Kiinteistönpidon panos-tuotosmallitarkastelut

Timo Aho

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kiinteistöt ovat Suomessa merkittävä kansallisvarallisuuden osa. Rakennuspääomakanta oli vuonna 1985 noin 680 mrd. mk ja tilavuus oli 1 300 milj. m3. Rakennuskannan tilavuus on kasvanut viime vuosina noin 4 % vuodessa. Kiinteistönpidon vuotuiset pitokustannukset ovat noin 80 mrd. mk. Tämä on lähes 25 % bruttokansantuotteesta. Yritysten ja koko kansantaloutemme kilpailukyky heikkenee, kun joudumme sijoittamaan rakennuksiin enemmän kuin kilpailijamme. Tehokkaammalla kiinteistönpidolla on säästettävissä merkittävästi resursseja muuhun tuotantotoimintaan. Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena lisätä tietoa kiinteistönpidon kustannusten muodostumisesta, kiinteistöpalvelusten kysynnästä ja kiinteistönpidon kansallisesta kehittämisstrategiasta 1990-luvulla. Kiinteistönpidon tarkastelukehikon erilaisina tasoina olivat kansantalous, toimiala, kiinteistö, rakennus ja sen osat. Keskeisenä tutkimusmenetelmänä käytettiin panos -tuotosanalyysiä, jota sovellettiin eri tarkastelutasoilla. Ylläpidon rakennuskohtaista tarkastelua varten laaditun panos-tuotosmallia muistuttava kiinteistönpitomalli neljälle kiinteistötyypille. Mallia soveltamalla voidaan tehostaa kiinteistöinvestoinnin elinkaaren tarkkailua ja seurantaa. Kiinteistönpitomallin tuloksia testattiin toteutuneilla vuokratiedoilla. Suomen kiinteistökannan kiinteistönpitokustannusten merkittävin erä on ylläpito, jonka kustannukset ovat 40 %. Koko kiinteistökannan vuotuiset ylläpitokustannukset olivat noin 25 mk/m3 v. 1985. Rakennustyyppien välinen vaihtelu oli huomattavan suuri, 1,9 mk/m3-90 mk/m3 vuodessa. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten tehtäväkohtaiset seurantatulokset osoittivat, että kiinteistötyyppien ylläpitokustannusjakaumat poikkeavat olennaisesti toisistaan. Korot olivat 4 %:n korkokannalla laskettuna 35 % kiinteistönpitokustannuksista. Korkokannan muutos oli voimakkaimmin kiinteistönpitokustannusten tasoon vaikuttava tekijä. Poistojen osuus oli 25 %. Suomen kiinteistökannan vuokratuottojen kriittinen piste oli 61 mk/m3 vuodessa. Asuinkerrostalojen vuokrien nettotuotto oli alhainen, noin 1 % sijoitetulle pääomalle. Asuinkerrostalojen vuokratuotot kattoivat 80 % kustannuksista. Sen sijaan toimistorakennukset tuottivat 5 %:n tuoton sijoitetulle pääomalle v. 1985. Kiinteistönpidon kansantaloudellisia kehittämisvaihtoehtoja analysoitiin Suomen kansantalouden pitkän ajan mallijärjestelmän (FMS:n) avulla. Ylläpitokustannusten säästämisellä ja asuntojen korjausohjelmien toteuttamisella oli selvästi kansantaloutta elvyttävä ja pääomanmuodostusta lisäävä vaikutus.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages182
ISBN (Print)951-38-4130-8
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Number782
ISSN1235-0613

Fingerprint

tetrazepam
Nefopam

Keywords

  • real estate
  • real property
  • maintenance management
  • models
  • economics
  • economic analysis
  • analyzing
  • buildings
  • costs
  • expenses
  • building stock
  • evaluation
  • mathematical methods
  • calculations
  • computation
  • tests

Cite this

Aho, T. (1993). Kiinteistönpidon panos-tuotosmallitarkastelut. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 782
Aho, Timo. / Kiinteistönpidon panos-tuotosmallitarkastelut. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 182 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 782).
@book{9d62100585d741a7aef90b64653f79dd,
title = "Kiinteist{\"o}npidon panos-tuotosmallitarkastelut",
abstract = "Kiinteist{\"o}t ovat Suomessa merkitt{\"a}v{\"a} kansallisvarallisuuden osa. Rakennusp{\"a}{\"a}omakanta oli vuonna 1985 noin 680 mrd. mk ja tilavuus oli 1 300 milj. m3. Rakennuskannan tilavuus on kasvanut viime vuosina noin 4 {\%} vuodessa. Kiinteist{\"o}npidon vuotuiset pitokustannukset ovat noin 80 mrd. mk. T{\"a}m{\"a} on l{\"a}hes 25 {\%} bruttokansantuotteesta. Yritysten ja koko kansantaloutemme kilpailukyky heikkenee, kun joudumme sijoittamaan rakennuksiin enemm{\"a}n kuin kilpailijamme. Tehokkaammalla kiinteist{\"o}npidolla on s{\"a}{\"a}stett{\"a}viss{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}sti resursseja muuhun tuotantotoimintaan. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa oli tarkoituksena lis{\"a}t{\"a} tietoa kiinteist{\"o}npidon kustannusten muodostumisesta, kiinteist{\"o}palvelusten kysynn{\"a}st{\"a} ja kiinteist{\"o}npidon kansallisesta kehitt{\"a}misstrategiasta 1990-luvulla. Kiinteist{\"o}npidon tarkastelukehikon erilaisina tasoina olivat kansantalous, toimiala, kiinteist{\"o}, rakennus ja sen osat. Keskeisen{\"a} tutkimusmenetelm{\"a}n{\"a} k{\"a}ytettiin panos -tuotosanalyysi{\"a}, jota sovellettiin eri tarkastelutasoilla. Yll{\"a}pidon rakennuskohtaista tarkastelua varten laaditun panos-tuotosmallia muistuttava kiinteist{\"o}npitomalli nelj{\"a}lle kiinteist{\"o}tyypille. Mallia soveltamalla voidaan tehostaa kiinteist{\"o}investoinnin elinkaaren tarkkailua ja seurantaa. Kiinteist{\"o}npitomallin tuloksia testattiin toteutuneilla vuokratiedoilla. Suomen kiinteist{\"o}kannan kiinteist{\"o}npitokustannusten merkitt{\"a}vin er{\"a} on yll{\"a}pito, jonka kustannukset ovat 40 {\%}. Koko kiinteist{\"o}kannan vuotuiset yll{\"a}pitokustannukset olivat noin 25 mk/m3 v. 1985. Rakennustyyppien v{\"a}linen vaihtelu oli huomattavan suuri, 1,9 mk/m3-90 mk/m3 vuodessa. Kiinteist{\"o}jen yll{\"a}pitokustannusten teht{\"a}v{\"a}kohtaiset seurantatulokset osoittivat, ett{\"a} kiinteist{\"o}tyyppien yll{\"a}pitokustannusjakaumat poikkeavat olennaisesti toisistaan. Korot olivat 4 {\%}:n korkokannalla laskettuna 35 {\%} kiinteist{\"o}npitokustannuksista. Korkokannan muutos oli voimakkaimmin kiinteist{\"o}npitokustannusten tasoon vaikuttava tekij{\"a}. Poistojen osuus oli 25 {\%}. Suomen kiinteist{\"o}kannan vuokratuottojen kriittinen piste oli 61 mk/m3 vuodessa. Asuinkerrostalojen vuokrien nettotuotto oli alhainen, noin 1 {\%} sijoitetulle p{\"a}{\"a}omalle. Asuinkerrostalojen vuokratuotot kattoivat 80 {\%} kustannuksista. Sen sijaan toimistorakennukset tuottivat 5 {\%}:n tuoton sijoitetulle p{\"a}{\"a}omalle v. 1985. Kiinteist{\"o}npidon kansantaloudellisia kehitt{\"a}misvaihtoehtoja analysoitiin Suomen kansantalouden pitk{\"a}n ajan mallij{\"a}rjestelm{\"a}n (FMS:n) avulla. Yll{\"a}pitokustannusten s{\"a}{\"a}st{\"a}misell{\"a} ja asuntojen korjausohjelmien toteuttamisella oli selv{\"a}sti kansantaloutta elvytt{\"a}v{\"a} ja p{\"a}{\"a}omanmuodostusta lis{\"a}{\"a}v{\"a} vaikutus.",
keywords = "real estate, real property, maintenance management, models, economics, economic analysis, analyzing, buildings, costs, expenses, building stock, evaluation, mathematical methods, calculations, computation, tests",
author = "Timo Aho",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4130-8",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "782",
address = "Finland",

