Kokillivalettavan messingin sinkinkadonkestävyys

Veijo Rauta, Martti Mäkipää

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin materiaalin ja valuteknisten tekijöiden vaikutusta kokillivalettavan kotimaisen messinkiseoksen Ms 465 sinkinkadonkestävyyteen. Selvittämiseen käytettiin koevaluja sekä derivoivan termisen analyysin (DERTA) ja suunnatun jähmettymisen koelaitteistoja. Koevalosten sinkinkadonkestävyys testattiin standardin SFS 3873 (ISO 6509/81) mukaisesti. Tulokset osoittivat, että valutilaisen seoksen sinkinkadonkestävyyden määrää p-faasin jakauma mikrorakenteessa. Mikrorakenteen valtafaasi, a-faasi, kestää indikoivien seoskomponenttien (arseeni, fosfori) ansiosta sinkinkatoa. Olennaisimmalla tavalla mikrorakenteeseen ja siten sinkinkadonkestävyyteen todettiiin vaikuttavan valuseoksen kemiallisen koostumuksen. Sekä hyvä sinkinkadonkestävyys että hyvä valettavuus saavutetaan kapealla koostumusalueella, jonka laajuus ilmaistuna tehollisen kuparipitoisuuden avulla on 0,7 prosenttiyksikköä kuparia. Valusulan tehollista kuparipitoisuutta voidaan säätää valutyöskentelyn aikana sinkki-, kupari- ja alumiinilisäyksillä. Sulan metallurgisen tilan ja lisäysten suuruuden määrittämisessä on edullista käyttää DERTA-laitteistoa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages74
ISBN (Print)951-38-2335-0
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume360

Fingerprint

gravity

Keywords

  • dezincification, brasses, die castings, die casting

Cite this

Rauta, V., & Mäkipää, M. (1985). Kokillivalettavan messingin sinkinkadonkestävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 360
Rauta, Veijo ; Mäkipää, Martti. / Kokillivalettavan messingin sinkinkadonkestävyys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 360).
@book{b8b41e588733491aa21a24fcaa8062b3,
title = "Kokillivalettavan messingin sinkinkadonkest{\"a}vyys",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin materiaalin ja valuteknisten tekij{\"o}iden vaikutusta kokillivalettavan kotimaisen messinkiseoksen Ms 465 sinkinkadonkest{\"a}vyyteen. Selvitt{\"a}miseen k{\"a}ytettiin koevaluja sek{\"a} derivoivan termisen analyysin (DERTA) ja suunnatun j{\"a}hmettymisen koelaitteistoja. Koevalosten sinkinkadonkest{\"a}vyys testattiin standardin SFS 3873 (ISO 6509/81) mukaisesti. Tulokset osoittivat, ett{\"a} valutilaisen seoksen sinkinkadonkest{\"a}vyyden m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} p-faasin jakauma mikrorakenteessa. Mikrorakenteen valtafaasi, a-faasi, kest{\"a}{\"a} indikoivien seoskomponenttien (arseeni, fosfori) ansiosta sinkinkatoa. Olennaisimmalla tavalla mikrorakenteeseen ja siten sinkinkadonkest{\"a}vyyteen todettiiin vaikuttavan valuseoksen kemiallisen koostumuksen. Sek{\"a} hyv{\"a} sinkinkadonkest{\"a}vyys ett{\"a} hyv{\"a} valettavuus saavutetaan kapealla koostumusalueella, jonka laajuus ilmaistuna tehollisen kuparipitoisuuden avulla on 0,7 prosenttiyksikk{\"o}{\"a} kuparia. Valusulan tehollista kuparipitoisuutta voidaan s{\"a}{\"a}t{\"a}{\"a} valuty{\"o}skentelyn aikana sinkki-, kupari- ja alumiinilis{\"a}yksill{\"a}. Sulan metallurgisen tilan ja lis{\"a}ysten suuruuden m{\"a}{\"a}ritt{\"a}misess{\"a} on edullista k{\"a}ytt{\"a}{\"a} DERTA-laitteistoa.",
keywords = "dezincification, brasses, die castings, die casting",
author = "Veijo Rauta and Martti M{\"a}kip{\"a}{\"a}",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2335-0",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Rauta, V & Mäkipää, M 1985, Kokillivalettavan messingin sinkinkadonkestävyys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 360, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kokillivalettavan messingin sinkinkadonkestävyys. / Rauta, Veijo; Mäkipää, Martti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 360).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kokillivalettavan messingin sinkinkadonkestävyys

