovat vaikuttaneet voimakkaasti kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispolttoon, ja poltto on ohjautunut käytännössä suuriin kattilalaitoksiin. Samaan aikaan kierrätyspolttoaineiden valmistus on kehittynyt voimalaitosten yhteydessä tehdystä murskauksesta kaupalliseksi teolliseksi tuotannoksi. Vuonna 2000 julkaistiin kierrätyspolttoaineiden laatuluokkia ja laadunvalvontaa koskeva standardi SFS 5875, jonka määrittelemistä kolmesta laatuluokasta luokat REF I ja II muodostavat kierrätyspolttoaineiden käytännön kaupankäynnin perustan. Laatuluokan REF III käyttö on jäänyt vähäiseksi. Tämän tarkastelun tavoite on ollut selvittää Suomessa laajassa mitassa valmistettavien kierrätyspolttoaineiden ominaisuuksia ja verrata niitä standardin SFS 5875 laatumääritelmiin sekä valmisteilla olevien kierrätyspolttoaineita ja kiinteitä biopolttoaineita koskevien CEN-standardien vaatimuksiin. Selvitykseen on myös koottu kierrätyspolttoaineiden käytöstä saatuja kokemuksia ja siihen on sisällytetty kokonaisuuden kattamiseksi lyhyt rinnakkaispolton lupaedellytysten katsaus. Kierrätyspolttoaineiden kansallisen CO2-päästökertoimen käyttö päättyy vuoden 2007 lopussa. Toisella päästökauppajaksolla päästökerroin on osoitettava laitoskohtaisesti. Asian ajankohtaisuuden vuoksi selvityksessä tarkasteltiin lyhyesti myös kierrätyspolttoaineiden päästökertoimen määritystä ja kaupallisten kierrätyspolttoaineiden päästökertoimen vaihtelua. Tämän selvityksen kohteena olivat kierrätyspuuhakkeet ja syntypaikkalajitelluista kaupan ja teollisuuden jätteistä valmistetut kierrätyspolttoaineet. Lähtöaineistona olivat pääasiassa Lassila & Tikanoja Oyj:n Turun, Keravan, Jyväskylän ja Valkeakosken laitosten laadunvalvonnan analyysitulokset vuosilta 1997-2007. Edustavina pidettyjä näytteitä oli kaikkiaan 350 kpl. Muita analyysejä ei käytännössä ollut saatavilla. Polttoaineanalyysit ovat pääasiassa VTT:n ja Enas Oy:n tekemiä. Tuloksia on verrattu VTT:n aikaisemmissa julkisissa projekteissa tehtyihin kierrätyspolttoaineanalyyseihin. Kierrätyspolttoaineiden käytännön kauppalaatuja tarkasteltiin raaka-aineittain ryhmissä: kierrätyspuuhake, kaupan ja teollisuuden kuivajätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine ja teollisuuden tuotantojätteistä valmistettu kierrätyspolttoaine. Käytännöllisesti katsoen kaikki kierrätyspuuhakenäytteet täyttivät luokan REF II vaatimukset, ja 75 % näytteistä täytti polttoaineluokan REF I vaatimukset. Kaupan ja teollisuuden kuivajätteistä valmistetun polttoaineen näytteistä 77 % täytti SFS-standardin luokan REF II laatuvaatimukset ja 91 % täytti luokan REF III vaatimukset. Teollisuuden tuotantojätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen näytteistä 81 % täytti luokan REF II vaatimukset ja 57 % luokan REF I vaatimukset. Selvityksessä määritettiin kierrätyspolttoaineille käytännön kauppalaatuja kuvaavat haitta-aineiden pitoisuusrajat. Analyysituloksista laskettiin myös energia- ja massataseita käyttäen arviot näytteiden biomassaosuuksille ja edelleen CO2-päästökertoimille. Kaupan ja teollisuuden kuivajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen tuhkattoman kuiva-aineen keskimääräiseksi biomassaosuudeksi saatiin 86 % ja sitä vastaavaksi CO2-päästökertoimeksi 18 t/TJ. Teollisuuden tuotantojätteestä valmistetulle polttoaineelle vastaaviksi luvuiksi saatiin 66 % ja 39 t/TJ. Biomassaosuuksissa ja CO2-päästökertoimissa oli varsin runsasta näytekohtaista hajontaa ja selvästi havaittavia ajallisia ja laitoskohtaisia eroja. Kierrätyspolttoaineiden kansallinen päästökerroin EU:n ensimmäisellä päästökauppajaksolla on 31,8 t/TJ. Kierrätyspolttoaineiden käyttökokemuksista voidaan todeta, että niiden rinnakkaispoltto lisää kattilalaitoksen huoltotarvetta ja sitä kautta kunnossapidon kustannuksia. Usein tarvitaan myös lisäinvestointeja esimerkiksi polttoaineen syöttölaitteistoihin, savukaasujen puhdistukseen ja päästömittauslaitteisiin. Tämän vuoksi kierrätyspolttoaineiden käyttöä harkittaessa on muistettava, että kyseessä on aina taloudellinen optimointi edullisen polttoaineen ja lisääntyvien ylläpitokustannusten välillä.

KW - wastes

KW - energy wastes

KW - solid recovered fuels

KW - quality

KW - fuels analyses

KW - incineration

KW - combustion

KW - ash

M3 - Report

SN - 978-951-38-6972-4

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Kierrätyspolttoaineiden ominaisuudet ja käyttö

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Vesanto P, Hiltunen M, Moilanen A, Kaartinen T, Laine-Ylijoki J, Sipilä K et al. Kierrätyspolttoaineiden ominaisuudet ja käyttö: Selvitys kierrätyspolttoaineiden laatuominaisuuksista ja soveltuvuudesta leijupolttoon. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 64 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2416).