Kiinteistö- ja rakennusklusterin ennakointi Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan kiinteistö- ja rakennusklusterin tehtävä on maakunnan väylien, verkostojen sekä asuin- ja toimitilojen tuottaminen ja ylläpitäminen. Lisäksi klusteri vie rakennustuotteita ja palveluja muualla Suomeen ja ulkomaille. Pohjois-Pohjanmaan rakennus- ja infrastruktuurin pääoma-arvo oli vuonna 2001 noin 25 miljardia euroa. Kiinteistö- ja rakennusklusterin maakunnan sisäisten markkinoiden arvo oli vuonna 2002 yhteensä 2 150 milj. euroa, lisäksi maakunnasta viedään rakennustuotteita muihin maakuntiin ja ulkomaille 350 milj. euron arvosta. Tuotannon aikaansaamiseksi tarvittiin 32 000 henkilötyövuoden panos. Se on viidennes maakunnan koko työllisyydestä. Rakennustyöt sekä kiinteistöjen ylläpito toteutetaan paikallisin voimin erikoistöitä lukuun ottamatta. Pohjois-Pohjanmaan osuus koko Suomen kiinteistö- ja rakennusklusterista vaihtelee 6,1 prosentista 9,5 prosenttiin. Pienin osuus maakunnalla on infrarakentamisessa vaikka sen alueella sijaitsee huomattava osa tiestöstä ja verkostoista. Osuus talojen korjausrakentamisesta on sama kuin osuus talonrakennuskannasta vaikka maakunnan rakennuskanta on nuorta. Korjausrakentamisen aktiivisuus johtuu siitä, että maakunnassa on paljon omakotitaloja, joita korjataan muita asuinrakennustyyppejä innokkaammin. Oulun status maan yhtenä kasvukeskuksena nostaa maakunnan osuuden uudisasuntotuotannosta sekä toimitilarakentamisesta varsin korkealle tasolle (9 - 9,5% koko maan rakentamisesta). Yritykset ennakoivat sekä liikevaihtonsa että henkilöstömääränsä kasvavan lähitulevaisuudessa. Henkilöstöstä pidetään kiinni ja heitä ollaan valmiita kouluttamaan. Eniten koulusta tarvitaan tietotekniikan hyödyntämisessä ja kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen omaksumisessa. Myös työntekijöiden ikääntyminen edellyttää koulutuksen järjestämistä. Tuoteteollisuudella on erityinen tarve perehtyä alan eurooppalaiseen lainsäädäntöön ja CE-merkintöihin. Suunnittelusektori ja muut palveluja tuottavat yritykset katsovat tarvitsevansa lisää liiketoimintaosaamista. Kiinteistöalalla tarvitaan koulutusta erityisesti kunnossa- ja ylläpitojärjestelmistä sekä tuotannon ja laadun kehittämisessä. Yritykset pitävät työntekijäresurssiaan ikärakenteen puolesta kohtuullisen hyvänä. Yritykset katsovat saavansa määrällisesti melko hyvin työntekijöitä, mutta tietyistä erikoisosaajista on pulaa. Toisen asteen koulutus ei tarjoa koulutusta kaikilla erikoisammattialoilla ja rakennustyömailla podetaan pulaa töiden johtamiseen halukkaista ja kykenevistä henkilöistä koska amk-insinöörit eivät ole samalla tavoin orjentoituneet työmaille kuten olivat aiemmin rakennusmestarit. Muun muassa taloelementtiteollisuuden ansiosta maakunta on tarjonnut töitä rakennesuunnittelijoille. Tämän alan työpaikkojen pelätään vähenevän, koska yliopistotason työntekijöitä ei enää valmistu omasta maakunnasta. Maakunnan perinteisiä (metsä- ja puuvarat, hirsirakentaminen) sekä uusia (korkeateknologia ja innovatiivisuus, ympäristöosaaminen) ominaispiirteitä pidetään liiketoimintoja tukevina tekijöinä. Hitec- ja ympäristöosaaminen olisi yhdistettävä uusiksi tuotteiksi, komponenteiksi ja prosesseiksi kiinteistö- ja rakennusklusterin lopputuotteisiin kuten kiinteistöautomaatioon, palveluihin ja kiinteistöjen kunnonhallintaan. Pohjois-Pohjanmaan kiinteistö- ja rakennusklusterin ennakointi on osa "eEnnakointi Pohjois-Pohjanmaalla" - projektia. Projektin toteutti VTT ja sen yhteydessä tehtiin yleinen yrityskysely, johon vastasi 182 alan yritystä sekä haastattelukierros, johon osallistui 14 alueen kärkiyrityksen edustajaa ja 8 asiantuntijaa.