Kiinteistöjen ylläpidon laatuluokitus: Sisäilmasto

Timo Lounela, Ahti Rautiainen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kiinteistöjen ylläpidon laatututkimuksen tavoitteena on selvittää ylläpidon laadun ja laatuluokituksen perusteet sekä laatia laatuluokitusehdotus ylläpidon tärkeimmille osa-alueille. Tutkimukseen kuuluu myös kiinteistöjen ylläpidon laadun ja kustannusten välisen riippuvuuden selvittäminen päätöksentekoa varten. Tutkimuksesta on aikaisemmin ilmestynyt julkaisu "Kiinteistöjen jaksoittaisen huollon laatuluokitus" (Lounela ym. 1987). Siinä käsitellään ylläpidon laatuluokituksen periaatteita. Lisäksi jaksoittaisen huollon laatuluokitusta on sovellettu kahteen ylläpidon osa-alueeseen, viheralueiden hoitoon ja rakenteiden kunnossapitoon, ja näille on laadittu laatuluokitus. Tässä tutkimuksessa laadittiin kiinteistöjen ylläpitoa varten sisäilmaston laatuluokitus soveltamalla 4-luokkaista kiinteistöjen ylläpidon laatuluokitusmenetelmää rakennusten sisäilmastoon. Perustason muodostaa laatuluokka 1, johon kuuluva sisäilmasto on moitteeton lämpöviihtyisyyden ja terveellisyyden kannalta. Muissa laatuluokissa näistä olosuhteista tingitään ylläpidon aikana tai on jo tingitty rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Luokitus koskee rakennusten lämmityskautta. Lämpöviihtyisyyden laatuluokkia maärättäessä käytetään ISO-standardissa 7730 määriteltyjä PPD- ja PMV-indeksejä. Indeksien avulla määritettiin eri laatuluokkiin kuuluvan operatiivisen lämpötilan rajat. Koulujen, päiväkotien, asuntojen ja toimistotilojen lämpöviihtyisyyden 1. laatuluokaksi on määritelty operatiivinen lämpötila-alue 21...23 °C. Koulujen sisäilmaston terveellisyyden eri laatuja kuvaavat parhaiten suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus. Näiden suureiden eri laatuluokkien rajat käyttäjän kannalta määriteltiin lähinnä kirjallisuuden ja sisäilmastotutkimuksien perusteella. Sisäilma kuuluu terveellisyyden suhteen 1. laatuluokkaan, kun sen suhteellinen kosteus on 40 - 60 % ja hiilidioksidipitoisuus alle 0,06 %. Laadittua sisäilmaston laatuluokitusta sovellettiin Oulun Linnanmaalla sijaitsevaan, 1982 valmistuneeseen normaalikoulun ala-asteeseen. Suoritettujen sisäilmastomittausten mukaan koulun ongelmana oli kuiva sisäilma. Suhteellinen kosteus kuului 4. laatuluokkaan (RH < 20 %) ja puhtaus 2. laatuluokkaan (CO < 0,10 %). Ainoastaan lämpöviihtyisyys oli 1. laatuluokan mukaista. Sisäilmaston laadun optimointi nosti normaalikoulun ala-asteen sisäilmaston suhteellisen kosteuden 3. laatuluokkaan. Tähän päästiin asentamalla luokka- ja hallintotilojen ilmanvaihtokojeeseen l/2-teho sekä muuttamalla käyttöaikoja. Muutosten jälkeen sisäilmaston suhteellinen kosteus ylitti arvon 20 % ja hiilidioksidipitoisuus oli alle 0,15 %, kun ulkoilman lämpötila oli -10...-30 °C. Koekohteen sisäilmaston eri laatuluokkien lämpöenergian kulutusta tarkasteltiin laskennallisesti. Sisäilmaston laatu ohjaa energiankulutusta oikeaan suuntaan. Väärä energiankäyttö voi huonon sisäilmaston lisäksi suurentaa energiankulutusta. Esimerkkikohteessa sisäilman optimoinnin vaikutuksesta kuivuuden vähenemisen lisäksi energiankulutus laski arvosta 38,0 kWh/rm3 arvoon 32,6 kWh/m3. Säästöä saatiin 148 MWh, mikä pienensi koulun lämpölaskua yli 20 000 mk vuodessa. Koulun sisäilmaston kokonaislaatuluokaksi määriteltiin ennen optimointia 3 ja toimenpiteiden jälkeen 2.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages98
ISBN (Print)951-38-3029-2
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number814
ISSN0358-5085

Keywords

  • indoor air quality
  • indoor climate
  • comfort
  • buildings
  • maintenance
  • grading
  • quality
  • classification
  • criteria

Cite this