Kiintoaineen sedimentoituminen turvetuotannon vesissä

Martti Aho, Kauko Kantola

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Turvetuotanto kuormittaa alapuolisia vesistöjä lisäämällä niiden kiintoaine- ia ravinnepitoisuuksia. Kuormituksen vähentämiseksi muutamille turvetuotantoalueille on kaivettu vesihallituksen valvontaohjeen mukaisia laskeutusaltaita, joiden toimivuutta vesiviranomaiset seuraavat. Tässä tutkittiin kiintoaineen sedimentoitumista laboratoriossa virtauksettomien ja virtausaltaiden avulla. Virtausnopeudet olivat lähellä kenttäaltaiden arvoja. Turvetuotannon vesinäytteiden kiintoaineen partikkelikokojakaumat ja sedimentoitumisnopeudet analysoitiin Coulter Counter ZM -partikkelikokoanalysaattorilla. Näytehiukkasten halkaisija vaihteli 1 My m:stä 100 My m:iin: Kiintoaine, jonka halkaisija vaihteli 2 My m: stä 5 My m:iin sisälsi käytännössä noin 55 % laskeutumatonta ainesta. Vastaava osuus oli halkaisija-alueella 5 - 15 My m 17 %, alueella 15 - 30 My m 10 %, alueella > 30 m 0 %. Teoreettinen sedimentoituminen turvetuotantokenttien altaissa laskettiin laboratoriokokeissa saatujen sedimentoitumisnopeuksien perusteella. Tuloksia verrattiin todellisiin virtausolosuhteissa saatuihin tuloksiin laboratoriossa ja kentällä. Koska tutkimuskauden aikana ei esiintynyt suuria valumia, tutkitut näytteet olivat suotovesiä, joiden kiintoainepitoisoudet olivat pienet. Virtaus hidasti sedimentoitumista jo laboratorio-olosuhteissa. Kenttäaltaissa ilmiö oli vielä selvemmin havaittavissa. Laskelmien mukaan ilmiö ei voinut johtua turbulenssista, vaan todennäköisemmin veden epätasaisesta jakaantumisesta altaan tulopäässä. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi kenttäaltaita suunnitellessa. Tuloksista olisi altaiden mitoituksessa enemmän hyötyä, jos tutkittujen vesinäytteiden kiintoainepitoisuudet olisivat olleet suurempia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages60
ISBN (Print)951-38-2260-5
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number345
ISSN0358-5077

Fingerprint

Soil
Water

Keywords

  • peat production
  • waste treatment
  • waste water
  • settling basins
  • sedimentation

Cite this

Aho, M., & Kantola, K. (1985). Kiintoaineen sedimentoituminen turvetuotannon vesissä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 345
Aho, Martti ; Kantola, Kauko. / Kiintoaineen sedimentoituminen turvetuotannon vesissä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 345).
@book{5eb23b4b1b4d4de59b69bdc36d6bf159,
title = "Kiintoaineen sedimentoituminen turvetuotannon vesiss{\"a}",
abstract = "Turvetuotanto kuormittaa alapuolisia vesist{\"o}j{\"a} lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} niiden kiintoaine- ia ravinnepitoisuuksia. Kuormituksen v{\"a}hent{\"a}miseksi muutamille turvetuotantoalueille on kaivettu vesihallituksen valvontaohjeen mukaisia laskeutusaltaita, joiden toimivuutta vesiviranomaiset seuraavat. T{\"a}ss{\"a} tutkittiin kiintoaineen sedimentoitumista laboratoriossa virtauksettomien ja virtausaltaiden avulla. Virtausnopeudet olivat l{\"a}hell{\"a} kentt{\"a}altaiden arvoja. Turvetuotannon vesin{\"a}ytteiden kiintoaineen partikkelikokojakaumat ja sedimentoitumisnopeudet analysoitiin Coulter Counter ZM -partikkelikokoanalysaattorilla. N{\"a}ytehiukkasten halkaisija vaihteli 1 My m:st{\"a} 100 My m:iin: Kiintoaine, jonka halkaisija vaihteli 2 My m: st{\"a} 5 My m:iin sis{\"a}lsi k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} noin 55 {\%} laskeutumatonta ainesta. Vastaava osuus oli halkaisija-alueella 5 - 15 My m 17 {\%}, alueella 15 - 30 My m 10 {\%}, alueella > 30 m 0 {\%}. Teoreettinen sedimentoituminen turvetuotantokenttien altaissa laskettiin laboratoriokokeissa saatujen sedimentoitumisnopeuksien perusteella. Tuloksia verrattiin todellisiin virtausolosuhteissa saatuihin tuloksiin laboratoriossa ja kent{\"a}ll{\"a}. Koska tutkimuskauden aikana ei esiintynyt suuria valumia, tutkitut n{\"a}ytteet olivat suotovesi{\"a}, joiden kiintoainepitoisoudet olivat pienet. Virtaus hidasti sedimentoitumista jo laboratorio-olosuhteissa. Kentt{\"a}altaissa ilmi{\"o} oli viel{\"a} selvemmin havaittavissa. Laskelmien mukaan ilmi{\"o} ei voinut johtua turbulenssista, vaan todenn{\"a}k{\"o}isemmin veden ep{\"a}tasaisesta jakaantumisesta altaan tulop{\"a}{\"a}ss{\"a}. Tuloksia voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} hyv{\"a}ksi kentt{\"a}altaita suunnitellessa. Tuloksista olisi altaiden mitoituksessa enemm{\"a}n hy{\"o}ty{\"a}, jos tutkittujen vesin{\"a}ytteiden kiintoainepitoisuudet olisivat olleet suurempia.",
keywords = "peat production, waste treatment, waste water, settling basins, sedimentation",
author = "Martti Aho and Kauko Kantola",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2260-5",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "345",
address = "Finland",

