@book{9d62100585d741a7aef90b64653f79dd,
title = "Kiinteist{\"o}npidon panos-tuotosmallitarkastelut",
abstract = "Kiinteist{\"o}t ovat Suomessa merkitt{\"a}v{\"a} kansallisvarallisuuden osa. Rakennusp{\"a}{\"a}omakanta oli vuonna 1985 noin 680 mrd. mk ja tilavuus oli 1 300 milj. m3. Rakennuskannan tilavuus on kasvanut viime vuosina noin 4 \% vuodessa. Kiinteist{\"o}npidon vuotuiset pitokustannukset ovat noin 80 mrd. mk. T{\"a}m{\"a} on l{\"a}hes 25 \% bruttokansantuotteesta. Yritysten ja koko kansantaloutemme kilpailukyky heikkenee, kun joudumme sijoittamaan rakennuksiin enemm{\"a}n kuin kilpailijamme. Tehokkaammalla kiinteist{\"o}npidolla on s{\"a}{\"a}stett{\"a}viss{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}sti resursseja muuhun tuotantotoimintaan. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa oli tarkoituksena lis{\"a}t{\"a} tietoa kiinteist{\"o}npidon kustannusten muodostumisesta, kiinteist{\"o}palvelusten kysynn{\"a}st{\"a} ja kiinteist{\"o}npidon kansallisesta kehitt{\"a}misstrategiasta 1990-luvulla. Kiinteist{\"o}npidon tarkastelukehikon erilaisina tasoina olivat kansantalous, toimiala, kiinteist{\"o}, rakennus ja sen osat. Keskeisen{\"a} tutkimusmenetelm{\"a}n{\"a} k{\"a}ytettiin panos -tuotosanalyysi{\"a}, jota sovellettiin eri tarkastelutasoilla. Yll{\"a}pidon rakennuskohtaista tarkastelua varten laaditun panos-tuotosmallia muistuttava kiinteist{\"o}npitomalli nelj{\"a}lle kiinteist{\"o}tyypille. Mallia soveltamalla voidaan tehostaa kiinteist{\"o}investoinnin elinkaaren tarkkailua ja seurantaa. Kiinteist{\"o}npitomallin tuloksia testattiin toteutuneilla vuokratiedoilla. Suomen kiinteist{\"o}kannan kiinteist{\"o}npitokustannusten merkitt{\"a}vin er{\"a} on yll{\"a}pito, jonka kustannukset ovat 40 \%. Koko kiinteist{\"o}kannan vuotuiset yll{\"a}pitokustannukset olivat noin 25 mk/m3 v. 1985. Rakennustyyppien v{\"a}linen vaihtelu oli huomattavan suuri, 1,9 mk/m3-90 mk/m3 vuodessa. Kiinteist{\"o}jen yll{\"a}pitokustannusten teht{\"a}v{\"a}kohtaiset seurantatulokset osoittivat, ett{\"a} kiinteist{\"o}tyyppien yll{\"a}pitokustannusjakaumat poikkeavat olennaisesti toisistaan. Korot olivat 4 \%:n korkokannalla laskettuna 35 \% kiinteist{\"o}npitokustannuksista. Korkokannan muutos oli voimakkaimmin kiinteist{\"o}npitokustannusten tasoon vaikuttava tekij{\"a}. Poistojen osuus oli 25 \%. Suomen kiinteist{\"o}kannan vuokratuottojen kriittinen piste oli 61 mk/m3 vuodessa. Asuinkerrostalojen vuokrien nettotuotto oli alhainen, noin 1 \% sijoitetulle p{\"a}{\"a}omalle. Asuinkerrostalojen vuokratuotot kattoivat 80 \% kustannuksista. Sen sijaan toimistorakennukset tuottivat 5 \%:n tuoton sijoitetulle p{\"a}{\"a}omalle v. 1985. Kiinteist{\"o}npidon kansantaloudellisia kehitt{\"a}misvaihtoehtoja analysoitiin Suomen kansantalouden pitk{\"a}n ajan mallij{\"a}rjestelm{\"a}n (FMS:n) avulla. Yll{\"a}pitokustannusten s{\"a}{\"a}st{\"a}misell{\"a} ja asuntojen korjausohjelmien toteuttamisella oli selv{\"a}sti kansantaloutta elvytt{\"a}v{\"a} ja p{\"a}{\"a}omanmuodostusta lis{\"a}{\"a}v{\"a} vaikutus.",
keywords = "real estate, real property, maintenance management, models, economics, economic analysis, analyzing, buildings, costs, expenses, building stock, evaluation, mathematical methods, calculations, computation, tests",
author = "Timo Aho",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4130-8",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "782",
address = "Finland",
}