Kiinteistöjen ylläpidon laatuluokitus

Sisäilmasto

Timo Lounela, Ahti Rautiainen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Kiinteistöjen ylläpidon laatututkimuksen tavoitteena on selvittää ylläpidon laadun ja laatuluokituksen perusteet sekä laatia laatuluokitusehdotus ylläpidon tärkeimmille osa-alueille. Tutkimukseen kuuluu myös kiinteistöjen ylläpidon laadun ja kustannusten välisen riippuvuuden selvittäminen päätöksentekoa varten. Tutkimuksesta on aikaisemmin ilmestynyt julkaisu "Kiinteistöjen jaksoittaisen huollon laatuluokitus" (Lounela ym. 1987). Siinä käsitellään ylläpidon laatuluokituksen periaatteita. Lisäksi jaksoittaisen huollon laatuluokitusta on sovellettu kahteen ylläpidon osa-alueeseen, viheralueiden hoitoon ja rakenteiden kunnossapitoon, ja näille on laadittu laatuluokitus. Tässä tutkimuksessa laadittiin kiinteistöjen ylläpitoa varten sisäilmaston laatuluokitus soveltamalla 4-luokkaista kiinteistöjen ylläpidon laatuluokitusmenetelmää rakennusten sisäilmastoon. Perustason muodostaa laatuluokka 1, johon kuuluva sisäilmasto on moitteeton lämpöviihtyisyyden ja terveellisyyden kannalta. Muissa laatuluokissa näistä olosuhteista tingitään ylläpidon aikana tai on jo tingitty rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Luokitus koskee rakennusten lämmityskautta. Lämpöviihtyisyyden laatuluokkia maärättäessä käytetään ISO-standardissa 7730 määriteltyjä PPD- ja PMV-indeksejä. Indeksien avulla määritettiin eri laatuluokkiin kuuluvan operatiivisen lämpötilan rajat. Koulujen, päiväkotien, asuntojen ja toimistotilojen lämpöviihtyisyyden 1. laatuluokaksi on määritelty operatiivinen lämpötila-alue 21...23 °C. Koulujen sisäilmaston terveellisyyden eri laatuja kuvaavat parhaiten suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus. Näiden suureiden eri laatuluokkien rajat käyttäjän kannalta määriteltiin lähinnä kirjallisuuden ja sisäilmastotutkimuksien perusteella. Sisäilma kuuluu terveellisyyden suhteen 1. laatuluokkaan, kun sen suhteellinen kosteus on 40 - 60 % ja hiilidioksidipitoisuus alle 0,06 %. Laadittua sisäilmaston laatuluokitusta sovellettiin Oulun Linnanmaalla sijaitsevaan, 1982 valmistuneeseen normaalikoulun ala-asteeseen. Suoritettujen sisäilmastomittausten mukaan koulun ongelmana oli kuiva sisäilma. Suhteellinen kosteus kuului 4. laatuluokkaan (RH < 20 %) ja puhtaus 2. laatuluokkaan (CO < 0,10 %). Ainoastaan lämpöviihtyisyys oli 1. laatuluokan mukaista. Sisäilmaston laadun optimointi nosti normaalikoulun ala-asteen sisäilmaston suhteellisen kosteuden 3. laatuluokkaan. Tähän päästiin asentamalla luokka- ja hallintotilojen ilmanvaihtokojeeseen l/2-teho sekä muuttamalla käyttöaikoja. Muutosten jälkeen sisäilmaston suhteellinen kosteus ylitti arvon 20 % ja hiilidioksidipitoisuus oli alle 0,15 %, kun ulkoilman lämpötila oli -10...-30 °C. Koekohteen sisäilmaston eri laatuluokkien lämpöenergian kulutusta tarkasteltiin laskennallisesti. Sisäilmaston laatu ohjaa energiankulutusta oikeaan suuntaan. Väärä energiankäyttö voi huonon sisäilmaston lisäksi suurentaa energiankulutusta. Esimerkkikohteessa sisäilman optimoinnin vaikutuksesta kuivuuden vähenemisen lisäksi energiankulutus laski arvosta 38,0 kWh/rm3 arvoon 32,6 kWh/m3. Säästöä saatiin 148 MWh, mikä pienensi koulun lämpölaskua yli 20 000 mk vuodessa. Koulun sisäilmaston kokonaislaatuluokaksi määriteltiin ennen optimointia 3 ja toimenpiteiden jälkeen 2.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages98
ISBN (Print)951-38-3029-2
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.814
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • indoor air quality
  • indoor climate
  • comfort
  • buildings
  • maintenance
  • grading
  • quality
  • classification
  • criteria

Cite this

Lounela, T., & Rautiainen, A. (1988). Kiinteistöjen ylläpidon laatuluokitus: Sisäilmasto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 814
Lounela, Timo ; Rautiainen, Ahti. / Kiinteistöjen ylläpidon laatuluokitus : Sisäilmasto. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 98 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 814).
@book{3e54248629c345ab988a2130400e518a,
title = "Kiinteist{\"o}jen yll{\"a}pidon laatuluokitus: Sis{\"a}ilmasto",
abstract = "Kiinteist{\"o}jen yll{\"a}pidon laatututkimuksen tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} yll{\"a}pidon laadun ja laatuluokituksen perusteet sek{\"a} laatia laatuluokitusehdotus yll{\"a}pidon t{\"a}rkeimmille osa-alueille. Tutkimukseen kuuluu my{\"o}s kiinteist{\"o}jen yll{\"a}pidon laadun ja kustannusten v{\"a}lisen riippuvuuden selvitt{\"a}minen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekoa varten. Tutkimuksesta on aikaisemmin ilmestynyt julkaisu {"}Kiinteist{\"o}jen jaksoittaisen huollon laatuluokitus{"} (Lounela ym. 1987). Siin{\"a} k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n yll{\"a}pidon laatuluokituksen periaatteita. Lis{\"a}ksi jaksoittaisen huollon laatuluokitusta on sovellettu kahteen yll{\"a}pidon osa-alueeseen, viheralueiden hoitoon ja rakenteiden kunnossapitoon, ja n{\"a}ille on laadittu laatuluokitus. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa laadittiin kiinteist{\"o}jen yll{\"a}pitoa varten sis{\"a}ilmaston laatuluokitus soveltamalla 4-luokkaista kiinteist{\"o}jen yll{\"a}pidon laatuluokitusmenetelm{\"a}{\"a} rakennusten sis{\"a}ilmastoon. Perustason muodostaa laatuluokka 1, johon kuuluva sis{\"a}ilmasto on moitteeton l{\"a}mp{\"o}viihtyisyyden ja terveellisyyden kannalta. Muissa laatuluokissa n{\"a}ist{\"a} olosuhteista tingit{\"a}{\"a}n yll{\"a}pidon aikana tai on jo tingitty rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Luokitus koskee rakennusten l{\"a}mmityskautta. L{\"a}mp{\"o}viihtyisyyden laatuluokkia ma{\"a}r{\"a}tt{\"a}ess{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n ISO-standardissa 7730 m{\"a}{\"a}riteltyj{\"a} PPD- ja PMV-indeksej{\"a}. Indeksien avulla m{\"a}{\"a}ritettiin eri laatuluokkiin kuuluvan operatiivisen l{\"a}mp{\"o}tilan rajat. Koulujen, p{\"a}iv{\"a}kotien, asuntojen ja toimistotilojen l{\"a}mp{\"o}viihtyisyyden 1. laatuluokaksi on m{\"a}{\"a}ritelty