}

Aho, T 1993, Kiinteistönpidon panos-tuotosmallitarkastelut. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 782, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kiinteistönpidon panos-tuotosmallitarkastelut. / Aho, Timo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 182 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 782).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kiinteistönpidon panos-tuotosmallitarkastelut

AU - Aho, Timo

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Kiinteistöt ovat Suomessa merkittävä kansallisvarallisuuden osa. Rakennuspääomakanta oli vuonna 1985 noin 680 mrd. mk ja tilavuus oli 1 300 milj. m3. Rakennuskannan tilavuus on kasvanut viime vuosina noin 4 % vuodessa. Kiinteistönpidon vuotuiset pitokustannukset ovat noin 80 mrd. mk. Tämä on lähes 25 % bruttokansantuotteesta. Yritysten ja koko kansantaloutemme kilpailukyky heikkenee, kun joudumme sijoittamaan rakennuksiin enemmän kuin kilpailijamme. Tehokkaammalla kiinteistönpidolla on säästettävissä merkittävästi resursseja muuhun tuotantotoimintaan. Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena lisätä tietoa kiinteistönpidon kustannusten muodostumisesta, kiinteistöpalvelusten kysynnästä ja kiinteistönpidon kansallisesta kehittämisstrategiasta 1990-luvulla. Kiinteistönpidon tarkastelukehikon erilaisina tasoina olivat kansantalous, toimiala, kiinteistö, rakennus ja sen osat. Keskeisenä tutkimusmenetelmänä käytettiin panos -tuotosanalyysiä, jota sovellettiin eri tarkastelutasoilla. Ylläpidon rakennuskohtaista tarkastelua varten laaditun panos-tuotosmallia muistuttava kiinteistönpitomalli neljälle kiinteistötyypille. Mallia soveltamalla voidaan tehostaa kiinteistöinvestoinnin elinkaaren tarkkailua ja seurantaa. Kiinteistönpitomallin tuloksia testattiin toteutuneilla vuokratiedoilla. Suomen kiinteistökannan kiinteistönpitokustannusten merkittävin erä on ylläpito, jonka kustannukset ovat 40 %. Koko kiinteistökannan vuotuiset ylläpitokustannukset olivat noin 25 mk/m3 v. 1985. Rakennustyyppien välinen vaihtelu oli huomattavan suuri, 1,9 mk/m3-90 mk/m3 vuodessa. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten tehtäväkohtaiset seurantatulokset osoittivat, että kiinteistötyyppien ylläpitokustannusjakaumat poikkeavat olennaisesti toisistaan. Korot olivat 4 %:n korkokannalla laskettuna 35 % kiinteistönpitokustannuksista. Korkokannan muutos oli voimakkaimmin kiinteistönpitokustannusten tasoon vaikuttava tekijä. Poistojen osuus oli 25 %. Suomen kiinteistökannan vuokratuottojen kriittinen piste oli 61 mk/m3 vuodessa. Asuinkerrostalojen vuokrien nettotuotto oli alhainen, noin 1 % sijoitetulle pääomalle. Asuinkerrostalojen vuokratuotot kattoivat 80 % kustannuksista. Sen sijaan toimistorakennukset tuottivat 5 %:n tuoton sijoitetulle pääomalle v. 1985. Kiinteistönpidon kansantaloudellisia kehittämisvaihtoehtoja analysoitiin Suomen kansantalouden pitkän ajan mallijärjestelmän (FMS:n) avulla. Ylläpitokustannusten säästämisellä ja asuntojen korjausohjelmien toteuttamisella oli selvästi kansantaloutta elvyttävä ja pääomanmuodostusta lisäävä vaikutus.

