TY - BOOK
T1 - Kolloidien karakterisointi vesiliuoksessa
AU - Vuorinen, Ulla
AU - Kumpulainen, Heikki
PY - 1993
Y1 - 1993
N2 - Tässä kirjallisuusselvitykseen perustuvassa julkaisussa
käsitellään vesifaasissa esiintyvien kolloidien
ominaisuuksien selvittämiseen eli karakterisointiin
soveltuvia menetelmiä. Lähtökohdaksi on otettu
ydinjätteen loppusijoitustutkimusten tarpeet. Koska
Suomessa korkea aktiivinen ydinjäte on suunniteltu
sijoitettavaksi noin 500 m syvyyteen peruskallioon,
julkaisussa tarkastellaan erityisesti pohjavesissä
luonnostaan esiintyvien kolloidien karakterisoimiseen
käytettyjä menetelmiä. Näytteenottoa varten pohjavesi
pumpataan maanpinnalle, koska vielä ei ole mahdollista
tutkia pohjaveden kolloideja in situ. Toisaalta
ydinpolttoaineesta vapautuvien radionuklidien
käyttäytymistä tutkitaan lisäksi erilaisilla
laboratoriokokeilla, jolloin radionuklideja sisältävää
kolloidifaasia karakterisoitaessa törmätään usein
erittäin pieniin pitoisuuksiin ja karakterisointiin
tarvitaan erittäin herkkiä menetelmiä. Kolloidien
karakterisoimiseen on käytettävä erilaisia
tutkimusmenetelmiä. Ydinjätteen loppusijoituksen kannalta
tärkeitä kolloideista tunnettavia suureita ovat mm.
kolloidien koko, pitoisuus, stabiilisuus, sähköinen
varaus, radionuklidien "kuljetuskapasiteetti" ja
kemiallinen muoto.
Tässä julkaisussa käsitellään sekä ns. suoria menetelmiä,
joiden käyttö ei aiheuta muutoksia tutkittavan systeemin
tilaan, että ns. epäsuoria menetelmiä. Suorat menetelmiä
ovat uudet laserspektroskopiaan perustuvat menetelmät
(TRLFS, LPAS, PALS), joilla pystytään mittaamaan
aktinidikolloideja aktinidien erittäin alhaiset
liukoisuudetkin alittavilla pitoisuuksilla. Julkaisussa
käsitellään myös useita kolloidien erotusmenetelmiä,
joilla kolloidit saadaan eristettyä, fraktioitua koon
mukaan tai tarvittaessa konsentroitua. Kolloidien
määritysmenetelmistä esitellään mikroskopointi ja pinta
analyysimenetelmiä, joilla saadaan tietoa kolloidien
morfologiasta, aggregoitumisesta, alkuainekoostumuksesta
ja pitoisuudesta. Lisäksi käsitellään määritysmenetelmiä,
mm. NMR, IR ja aktinidianalyysit, joilla saadaan
spesifistä lisätietoa mm. orgaanisista kolloideista ja
kolloidien muodostumisesta ja kulkeutumisesta.
AB - Tässä kirjallisuusselvitykseen perustuvassa julkaisussa
käsitellään vesifaasissa esiintyvien kolloidien
ominaisuuksien selvittämiseen eli karakterisointiin
soveltuvia menetelmiä. Lähtökohdaksi on otettu
ydinjätteen loppusijoitustutkimusten tarpeet. Koska
Suomessa korkea aktiivinen ydinjäte on suunniteltu
sijoitettavaksi noin 500 m syvyyteen peruskallioon,
julkaisussa tarkastellaan erityisesti pohjavesissä
luonnostaan esiintyvien kolloidien karakterisoimiseen
käytettyjä menetelmiä. Näytteenottoa varten pohjavesi
pumpataan maanpinnalle, koska vielä ei ole mahdollista
tutkia pohjaveden kolloideja in situ. Toisaalta
ydinpolttoaineesta vapautuvien radionuklidien
käyttäytymistä tutkitaan lisäksi erilaisilla
laboratoriokokeilla, jolloin radionuklideja sisältävää
kolloidifaasia karakterisoitaessa törmätään usein
erittäin pieniin pitoisuuksiin ja karakterisointiin
tarvitaan erittäin herkkiä menetelmiä. Kolloidien
karakterisoimiseen on käytettävä erilaisia
tutkimusmenetelmiä. Ydinjätteen loppusijoituksen kannalta
tärkeitä kolloideista tunnettavia suureita ovat mm.
kolloidien koko, pitoisuus, stabiilisuus, sähköinen
varaus, radionuklidien "kuljetuskapasiteetti" ja
kemiallinen muoto.
Tässä julkaisussa käsitellään sekä ns. suoria menetelmiä,
joiden käyttö ei aiheuta muutoksia tutkittavan systeemin
tilaan, että ns. epäsuoria menetelmiä. Suorat menetelmiä
ovat uudet laserspektroskopiaan perustuvat menetelmät
(TRLFS, LPAS, PALS), joilla pystytään mittaamaan
aktinidikolloideja aktinidien erittäin alhaiset
liukoisuudetkin alittavilla pitoisuuksilla. Julkaisussa
käsitellään myös useita kolloidien erotusmenetelmiä,
joilla kolloidit saadaan eristettyä, fraktioitua koon
mukaan tai tarvittaessa konsentroitua. Kolloidien
määritysmenetelmistä esitellään mikroskopointi ja pinta
analyysimenetelmiä, joilla saadaan tietoa kolloidien
morfologiasta, aggregoitumisesta, alkuainekoostumuksesta
ja pitoisuudesta. Lisäksi käsitellään määritysmenetelmiä,
mm. NMR, IR ja aktinidianalyysit, joilla saadaan
spesifistä lisätietoa mm. orgaanisista kolloideista ja
kolloidien muodostumisesta ja kulkeutumisesta.
KW - colloids
KW - chemical properties
KW - physical properties
KW - chemical analysis
KW - aqueous solutions
KW - spectroscopy
KW - filtration
KW - ultrafiltration
KW - centrifugation
KW - ultracentrifucation
KW - dialysis
KW - cromatography
KW - electrophoresis
KW - microscopy
KW - electron spectroscopy
KW - nuclear magnetic resonance
KW - infrared spectroscopy
M3 - Report
SN - 951-38-4457-9
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Kolloidien karakterisointi vesiliuoksessa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -