Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten liikkumistottumuksia ja sitä, miten kilometrivero vaikuttaisi niihin. Tutkimuksessa verrattiin nykytilannetta tilanteeseen, jossa auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Tulokset kilometriveron hyväksyttävyydestä osoittivat, että vastaajista 41 % valitsisi kilometriveron ja 30 % pysyisi nykyisessä verotusjärjestelmässä. Vastaajista 28 % ei osannut päättää, kumman vaihtoehdon valitsisi. Kannattajat pitivät hyvänä puolena etenkin sitä, että maksujärjestelmä tukee uuden auton hankintaa autoveron poistuessa. Vastustajien huolenaiheina olivat etenkin taloudellinen tasa-arvo, matkakustannusten kasvu ja se, että autoilijat joutuisivat rahoittamaan entistä enemmän yhteiskunnan menoja. Kävi kuitenkin ilmi, että kilometriveron kannattajilla oli myös siihen liittyviä huolia ja vastaavasti vastustajat näkivät kilometriverossa myös positiivisia puolia. Epävarmojen vastaajien suuri osuus viittaa siihen, että kilometrivero on yhä ajankohtainen kysymys yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jos auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla, vastaajat arvioivat, että jopa 47-48 % matkoista, joissa autolle olisi realistinen vaihtoehto, vaihtaisi kulkutapaa. Työ- ja opiskelumatkoista osuus olisi 40 %. Vastaajat arvioivat kilometriveron käyttöönoton vaikuttavan valitsemiinsa reitteihin. Reitin pituudesta tulisi tärkein kriteeri reitinvalinnalle. Kilometrivero ohjaisi tehokkaimmin muiden lyhyiden matkojen kuin työ- tai opiskelumatkojen ajankohtaa. Matkakustannusten suuruus vaikuttaisi nykyistä voimakkaammin matkojen määrään kaikilla tarkastelluilla matkatyypeillä. Kilometriveron suuruus olisikin tärkein yksittäinen muiden kuin työ- ja opiskelumatkojen määrään vaikuttava tekijä. Auto- ja ajoneuvoveron korvaaminen kilometriverolla nopeuttaisi autokannan uudistumista. Vastaajat arvioivat autonvaihtovälin lyhenevän 7,7 vuodesta 6,9 vuoteen. Vastaajat arvioivat ajosuoritteensa pienenevän keskimäärin 4 %, jos kilometrivero otettaisiin käyttöön. Kaikki em. tulokset perustuvat kuljettajien etukäteen tekemään subjektiiviseen arvioon vaikutuksista. Ennakolta arvioitu käyttäytymismuutos ei välttämättä aina arkielämässä kuitenkaan toteudu. Vastaukset antavat kuitenkin suuntaa siitä, mikä potentiaali kilometriverolla olisi vaikuttaa liikkumiseen ja millä liikkumisen osa-alueilla vaikutukset näkyisivät selvimmin. Yhteiskunnan kannalta tulokset ovat positiiviset: Nykyistä useampi valitsee joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen, matkoja tehdään vähemmän ja matkat jakautuvat tasaisemmin kysyntähuippujen ulkopuolelle. Nämä myönteiset yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat pitkällä tähtäimellä positiivisesti myös yksilöiden liikkumisen mahdollisuuksiin. Kilometrivero tarjoaa merkittävän työkalun liikkumisen hallintaan.