}

Aho, M & Kantola, K 1985, Kiintoaineen sedimentoituminen turvetuotannon vesissä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 345, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kiintoaineen sedimentoituminen turvetuotannon vesissä. / Aho, Martti; Kantola, Kauko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 345).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kiintoaineen sedimentoituminen turvetuotannon vesissä

AU - Aho, Martti

AU - Kantola, Kauko

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Turvetuotanto kuormittaa alapuolisia vesistöjä lisäämällä niiden kiintoaine- ia ravinnepitoisuuksia. Kuormituksen vähentämiseksi muutamille turvetuotantoalueille on kaivettu vesihallituksen valvontaohjeen mukaisia laskeutusaltaita, joiden toimivuutta vesiviranomaiset seuraavat. Tässä tutkittiin kiintoaineen sedimentoitumista laboratoriossa virtauksettomien ja virtausaltaiden avulla. Virtausnopeudet olivat lähellä kenttäaltaiden arvoja. Turvetuotannon vesinäytteiden kiintoaineen partikkelikokojakaumat ja sedimentoitumisnopeudet analysoitiin Coulter Counter ZM -partikkelikokoanalysaattorilla. Näytehiukkasten halkaisija vaihteli 1 My m:stä 100 My m:iin: Kiintoaine, jonka halkaisija vaihteli 2 My m: stä 5 My m:iin sisälsi käytännössä noin 55 % laskeutumatonta ainesta. Vastaava osuus oli halkaisija-alueella 5 - 15 My m 17 %, alueella 15 - 30 My m 10 %, alueella > 30 m 0 %. Teoreettinen sedimentoituminen turvetuotantokenttien altaissa laskettiin laboratoriokokeissa saatujen sedimentoitumisnopeuksien perusteella. Tuloksia verrattiin todellisiin virtausolosuhteissa saatuihin tuloksiin laboratoriossa ja kentällä. Koska tutkimuskauden aikana ei esiintynyt suuria valumia, tutkitut näytteet olivat suotovesiä, joiden kiintoainepitoisoudet olivat pienet. Virtaus hidasti sedimentoitumista jo laboratorio-olosuhteissa. Kenttäaltaissa ilmiö oli vielä selvemmin havaittavissa. Laskelmien mukaan ilmiö ei voinut johtua turbulenssista, vaan todennäköisemmin veden epätasaisesta jakaantumisesta altaan tulopäässä. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi kenttäaltaita suunnitellessa. Tuloksista olisi altaiden mitoituksessa enemmän hyötyä, jos tutkittujen vesinäytteiden kiintoainepitoisuudet olisivat olleet suurempia.

AB - Turvetuotanto kuormittaa alapuolisia vesistöjä lisäämällä niiden kiintoaine- ia ravinnepitoisuuksia. Kuormituksen vähentämiseksi muutamille turvetuotantoalueille on kaivettu vesihallituksen valvontaohjeen mukaisia laskeutusaltaita, joiden toimivuutta vesiviranomaiset seuraavat. Tässä tutkittiin kiintoaineen sedimentoitumista laboratoriossa virtauksettomien ja virtausaltaiden avulla. Virtausnopeudet olivat lähellä kenttäaltaiden arvoja. Turvetuotannon vesinäytteiden kiintoaineen partikkelikokojakaumat ja sedimentoitumisnopeudet analysoitiin Coulter Counter ZM -partikkelikokoanalysaattorilla. Näytehiukkasten halkaisija vaihteli 1 My m:stä 100 My m:iin: Kiintoaine, jonka halkaisija vaihteli 2 My m: stä 5 My m:iin sisälsi käytännössä noin 55 % laskeutumatonta ainesta. Vastaava osuus oli halkaisija-alueella 5 - 15 My m 17 %, alueella 15 - 30 My m 10 %, alueella > 30 m 0 %. Teoreettinen sedimentoituminen turvetuotantokenttien altaissa laskettiin laboratoriokokeissa saatujen sedimentoitumisnopeuksien perusteella. Tuloksia verrattiin todellisiin virtausolosuhteissa saatuihin tuloksiin laboratoriossa ja kentällä. Koska tutkimuskauden aikana ei esiintynyt suuria valumia, tutkitut näytteet olivat suotovesiä, joiden kiintoainepitoisoudet olivat pienet. Virtaus hidasti sedimentoitumista jo laboratorio-olosuhteissa. Kenttäaltaissa ilmiö oli vielä selvemmin havaittavissa. Laskelmien mukaan ilmiö ei voinut johtua turbulenssista, vaan todennäköisemmin veden epätasaisesta jakaantumisesta altaan tulopäässä. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi kenttäaltaita suunnitellessa. Tuloksista olisi altaiden mitoituksessa enemmän hyötyä, jos tutkittujen vesinäytteiden kiintoainepitoisuudet olisivat olleet suurempia.

KW - peat production

KW - waste treatment

KW - waste water

KW - settling basins

KW - sedimentation

M3 - Report

SN - 951-38-2260-5

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Kiintoaineen sedimentoituminen turvetuotannon vesissä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Aho M, Kantola K. Kiintoaineen sedimentoituminen turvetuotannon vesissä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 345).