Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta

Tässä raportissa luodaan katsaus siihen, mitä suomalaisen työn tulevaisuudesta on sanottu, mitkä ovat keskeiset muutoskulut työn murroksessa ja mihin kannattaa jatkossa keskittyä. Tavoitteena on auttaa jaetun näkemyksen muodostamisessa työn tulevaisuudesta. Raportti tukee hallituksen seuraavaa tulevaisuusselontekoa. Työn murroksen ajureista vallitsee yhteisymmärrys: globalisaatio, väestön ikääntyminen ja digitalisaatio muuttavat työpaikkojen määrää ja työn luonnetta. Näihin muutospaineisiin vastaamisesta on puolestaan käynnissä kaksi hieman erillistä keskustelua. Toinen keskittyy lähitulevaisuuteen ja korostaa tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamista ja työmarkkinoiden joustavoittamista, ja toinen katsoo pidemmälle ja peräänkuuluttaa työn uudelleenmäärittelyä ja toimeentulon rakenteiden uudistamista. Jaetun ymmärryksen kannalta olisi tärkeää saada nämä kaksi näkemystä kohtaamaan. Mikä työssä sitten muuttuu? Raportissa esitetään kuusi keskeistä muutoskulkua: työn sisältö, organisaatiot ja työn käytännöt, osaaminen, toimeentulo ja sosiaaliturva, kansantalous ja yhteiskuntasuhteet. Näiden tarkemman avaamisen lisäksi esiin nostetaan jatkokeskustelun kannalta hyödyllisiä käsitteitä ja esitetään vaihtoehtoinen, henkilötarinoilla havainnollistettu tulevaisuuskuva. Työn murroksessa ei ole kyse siirtymisestä yhdestä tavasta tehdä töitä johonkin toiseen, vaan nykyisestä moneen erilaiseen tapaan. Tämä edellyttää uutta sanastoa ja entisten asenteiden ja näkemysten haastamista. Osaamisen jatkuva päivittäminen on avainasemassa erityisesti hyvinvoinnin turvaamiseksi, kun työtavat ja työn luonne muuttuvat. Perustulo on keskeinen osa työn tulevaisuutta, mutta ei yksin riitä. Sopivat ratkaisut löytyvät kokeiluiden ja yrityksen ja erehdyksen kautta. Jatkokeskustelun kannalta oleellista on linkittää tulevaisuuden visiot ja nykyhetken toimenpiteet ja keskustella toimijoiden muuttuvista rooleista ja vastuista.