Abstract
TEKESin Ympäristögeotekniikkaohjelmaan kuuluvan
Rantatuhkaprojektin yhteydessä tehtiin Kivihiilivoimalan
lentotuhkan ja rikinpoistotuotteen maarakennuskäytön
elinkaariarviointi, jossa tarkasteltavat
hyötykäyttökohteet olivat tierakenne ja saven
massastabilointi. Tutkimuksessa verrattiin lentotuhkan ja
rikinpoistotuotteen käyttöä normaalin luonnon
raaka-aineen (kalliomurske, sora ja hiekka) käyttöön
hyötykäyttökohteessa. Käytettäessä luonnon raaka-aineita
kohteessa lentotuhka ja rikinpoistotuote oletettiin
sijoitettavaksi läjitykseen (kaatopaikalle).
Stabilointikohteessa verrattiin täyteaineen ja sementin
käyttöä ylijäämäsaven massastabiloinnissa. Lisäksi
tarkasteltiin, mikä vaikutus ympäristökuormituksiin on
sementin käytöllä lentotuhka-rikinpoistotuoteseoksen
lisäaineena tien kantavan kerroksen alaosassa.
Tutkimuksessa selvitettiin materiaalien valmistuksen ja
kuljetuksen sekä tien rakennuksen aiheuttamat
ympäristökuormitukset, joita ovat: energian, polttoaineen
ja raaka-aineiden kulutus, päästöt ilmaan ja maaperään,
melu, pöly, maankäyttö sekä onnettomuusriskit. Tien
elinkaaren aikaisista muista kuormituksista arvioitiin
sivutuotteista maaperään liukenevia haitta-aineita 50
vuoden tarkastelujakson aikana. Tien käytön aikaiset
liikenteen päästöt jätettiin tarkastelun ulkopuolelle
samoin kuin tien kunnossapidon vaikutukset. Lisäksi
oletettiin, että tierakenne jää paikalleen tarkasteluajan
jälkeen.
Tarkastellut tierakennevaihtoehdot olivat siis
tierakenteen teko perinteisistä kiviaineksista ja
sivutuotteiden läjitys tai sivutuotteiden sijoitus
tierakenteeseen. Tutkimuksen mukaan suurin osa
kuormituksista on jälkimmäisessä vaihtoehdossa pienempiä.
Poikkeuksena olivat sivutuotteista liukenevista aineista
johtuvat päästöt maaperään. Kiviainesvaihtoehdossa
suuremmat päästöt ilmaan johtuivat lähinnä kiviainesten
pitkistä kuljetusmatkoista.
Saven stabiloinnissa vaihtoehdot erosivat
kuormituksiltaan hyvin paljon. Sementtistabiloinnin
aiheuttamat ympäristökuormitukset olivat jopa kymmeniä
kertoja täyteainestabilointia suuremmat.
Sementtistabiloinnin aiheuttamat kuormitukset johtuivat
pääosin sementin valmistuksen aiheuttamista
kuormituksista. Myös sementin käyttö lisäaineena tien
rakennekerroksissa lisää tierakenteen
ympäristökuormituksia huomattavasti.
Tämä elinkaariarviointi tehtiin kuvaamaan tilannetta
pääkaupunkiseudulla ja on siis aluekohtainen. Muualla,
missä kiviaineksia olisi saatavilla lähempää,
elinkaarianalyysin tulos voisi olla erilainen. Myös
muilla valituilla rajauksilla on erittäin suuri vaikutus
elinkaariarvioinnin tulokseen.
| Translated title of the contribution | Environmental impact of the use of fly ash and FGD residues in earthworks |
|---|---|
| Original language | Finnish |
| Place of Publication | Espoo |
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 93 |
| ISBN (Electronic) | 951-38-5289-X |
| ISBN (Print) | 951-38-5288-1 |
| Publication status | Published - 1998 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes |
|---|---|
| Number | 1898 |
| ISSN | 1235-0605 |
UN SDGs
This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)
-
SDG 9 Industry, Innovation, and Infrastructure
-
SDG 12 Responsible Consumption and Production
Keywords
- earthwork
- road construction
- fly ash
- combustion products
- environmental effects
Fingerprint
Dive into the research topics of 'Environmental impact of the use of fly ash and FGD residues in earthworks'. Together they form a unique fingerprint.Cite this
- APA
- Author
- BIBTEX
- Harvard
- Standard
- RIS
- Vancouver