TY - BOOK
T1 - Kivihiilivoimaloiden rikinpoistotuotteiden ja lentotuhkan hyötykäyttö maanrakentamisessa
AU - Mäkelä, Esa
AU - Wahlström, Margareta
AU - Mroueh, Ulla-Maija
AU - Keppo, Martti
AU - Rämö, Pia
PY - 1995
Y1 - 1995
N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää puolikuivaa
rikinpoistomenetelmää käyttävien kivihiilivoimaloiden
lentotuhkasta ja rikinpoistotuotteesta
raken-nusteknisesti toimivia materiaaleja, joilla voidaan
ympäristön kannalta hyväksyttävästi korvata kiviaineksia
maanrakennuskohteissa. Lentotuhkasta ja
rikinpoistotuotteesta valmistettiin yhteensä noin sata
koostumukseltaan erilaista koekappaletta, joista osassa
käytettiin ominaisuuksien parantamiseksi side- ja
lisäaineita. Seosten reseptit laadittiin aikaisemmista
koekohteista saatujen kokemusten ja tässä tutkimuksessa
tehtyjen ympäristökelpoisuustestien tulosten
perusteella. Valittujen, tekniset vaatimukset täyttävien
koe-kappaleiden ympäristökelpoisuutta tutkittiin
selvittämällä sulfaatin, kloridin, kromin ja molybdeenin
liukoisuus hollantilaisella stabiloiduille
materiaaleille kehitetyllä diffuusioliukoisuustestillä.
Ympäristökelpoisuustestitulosten ja niitä vastaavien
sijoituskriteerien perusteella lentotuhkasta pystytään
valmistamaan massoja, jotka voidaan laadusta riippuen
sijoittaa ajoittain kosteaan sijoituskohteeseen joko
eristämättöminä tai tietyin rajoituksin eristettyinä.
Liukoisuuden kannalta kriittisin aine lentotuhkassa on
molybdeeni. Eri laitosten tuhkien välillä on selviä
eroja, joihin vaikuttavat muun muassa käytetyn
kivihiilen laatu ja polttotekniikka.
Lentotuhkaa ja rikinpoistotuotetta sisältävissä
koekappaleissa kriittisin haitta-aine oli kloridi.
Sulfaatin ja molybdeenin liukoisuuksiin pystyttiin
vaikuttamaan selvästi side- ja lisäaineilla.
Rikinpoistotuotetta sisältävät massat täyttävät
ympäristökelpoisuusvaatimukset, jos rikinpoistotuotteen
osuus massassa ei ylitä 10 - 20 %. Kohteissa, joissa
valumavedet kanavoituvat mereen eikä kloridin
liukeneminen siksi ole kriittinen tekijä, voidaan harkita
myös runsaammin rikinpoistotuotetta sisältävien massojen
käyttöä.
Lentotuhkaa ja rikinpoistotuotetta sisältävien massojen
teknistä toimivuutta käytännön olosuhteissa tutkittiin
muutamissa kenttäkohteissa. Lentotuhkat olivat
lujuudenkehitykseltään ja vedentarpeeltaan hyvin
erilaisia. Koska massan kosteus vaikuttaa merkittävästi
lujittumiseen ja kantavuuteen, oikeiden seossuhteiden
selvittäminen ennakkokokeilla ja rakentamisen aikainen
laadunvalvonta havaittiin erityisen tärkeiksi.
Lentotuhkamassojen ominaisuuksia pystyttiin muuntelemaan
ja parantamaan huomattavasti sideaineita käyttämällä.
Lentotuhkan ja rikinpoistotuotteen seoksissa
rikinpoistotuote parantaa massan lujuutta. Seokset
lujittuivat parhaiten, kun rikinpoistotuotteen osuus
oli 5 - 30 %. Kummassakaan kenttäkohteessa ei
tutkimusaikana ole ilmennyt toimivuuteen liittyviä
ongelmia.
