Kiinteiden polttoaineiden nesteytys

Yrjö Solantausta

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Maamme polttonesteiden ja eräiden kemikaalien tuotannon omavaraisuutta on mahdollista lisätä valmistamalla niitä kotimaisista kiinteistä raaka-aineista. Kotimaisella nesteytystutkimuksella voidaan tällä hetkellä katsoa olevan kaksi tavoitetta: lyhyellä aikavälillä turpeen ja/tai puun teollisen jalostuksen teknisen toteutettavuuden osoittaminen ja pidemmällä aikavälillä uusien, entistä tehokaampien jalostusprosessien kehitystyöhön osallistuminen. Työssä tarkastellaan lähinnä ammoniakin, metanolin, etanolin ja polttonesteiden tuotantoa turpeesta ja puusta. Raaka-ainevaramme riittävät myös tarkastelluille suurille tuotantoyksiköille. Biomassan nesteytysmenetelmät arvioidaan painottaen niiden kehitysastetta ja -potentiaalia. Synteesikaasuun perustuvat prosessit ovat lähinnä teollista toteutusastetta, mutta erityisesti eräät kehitteillä olevat pyrolyysi- ja korkeapainehydrausmenetelmät (suora nesteytys) tuntuvat lupaavilta mm. niiden korkean hyötysuhteen takia. Pyrolyysiprosessit ovat yksinkertaisia ja näin laitosinvestointi verraten pieni, kun taas korkeapaineprosessien tuote on korkealuokkaisempaa jatkojalostusta ajatellen. Edullisimmin voidaan bensiiniä tuottaa turpeesta tai puusta konvertoimalla näistä valmistettu metanoli Methanol-to-Gasoline-prosessissa bensiiniksi. Dieselöljyntuotanto Fischer-Tropsch-synteesillä on kallista. Turpeen suoran nesteytysprosessin kehittäminen näyttää tarjoavan edellisiä edullisemman vaihtoehdon. Happohydrolyysillä tuotettu etanoli ei ole kilpailukykyinen polttoneste Suomessa. Kaikki vaihtoehtoiset tuotteet ovat tällä hetkellä kalliimpia kuin konventionaaliset polttonesteet. Eräiden tuotteiden (esimerkiksi polttonesteet, ammoniakki) omavaraisuusasteen kohottaminen rajoitetun kotimaisen tuotannon avulla voisi tukea hyvin sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita. Kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvan polttonestetuotannon tutkimusta on syytä jatkaa pitkäjänteisenä perusvalmiuden ylläpitämiseksi. Toisaalta metsäteollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden jalostusta kemianteollisuuden tarpeisiin tutkitaan samanlaisen prosessitekniikan avulla. Näin nesteytystutkimukselle voidaan asettaa teollisia tavoitteita myos keskipitkällä aikavälillä. Kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön on syytä pyrkiä sekä kustannussäästöjen että tiedonvaihdon tehostamisen takia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages188
ISBN (Print)951-38-2276-1
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number458
ISSN0358-5085

Fingerprint

Gasoline
Methanol

Keywords

  • domestic fuels
  • peat
  • wood
  • liquefaction
  • pyrolysis
  • liquid fuels
  • fossil fuels