AU - Rauta, Veijo

AU - Mäkipää, Martti

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin materiaalin ja valuteknisten tekijöiden vaikutusta kokillivalettavan kotimaisen messinkiseoksen Ms 465 sinkinkadonkestävyyteen. Selvittämiseen käytettiin koevaluja sekä derivoivan termisen analyysin (DERTA) ja suunnatun jähmettymisen koelaitteistoja. Koevalosten sinkinkadonkestävyys testattiin standardin SFS 3873 (ISO 6509/81) mukaisesti. Tulokset osoittivat, että valutilaisen seoksen sinkinkadonkestävyyden määrää p-faasin jakauma mikrorakenteessa. Mikrorakenteen valtafaasi, a-faasi, kestää indikoivien seoskomponenttien (arseeni, fosfori) ansiosta sinkinkatoa. Olennaisimmalla tavalla mikrorakenteeseen ja siten sinkinkadonkestävyyteen todettiiin vaikuttavan valuseoksen kemiallisen koostumuksen. Sekä hyvä sinkinkadonkestävyys että hyvä valettavuus saavutetaan kapealla koostumusalueella, jonka laajuus ilmaistuna tehollisen kuparipitoisuuden avulla on 0,7 prosenttiyksikköä kuparia. Valusulan tehollista kuparipitoisuutta voidaan säätää valutyöskentelyn aikana sinkki-, kupari- ja alumiinilisäyksillä. Sulan metallurgisen tilan ja lisäysten suuruuden määrittämisessä on edullista käyttää DERTA-laitteistoa.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin materiaalin ja valuteknisten tekijöiden vaikutusta kokillivalettavan kotimaisen messinkiseoksen Ms 465 sinkinkadonkestävyyteen. Selvittämiseen käytettiin koevaluja sekä derivoivan termisen analyysin (DERTA) ja suunnatun jähmettymisen koelaitteistoja. Koevalosten sinkinkadonkestävyys testattiin standardin SFS 3873 (ISO 6509/81) mukaisesti. Tulokset osoittivat, että valutilaisen seoksen sinkinkadonkestävyyden määrää p-faasin jakauma mikrorakenteessa. Mikrorakenteen valtafaasi, a-faasi, kestää indikoivien seoskomponenttien (arseeni, fosfori) ansiosta sinkinkatoa. Olennaisimmalla tavalla mikrorakenteeseen ja siten sinkinkadonkestävyyteen todettiiin vaikuttavan valuseoksen kemiallisen koostumuksen. Sekä hyvä sinkinkadonkestävyys että hyvä valettavuus saavutetaan kapealla koostumusalueella, jonka laajuus ilmaistuna tehollisen kuparipitoisuuden avulla on 0,7 prosenttiyksikköä kuparia. Valusulan tehollista kuparipitoisuutta voidaan säätää valutyöskentelyn aikana sinkki-, kupari- ja alumiinilisäyksillä. Sulan metallurgisen tilan ja lisäysten suuruuden määrittämisessä on edullista käyttää DERTA-laitteistoa.

KW - dezincification, brasses, die castings, die casting

M3 - Report

SN - 951-38-2335-0

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kokillivalettavan messingin sinkinkadonkestävyys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Rauta V, Mäkipää M. Kokillivalettavan messingin sinkinkadonkestävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 360).