operatiivinen l{\"a}mp{\"o}tila-alue 21...23 °C. Koulujen sis{\"a}ilmaston terveellisyyden eri laatuja kuvaavat parhaiten suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus. N{\"a}iden suureiden eri laatuluokkien rajat k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n kannalta m{\"a}{\"a}riteltiin l{\"a}hinn{\"a} kirjallisuuden ja sis{\"a}ilmastotutkimuksien perusteella. Sis{\"a}ilma kuuluu terveellisyyden suhteen 1. laatuluokkaan, kun sen suhteellinen kosteus on 40 - 60 {\%} ja hiilidioksidipitoisuus alle 0,06 {\%}. Laadittua sis{\"a}ilmaston laatuluokitusta sovellettiin Oulun Linnanmaalla sijaitsevaan, 1982 valmistuneeseen normaalikoulun ala-asteeseen. Suoritettujen sis{\"a}ilmastomittausten mukaan koulun ongelmana oli kuiva sis{\"a}ilma. Suhteellinen kosteus kuului 4. laatuluokkaan (RH < 20 {\%}) ja puhtaus 2. laatuluokkaan (CO < 0,10 {\%}). Ainoastaan l{\"a}mp{\"o}viihtyisyys oli 1. laatuluokan mukaista. Sis{\"a}ilmaston laadun optimointi nosti normaalikoulun ala-asteen sis{\"a}ilmaston suhteellisen kosteuden 3. laatuluokkaan. T{\"a}h{\"a}n p{\"a}{\"a}stiin asentamalla luokka- ja hallintotilojen ilmanvaihtokojeeseen l/2-teho sek{\"a} muuttamalla k{\"a}ytt{\"o}aikoja. Muutosten j{\"a}lkeen sis{\"a}ilmaston suhteellinen kosteus ylitti arvon 20 {\%} ja hiilidioksidipitoisuus oli alle 0,15 {\%}, kun ulkoilman l{\"a}mp{\"o}tila oli -10...-30 °C. Koekohteen sis{\"a}ilmaston eri laatuluokkien l{\"a}mp{\"o}energian kulutusta tarkasteltiin laskennallisesti. Sis{\"a}ilmaston laatu ohjaa energiankulutusta oikeaan suuntaan. V{\"a}{\"a}r{\"a} energiank{\"a}ytt{\"o} voi huonon sis{\"a}ilmaston lis{\"a}ksi suurentaa energiankulutusta. Esimerkkikohteessa sis{\"a}ilman optimoinnin vaikutuksesta kuivuuden v{\"a}henemisen lis{\"a}ksi energiankulutus laski arvosta 38,0 kWh/rm3 arvoon 32,6 kWh/m3. S{\"a}{\"a}st{\"o}{\"a} saatiin 148 MWh, mik{\"a} pienensi koulun l{\"a}mp{\"o}laskua yli 20 000 mk vuodessa. Koulun sis{\"a}ilmaston kokonaislaatuluokaksi m{\"a}{\"a}riteltiin ennen optimointia 3 ja toimenpiteiden j{\"a}lkeen 2.",
keywords = "indoor air quality, indoor climate, comfort, buildings, maintenance, grading, quality, classification, criteria",
author = "Timo Lounela and Ahti Rautiainen",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3029-2",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "814",
address = "Finland",