Cite this

Solantausta, Y. (1985). Kiinteiden polttoaineiden nesteytys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 458
Solantausta, Yrjö. / Kiinteiden polttoaineiden nesteytys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 188 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 458).
@book{a42ed44aff514775b0efabb1a9c4891e,
title = "Kiinteiden polttoaineiden nesteytys",
abstract = "Maamme polttonesteiden ja er{\"a}iden kemikaalien tuotannon omavaraisuutta on mahdollista lis{\"a}t{\"a} valmistamalla niit{\"a} kotimaisista kiinteist{\"a} raaka-aineista. Kotimaisella nesteytystutkimuksella voidaan t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} katsoa olevan kaksi tavoitetta: lyhyell{\"a} aikav{\"a}lill{\"a} turpeen ja/tai puun teollisen jalostuksen teknisen toteutettavuuden osoittaminen ja pidemm{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a} uusien, entist{\"a} tehokaampien jalostusprosessien kehitysty{\"o}h{\"o}n osallistuminen. Ty{\"o}ss{\"a} tarkastellaan l{\"a}hinn{\"a} ammoniakin, metanolin, etanolin ja polttonesteiden tuotantoa turpeesta ja puusta. Raaka-ainevaramme riitt{\"a}v{\"a}t my{\"o}s tarkastelluille suurille tuotantoyksik{\"o}ille. Biomassan nesteytysmenetelm{\"a}t arvioidaan painottaen niiden kehitysastetta ja -potentiaalia. Synteesikaasuun perustuvat prosessit ovat l{\"a}hinn{\"a} teollista toteutusastetta, mutta erityisesti er{\"a}{\"a}t kehitteill{\"a} olevat pyrolyysi- ja korkeapainehydrausmenetelm{\"a}t (suora nesteytys) tuntuvat lupaavilta mm. niiden korkean hy{\"o}tysuhteen takia. Pyrolyysiprosessit ovat yksinkertaisia ja n{\"a}in laitosinvestointi verraten pieni, kun taas korkeapaineprosessien tuote on korkealuokkaisempaa jatkojalostusta ajatellen. Edullisimmin voidaan bensiini{\"a} tuottaa turpeesta tai puusta konvertoimalla n{\"a}ist{\"a} valmistettu metanoli Methanol-to-Gasoline-prosessissa bensiiniksi. Diesel{\"o}ljyntuotanto Fischer-Tropsch-synteesill{\"a} on kallista. Turpeen suoran nesteytysprosessin kehitt{\"a}minen n{\"a}ytt{\"a}{\"a} tarjoavan edellisi{\"a} edullisemman vaihtoehdon. Happohydrolyysill{\"a} tuotettu etanoli ei ole kilpailukykyinen polttoneste Suomessa. Kaikki vaihtoehtoiset tuotteet ovat t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} kalliimpia kuin konventionaaliset polttonesteet. Er{\"a}iden tuotteiden (esimerkiksi polttonesteet, ammoniakki) omavaraisuusasteen kohottaminen rajoitetun kotimaisen tuotannon avulla voisi tukea hyvin sek{\"a} lyhyen ett{\"a} pitk{\"a}n aikav{\"a}lin tavoitteita. Kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvan polttonestetuotannon tutkimusta on syyt{\"a} jatkaa pitk{\"a}j{\"a}nteisen{\"a} perusvalmiuden yll{\"a}pit{\"a}miseksi. Toisaalta mets{\"a}teollisuuden sivutuotteiden ja j{\"a}tteiden jalostusta kemianteollisuuden tarpeisiin tutkitaan samanlaisen prosessitekniikan avulla. N{\"a}in nesteytystutkimukselle voidaan asettaa teollisia tavoitteita myos keskipitk{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a}. Kansainv{\"a}liseen tutkimusyhteisty{\"o}h{\"o}n on syyt{\"a} pyrki{\"a} sek{\"a} kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}jen ett{\"a} tiedonvaihdon tehostamisen takia.",
keywords = "domestic fuels, peat, wood, liquefaction, pyrolysis, liquid fuels, fossil fuels",
author = "Yrj{\"o} Solantausta",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2276-1",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "458",
address = "Finland",

}

Solantausta, Y 1985, Kiinteiden polttoaineiden nesteytys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 458, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kiinteiden polttoaineiden nesteytys. / Solantausta, Yrjö.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 188 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 458).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kiinteiden polttoaineiden nesteytys

AU - Solantausta, Yrjö

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Maamme polttonesteiden ja eräiden kemikaalien tuotannon omavaraisuutta on mahdollista lisätä valmistamalla niitä kotimaisista kiinteistä raaka-aineista. Kotimaisella nesteytystutkimuksella voidaan tällä hetkellä katsoa olevan kaksi tavoitetta: lyhyellä aikavälillä turpeen ja/tai puun teollisen jalostuksen teknisen toteutettavuuden osoittaminen ja pidemmällä aikavälillä uusien, entistä tehokaampien jalostusprosessien kehitystyöhön osallistuminen. Työssä tarkastellaan lähinnä ammoniakin, metanolin, etanolin ja polttonesteiden tuotantoa turpeesta ja puusta. Raaka-ainevaramme riittävät myös tarkastelluille suurille tuotantoyksiköille. Biomassan nesteytysmenetelmät arvioidaan painottaen niiden kehitysastetta ja -potentiaalia. Synteesikaasuun perustuvat prosessit ovat lähinnä teollista toteutusastetta, mutta erityisesti eräät kehitteillä olevat pyrolyysi- ja korkeapainehydrausmenetelmät (suora nesteytys) tuntuvat lupaavilta mm. niiden korkean hyötysuhteen takia. Pyrolyysiprosessit ovat yksinkertaisia ja näin laitosinvestointi verraten pieni, kun taas korkeapaineprosessien tuote on korkealuokkaisempaa jatkojalostusta ajatellen. Edullisimmin voidaan bensiiniä tuottaa turpeesta tai puusta konvertoimalla näistä valmistettu metanoli Methanol-to-Gasoline-prosessissa bensiiniksi. Dieselöljyntuotanto Fischer-Tropsch-synteesillä on kallista. Turpeen suoran nesteytysprosessin kehittäminen näyttää tarjoavan edellisiä edullisemman vaihtoehdon. Happohydrolyysillä tuotettu etanoli ei ole kilpailukykyinen polttoneste Suomessa. Kaikki vaihtoehtoiset tuotteet ovat tällä hetkellä kalliimpia kuin konventionaaliset polttonesteet. Eräiden tuotteiden (esimerkiksi polttonesteet, ammoniakki) omavaraisuusasteen kohottaminen rajoitetun kotimaisen tuotannon avulla voisi tukea hyvin sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita. Kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvan polttonestetuotannon tutkimusta on syytä jatkaa pitkäjänteisenä perusvalmiuden ylläpitämiseksi. Toisaalta metsäteollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden jalostusta kemianteollisuuden tarpeisiin tutkitaan samanlaisen prosessitekniikan avulla. Näin nesteytystutkimukselle voidaan asettaa teollisia tavoitteita myos keskipitkällä aikavälillä. Kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön on syytä pyrkiä sekä kustannussäästöjen että tiedonvaihdon tehostamisen takia.

AB - Maamme polttonesteiden ja eräiden kemikaalien tuotannon omavaraisuutta on mahdollista lisätä valmistamalla niitä kotimaisista kiinteistä raaka-aineista. Kotimaisella nesteytystutkimuksella voidaan tällä hetkellä katsoa olevan kaksi tavoitetta: lyhyellä aikavälillä turpeen ja/tai puun teollisen jalostuksen teknisen toteutettavuuden osoittaminen ja pidemmällä aikavälillä uusien, entistä tehokaampien jalostusprosessien kehitystyöhön osallistuminen. Työssä tarkastellaan lähinnä ammoniakin, metanolin, etanolin ja polttonesteiden tuotantoa turpeesta ja puusta. Raaka-ainevaramme riittävät myös tarkastelluille suurille tuotantoyksiköille. Biomassan nesteytysmenetelmät arvioidaan painottaen niiden kehitysastetta ja -potentiaalia. Synteesikaasuun perustuvat prosessit ovat lähinnä teollista toteutusastetta, mutta erityisesti eräät kehitteillä olevat pyrolyysi- ja korkeapainehydrausmenetelmät (suora nesteytys) tuntuvat lupaavilta mm. niiden korkean hyötysuhteen takia. Pyrolyysiprosessit ovat yksinkertaisia ja näin laitosinvestointi verraten pieni, kun taas korkeapaineprosessien tuote on korkealuokkaisempaa jatkojalostusta ajatellen. Edullisimmin voidaan bensiiniä tuottaa turpeesta tai puusta konvertoimalla näistä valmistettu metanoli Methanol-to-Gasoline-prosessissa bensiiniksi. Dieselöljyntuotanto Fischer-Tropsch-synteesillä on kallista. Turpeen suoran nesteytysprosessin kehittäminen näyttää tarjoavan edellisiä edullisemman vaihtoehdon. Happohydrolyysillä tuotettu etanoli ei ole kilpailukykyinen polttoneste Suomessa. Kaikki vaihtoehtoiset tuotteet ovat tällä hetkellä kalliimpia kuin konventionaaliset polttonesteet. Eräiden tuotteiden (esimerkiksi polttonesteet, ammoniakki) omavaraisuusasteen kohottaminen rajoitetun kotimaisen tuotannon avulla voisi tukea hyvin sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita. Kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvan polttonestetuotannon tutkimusta on syytä jatkaa pitkäjänteisenä perusvalmiuden ylläpitämiseksi. Toisaalta metsäteollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden jalostusta kemianteollisuuden tarpeisiin tutkitaan samanlaisen prosessitekniikan avulla. Näin nesteytystutkimukselle voidaan asettaa teollisia tavoitteita myos keskipitkällä aikavälillä. Kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön on syytä pyrkiä sekä kustannussäästöjen että tiedonvaihdon tehostamisen takia.

KW - domestic fuels

KW - peat

KW - wood

KW - liquefaction

KW - pyrolysis

KW - liquid fuels

KW - fossil fuels

M3 - Report

SN - 951-38-2276-1

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Kiinteiden polttoaineiden nesteytys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Solantausta Y. Kiinteiden polttoaineiden nesteytys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 188 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 458).