Abstract
Kliinisessä fysiologiassa tehtävät tutkimukset perustuvat
lähes poikkeuksetta fysiologisesta ilmiöstä tehtäviin
fysikaalisiin mittauksiin ja niiden analysointiin ja
tulkintaan. Tyypillistä on, että mielenkiinnon kohteena
olevaa ilmiötä (esim. sydänlihaksen hapenpuutetta) ei
voida tai ei ole käytännön syistä mielekästä suoraan
mitata, vaan mittaus perustuu epäsuorasti havaittaviin
muutoksiin mitattavissa dynaamisissa signaaleissa (esim.
ST vajoama rasitus-EKG:ssa). Mittausten analysointia ja
tulkintaa vaikeuttavat lisäksi lukuisat erilaiset
häiriötekijät, jotka voivat johtua joko ilmiön
dynaamisesta vaihtelusta (ns. yksilönsisäinen vaihtelu),
yksilöiden välisistä eroista (yksilöidenvälinen vaihtelu)
sekä muiden elintoimintojen vaikutuksesta ja teknisistä
häiriöistä ja epätarkkuuksista. Kliinis-fysiologisia
mittauksia tehtäessä ja tulkittaessa on tärkeää, että
mittaaja ja tulkitsija ymmärtävät mittaustapahtumaa
riittävän hyvin. Tämä tarkoittaa sekä itse fysikaalisen
tai fysiologisen ilmiön perusteita että varsinaisen
mittaustapahtuman periaatteita ja tekniikkaa. Tässä
kappaleessa esitetään keskeisiä tekijöitä, joista tulee
olla perillä luotettavan ja laadukkaan tutkimuksen
varmistamiseksi.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Title of host publication | Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede |
| Editors | Anssi Sovijärvi, Aapo Ahonen, Jaakko Hartiala, Esko Länsimies, Sauli Savolainen, Väinö Turjanmaa, Esko Vanninen |
| Place of Publication | Helsinki |
| Publisher | Kustannus Oy Duodecim |
| Pages | 18-22 |
| ISBN (Print) | 951-656-052-0 |
| Publication status | Published - 2003 |
| MoE publication type | D2 Article in professional manuals or guides or professional information systems or text book material |