}

Lounela, T & Rautiainen, A 1988, Kiinteistöjen ylläpidon laatuluokitus: Sisäilmasto. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 814, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kiinteistöjen ylläpidon laatuluokitus : Sisäilmasto. / Lounela, Timo; Rautiainen, Ahti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 98 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 814).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kiinteistöjen ylläpidon laatuluokitus

T2 - Sisäilmasto

AU - Lounela, Timo

AU - Rautiainen, Ahti

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Kiinteistöjen ylläpidon laatututkimuksen tavoitteena on selvittää ylläpidon laadun ja laatuluokituksen perusteet sekä laatia laatuluokitusehdotus ylläpidon tärkeimmille osa-alueille. Tutkimukseen kuuluu myös kiinteistöjen ylläpidon laadun ja kustannusten välisen riippuvuuden selvittäminen päätöksentekoa varten. Tutkimuksesta on aikaisemmin ilmestynyt julkaisu "Kiinteistöjen jaksoittaisen huollon laatuluokitus" (Lounela ym. 1987). Siinä käsitellään ylläpidon laatuluokituksen periaatteita. Lisäksi jaksoittaisen huollon laatuluokitusta on sovellettu kahteen ylläpidon osa-alueeseen, viheralueiden hoitoon ja rakenteiden kunnossapitoon, ja näille on laadittu laatuluokitus. Tässä tutkimuksessa laadittiin kiinteistöjen ylläpitoa varten sisäilmaston laatuluokitus soveltamalla 4-luokkaista kiinteistöjen ylläpidon laatuluokitusmenetelmää rakennusten sisäilmastoon. Perustason muodostaa laatuluokka 1, johon kuuluva sisäilmasto on moitteeton lämpöviihtyisyyden ja terveellisyyden kannalta. Muissa laatuluokissa näistä olosuhteista tingitään ylläpidon aikana tai on jo tingitty rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Luokitus koskee rakennusten lämmityskautta. Lämpöviihtyisyyden laatuluokkia maärättäessä käytetään ISO-standardissa 7730 määriteltyjä PPD- ja PMV-indeksejä. Indeksien avulla määritettiin eri laatuluokkiin kuuluvan operatiivisen lämpötilan rajat. Koulujen, päiväkotien, asuntojen ja toimistotilojen lämpöviihtyisyyden 1. laatuluokaksi on määritelty operatiivinen lämpötila-alue 21...23 °C. Koulujen sisäilmaston terveellisyyden eri laatuja kuvaavat parhaiten suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus. Näiden suureiden eri laatuluokkien rajat käyttäjän kannalta määriteltiin lähinnä kirjallisuuden ja sisäilmastotutkimuksien perusteella. Sisäilma kuuluu terveellisyyden suhteen 1. laatuluokkaan, kun sen suhteellinen kosteus on 40 - 60 % ja hiilidioksidipitoisuus alle 0,06 %. Laadittua sisäilmaston laatuluokitusta sovellettiin Oulun Linnanmaalla sijaitsevaan, 1982 valmistuneeseen normaalikoulun ala-asteeseen. Suoritettujen sisäilmastomittausten mukaan koulun ongelmana oli kuiva sisäilma. Suhteellinen kosteus kuului 4. laatuluokkaan (RH < 20 %) ja puhtaus 2. laatuluokkaan (CO < 0,10 %). Ainoastaan lämpöviihtyisyys oli 1. laatuluokan mukaista. Sisäilmaston laadun optimointi nosti normaalikoulun ala-asteen sisäilmaston suhteellisen kosteuden 3. laatuluokkaan. Tähän päästiin asentamalla luokka- ja hallintotilojen ilmanvaihtokojeeseen l/2-teho sekä muuttamalla käyttöaikoja. Muutosten jälkeen sisäilmaston suhteellinen kosteus ylitti arvon 20 % ja hiilidioksidipitoisuus oli alle 0,15 %, kun ulkoilman lämpötila oli -10...-30 °C. Koekohteen sisäilmaston eri laatuluokkien lämpöenergian kulutusta tarkasteltiin laskennallisesti. Sisäilmaston laatu ohjaa energiankulutusta oikeaan suuntaan. Väärä energiankäyttö voi huonon sisäilmaston lisäksi suurentaa energiankulutusta. Esimerkkikohteessa sisäilman optimoinnin vaikutuksesta kuivuuden vähenemisen lisäksi energiankulutus laski arvosta 38,0 kWh/rm3 arvoon 32,6 kWh/m3. Säästöä saatiin 148 MWh, mikä pienensi koulun lämpölaskua yli 20 000 mk vuodessa. Koulun sisäilmaston kokonaislaatuluokaksi määriteltiin ennen optimointia 3 ja toimenpiteiden jälkeen 2.

AB - Kiinteistöjen ylläpidon laatututkimuksen tavoitteena on selvittää ylläpidon laadun ja laatuluokituksen perusteet sekä laatia laatuluokitusehdotus ylläpidon tärkeimmille osa-alueille. Tutkimukseen kuuluu myös kiinteistöjen ylläpidon laadun ja kustannusten välisen riippuvuuden selvittäminen päätöksentekoa varten. Tutkimuksesta on aikaisemmin ilmestynyt julkaisu "Kiinteistöjen jaksoittaisen huollon laatuluokitus" (Lounela ym. 1987). Siinä käsitellään ylläpidon laatuluokituksen periaatteita. Lisäksi jaksoittaisen huollon laatuluokitusta on sovellettu kahteen ylläpidon osa-alueeseen, viheralueiden hoitoon ja rakenteiden kunnossapitoon, ja näille on laadittu laatuluokitus. Tässä tutkimuksessa laadittiin kiinteistöjen ylläpitoa varten sisäilmaston laatuluokitus soveltamalla 4-luokkaista kiinteistöjen ylläpidon laatuluokitusmenetelmää rakennusten sisäilmastoon. Perustason muodostaa laatuluokka 1, johon kuuluva sisäilmasto on moitteeton lämpöviihtyisyyden ja terveellisyyden kannalta. Muissa laatuluokissa näistä olosuhteista tingitään ylläpidon aikana tai on jo tingitty rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Luokitus koskee rakennusten lämmityskautta. Lämpöviihtyisyyden laatuluokkia maärättäessä käytetään ISO-standardissa 7730 määriteltyjä PPD- ja PMV-indeksejä. Indeksien avulla määritettiin eri laatuluokkiin kuuluvan operatiivisen lämpötilan rajat. Koulujen, päiväkotien, asuntojen ja toimistotilojen lämpöviihtyisyyden 1. laatuluokaksi on määritelty operatiivinen lämpötila-alue 21...23 °C. Koulujen sisäilmaston terveellisyyden eri laatuja kuvaavat parhaiten suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus. Näiden suureiden eri laatuluokkien rajat käyttäjän kannalta määriteltiin lähinnä kirjallisuuden ja sisäilmastotutkimuksien perusteella. Sisäilma kuuluu terveellisyyden suhteen 1. laatuluokkaan, kun sen suhteellinen kosteus on 40 - 60 % ja hiilidioksidipitoisuus alle 0,06 %. Laadittua sisäilmaston laatuluokitusta sovellettiin Oulun Linnanmaalla sijaitsevaan, 1982 valmistuneeseen normaalikoulun ala-asteeseen. Suoritettujen sisäilmastomittausten mukaan koulun ongelmana oli kuiva sisäilma. Suhteellinen kosteus kuului 4. laatuluokkaan (RH < 20 %) ja puhtaus 2. laatuluokkaan (CO < 0,10 %). Ainoastaan lämpöviihtyisyys oli 1. laatuluokan mukaista. Sisäilmaston laadun optimointi nosti normaalikoulun ala-asteen sisäilmaston suhteellisen kosteuden 3. laatuluokkaan. Tähän päästiin asentamalla luokka- ja hallintotilojen ilmanvaihtokojeeseen l/2-teho sekä muuttamalla käyttöaikoja. Muutosten jälkeen sisäilmaston suhteellinen kosteus ylitti arvon 20 % ja hiilidioksidipitoisuus oli alle 0,15 %, kun ulkoilman lämpötila oli -10...-30 °C. Koekohteen sisäilmaston eri laatuluokkien lämpöenergian kulutusta tarkasteltiin laskennallisesti. Sisäilmaston laatu ohjaa energiankulutusta oikeaan suuntaan. Väärä energiankäyttö voi huonon sisäilmaston lisäksi suurentaa energiankulutusta. Esimerkkikohteessa sisäilman optimoinnin vaikutuksesta kuivuuden vähenemisen lisäksi energiankulutus laski arvosta 38,0 kWh/rm3 arvoon 32,6 kWh/m3. Säästöä saatiin 148 MWh, mikä pienensi koulun lämpölaskua yli 20 000 mk vuodessa. Koulun sisäilmaston kokonaislaatuluokaksi määriteltiin ennen optimointia 3 ja toimenpiteiden jälkeen 2.

KW - indoor air quality

KW - indoor climate

KW - comfort

KW - buildings

KW - maintenance

KW - grading

KW - quality

KW - classification

KW - criteria

M3 - Report

SN - 951-38-3029-2

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kiinteistöjen ylläpidon laatuluokitus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lounela T, Rautiainen A. Kiinteistöjen ylläpidon laatuluokitus: Sisäilmasto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 98 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 814).