AB - Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää puolikuivaa
rikinpoistomenetelmää käyttävien kivihiilivoimaloiden
lentotuhkasta ja rikinpoistotuotteesta
raken-nusteknisesti toimivia materiaaleja, joilla voidaan
ympäristön kannalta hyväksyttävästi korvata kiviaineksia
maanrakennuskohteissa. Lentotuhkasta ja
rikinpoistotuotteesta valmistettiin yhteensä noin sata
koostumukseltaan erilaista koekappaletta, joista osassa
käytettiin ominaisuuksien parantamiseksi side- ja
lisäaineita. Seosten reseptit laadittiin aikaisemmista
koekohteista saatujen kokemusten ja tässä tutkimuksessa
tehtyjen ympäristökelpoisuustestien tulosten
perusteella. Valittujen, tekniset vaatimukset täyttävien
koe-kappaleiden ympäristökelpoisuutta tutkittiin
selvittämällä sulfaatin, kloridin, kromin ja molybdeenin
liukoisuus hollantilaisella stabiloiduille
materiaaleille kehitetyllä diffuusioliukoisuustestillä.
Ympäristökelpoisuustestitulosten ja niitä vastaavien
sijoituskriteerien perusteella lentotuhkasta pystytään
valmistamaan massoja, jotka voidaan laadusta riippuen
sijoittaa ajoittain kosteaan sijoituskohteeseen joko
eristämättöminä tai tietyin rajoituksin eristettyinä.
Liukoisuuden kannalta kriittisin aine lentotuhkassa on
molybdeeni. Eri laitosten tuhkien välillä on selviä
eroja, joihin vaikuttavat muun muassa käytetyn
kivihiilen laatu ja polttotekniikka.
Lentotuhkaa ja rikinpoistotuotetta sisältävissä
koekappaleissa kriittisin haitta-aine oli kloridi.
Sulfaatin ja molybdeenin liukoisuuksiin pystyttiin
vaikuttamaan selvästi side- ja lisäaineilla.
Rikinpoistotuotetta sisältävät massat täyttävät
ympäristökelpoisuusvaatimukset, jos rikinpoistotuotteen
osuus massassa ei ylitä 10 - 20 %. Kohteissa, joissa
valumavedet kanavoituvat mereen eikä kloridin
liukeneminen siksi ole kriittinen tekijä, voidaan harkita
myös runsaammin rikinpoistotuotetta sisältävien massojen
käyttöä.
Lentotuhkaa ja rikinpoistotuotetta sisältävien massojen
teknistä toimivuutta käytännön olosuhteissa tutkittiin
muutamissa kenttäkohteissa. Lentotuhkat olivat
lujuudenkehitykseltään ja vedentarpeeltaan hyvin
erilaisia. Koska massan kosteus vaikuttaa merkittävästi
lujittumiseen ja kantavuuteen, oikeiden seossuhteiden
selvittäminen ennakkokokeilla ja rakentamisen aikainen
laadunvalvonta havaittiin erityisen tärkeiksi.
Lentotuhkamassojen ominaisuuksia pystyttiin muuntelemaan
ja parantamaan huomattavasti sideaineita käyttämällä.
Lentotuhkan ja rikinpoistotuotteen seoksissa
rikinpoistotuote parantaa massan lujuutta. Seokset
lujittuivat parhaiten, kun rikinpoistotuotteen osuus
oli 5 - 30 %. Kummassakaan kenttäkohteessa ei
tutkimusaikana ole ilmennyt toimivuuteen liittyviä
ongelmia.
KW - electric power plants
KW - coal
KW - fly ash
KW - flue gases
KW - desulfurization
KW - earthwork
KW - utilization
KW - substitutes
KW - combustion
KW - residues
M3 - Report
SN - 951-38-4518-4
T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer
BT - Kivihiilivoimaloiden rikinpoistotuotteiden ja lentotuhkan hyötykäyttö maanrakentamisessa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -