Kiinteistönhoitohenkilöstön motivointi energiansäästöön: Kokemukset koulukohteista

Tutkimushankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin motivointikeinoja energiansäästön edistämiseksi kunnallisten kiinteistöjen kiinteistönhoidossa. Kokemukset motivointikeinojen soveltuvuudesta käytännön tilanteessa tuovat tietoa laajempien motivointihankkeiden käynnistämistä varten. Kokeilu toteutettiin neljässä helsinkiläisessä koulussa. Motivoinnin kohteena olivat kiinteistönhoitajat, tässä tapauksessa kouluisännät. Koekohteiden kouluisäntien mukaan paras motivointikeino energiansäästöön on henkilökohtainen tulospalkkio. Myös energiansäästöllä säästetyn rahan palauttaminen työyhteisön toimintaan on hyvä motivointikeino, samoin kuukausittaisten palaverien järjestäminen energiansäästöön liittyvistä aiheista kouluisäntien, esimiesten ja rehtoreiden kesken. Yhdessä koulussa kehitettiin motivointikeinoksi tulospalkkiomenettely, jossa palkkion ansaitseminen perustui energian- ja vedensäästöön sekä säästön saavuttamiseksi toteutettuihin kiinteistönhoidon ja kouluhuollon tehtäviin. Neuvontaa, opastusta ja positiivista palautetta kokeiltiin toisessa koulussa. Eräs kouluista toimi case-kohteena, kun laadittiin ehdotus budjetointitavan muuttamisesta energiansäästöön motivoivammaksi. Yksi kouluista oli mukana kiinteistönhoito-organisaationsa tulospalkkiokokeilussa, jossa energiansäästöasiat muodostavat pienen osan palkkion maksukriteereistä. Kokeilussa kehitetty tulospalkkiomenettely oli hyvä keino saada kiinteistönhoito- ja kouluhuoltohenkilöstö motivoitumaan energian säästöön. Kulutukset kokeilukohteessa pienenivät ja osa säästävämmäksi muuttuneista käyttötavoista jäi käyttöön seuranta-ajan jälkeenkin. Jos käytössä on tulospalkkiomenettely, jossa energiansäästön painoarvo on hyvin pieni, ei säästö ole kovin motivoivaa. Positiivisen palautteen antaminen, neuvonta ja opastus sopivat hyvin käytettäväksi energiansäästön motivointikeinoina kunnallisessa kiinteistönhoidossa. Kiinteistönhoitajien työn huomioiminen ja arvostaminen on motivointikeino, jonka vaikutusta ei kannata aliarvioida. Tämän motivointikeinon käyttö on todennäköisesti kunnissa helpompaa kuin rahalliset palkkiot. Budjetointia ehdotetaan muutettavan siten, että se mahdollistaa energiansäästöllä säästetyn rahan jakamisen kiinteistönhoidon ja koulun kesken. Nykyisestä budjettikäytännöstä tulisi lisätä tiedotusta, jotta vältytään energiansäästömotivaatiota laskevilta väärinkäsityksiltä. Helsinkiläisille kouluisännille tehdyn postikyselyn mukaan kiinteistönhoitohenkilöstö on oletettua motivoituneempaa energiansäästöasioissa. Valtaosa kouluisännistä piti energiansäästöä tärkeänä ja uskoi myös voivansa vaikuttaa omalla työllään koulun lämmön- ja sähkönsäästöön. Toimenpide-ehdotuksina muitakin kuntia varten ehdotetaan energiansäästöön liittyvien tulospalkkiomenettelyjen kehittämistä ja kokeilujen käynnistämistä. Budjetointitapoja tulisi muuttaa tai tarkistaa siten, että sekä kiinteistön loppukäyttäjillä että kiinteistönhoitajilla on rahallinen motiivi energiansäästöön. Kiinteistöihin liittyvien budjettien rakenne tulisi selostaa perusteellisesti kiinteistön loppukäyttäjille ja kiinteistönhoitajille. Edellä mainittujen tehtävien käynnistäminen kuuluu taloushallinnon ja kiinteistönhoidon hallinnon henkilöstölle. Kiinteistönhoidon työnjohdon tulisi käynnistää säännöllinen yhteydenpito työnjohdon, kiinteistönhoitajien ja kiinteistön loppukäyttäjien välille, lisätä palautteen antamista työntekijöille ja huolehtia oikeanlaatuisen ja -tasoisen koulutuksen järjestämisestä.