AB - Kiinteistöt ovat Suomessa merkittävä kansallisvarallisuuden osa. Rakennuspääomakanta oli vuonna 1985 noin 680 mrd. mk ja tilavuus oli 1 300 milj. m3. Rakennuskannan tilavuus on kasvanut viime vuosina noin 4 % vuodessa. Kiinteistönpidon vuotuiset pitokustannukset ovat noin 80 mrd. mk. Tämä on lähes 25 % bruttokansantuotteesta. Yritysten ja koko kansantaloutemme kilpailukyky heikkenee, kun joudumme sijoittamaan rakennuksiin enemmän kuin kilpailijamme. Tehokkaammalla kiinteistönpidolla on säästettävissä merkittävästi resursseja muuhun tuotantotoimintaan. Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena lisätä tietoa kiinteistönpidon kustannusten muodostumisesta, kiinteistöpalvelusten kysynnästä ja kiinteistönpidon kansallisesta kehittämisstrategiasta 1990-luvulla. Kiinteistönpidon tarkastelukehikon erilaisina tasoina olivat kansantalous, toimiala, kiinteistö, rakennus ja sen osat. Keskeisenä tutkimusmenetelmänä käytettiin panos -tuotosanalyysiä, jota sovellettiin eri tarkastelutasoilla. Ylläpidon rakennuskohtaista tarkastelua varten laaditun panos-tuotosmallia muistuttava kiinteistönpitomalli neljälle kiinteistötyypille. Mallia soveltamalla voidaan tehostaa kiinteistöinvestoinnin elinkaaren tarkkailua ja seurantaa. Kiinteistönpitomallin tuloksia testattiin toteutuneilla vuokratiedoilla. Suomen kiinteistökannan kiinteistönpitokustannusten merkittävin erä on ylläpito, jonka kustannukset ovat 40 %. Koko kiinteistökannan vuotuiset ylläpitokustannukset olivat noin 25 mk/m3 v. 1985. Rakennustyyppien välinen vaihtelu oli huomattavan suuri, 1,9 mk/m3-90 mk/m3 vuodessa. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten tehtäväkohtaiset seurantatulokset osoittivat, että kiinteistötyyppien ylläpitokustannusjakaumat poikkeavat olennaisesti toisistaan. Korot olivat 4 %:n korkokannalla laskettuna 35 % kiinteistönpitokustannuksista. Korkokannan muutos oli voimakkaimmin kiinteistönpitokustannusten tasoon vaikuttava tekijä. Poistojen osuus oli 25 %. Suomen kiinteistökannan vuokratuottojen kriittinen piste oli 61 mk/m3 vuodessa. Asuinkerrostalojen vuokrien nettotuotto oli alhainen, noin 1 % sijoitetulle pääomalle. Asuinkerrostalojen vuokratuotot kattoivat 80 % kustannuksista. Sen sijaan toimistorakennukset tuottivat 5 %:n tuoton sijoitetulle pääomalle v. 1985. Kiinteistönpidon kansantaloudellisia kehittämisvaihtoehtoja analysoitiin Suomen kansantalouden pitkän ajan mallijärjestelmän (FMS:n) avulla. Ylläpitokustannusten säästämisellä ja asuntojen korjausohjelmien toteuttamisella oli selvästi kansantaloutta elvyttävä ja pääomanmuodostusta lisäävä vaikutus.

KW - real estate

KW - real property

KW - maintenance management

KW - models

KW - economics

KW - economic analysis

KW - analyzing

KW - buildings

KW - costs

KW - expenses

KW - building stock

KW - evaluation

KW - mathematical methods

KW - calculations

KW - computation

KW - tests

M3 - Report

SN - 951-38-4130-8

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Kiinteistönpidon panos-tuotosmallitarkastelut

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Aho T. Kiinteistönpidon panos-tuotosmallitarkastelut. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 182 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 782).