Kompostin kypsyystestit

Menetelmäohjeet

Merja Itävaara, Minna Vikman, Anu Kapanen, Olli Venelampi, Arja Vuorinen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Kompostin kypsyystestit -ohjekirja on tarkoitettu valvontalaboratorioiden ja kompostilaitosten avuksi kompostin kypsyyden arvioimiseen. Ohjekirjan tavoitteena on antaa yksityiskohtaisia menetelmäohjeita ja teoreettista taustaa tulosten tulkintaan. Kypsyystestit ovat yksinkertaisia ja helposti toteutettavia, mutta tulosten tulkinta vaatii ymmärrystä kompostiprosessin toiminnasta. Kompostointi on bioprosessi, joka oikein ohjattuna tuottaa hyvälaatuista lopputuotetta, mutta huonosti toteutettuna kasvien kasvualustaksi kelpaamatonta haisevaa, korkeintaan kaatopaikkojen rakenteisiin soveltuvaa materiaalia. Kompostin kypsyyttä ei voida arvioida yhdellä menetelmällä, vaan on käytettävä useampia testejä, joiden tuloksia tarkastellaan kokonaisuutena. Testien perusteella arvioidaan, miten pitkälle komposti on hajonnut eli stabiloitunut, ja toisaalta taas, onko hajoamisen välituotteena muodostunut fytotoksisia yhdisteitä. Fytotoksisuuden ja pysyvän, esimerkiksi orgaanisten haitta-aineiden aiheuttaman toksisuuden välille on tehtävä selvä ero, sillä fytotoksiset bioprosessin välituotteet hajoavat kompostointia jatkettaessa. Ohjekirjassa kuvataan lisäksi ongelmatilanteita, joissa voidaan saada virheellinen tulos. Ohjekirjassa kuvattavat menetelmät perustuvat VTT:n monivuotiseen tutkimukseen kompostin kypsyydestä. Ohjekirjassa on mukana kompostin perusanalyysejä sekä useita kompostin kypsyyteen, stabiilisuuteen ja toksisuuteen liittyviä menetelmiä. On kuitenkin huomattava, että virallisia raja-arvoja kompostin kypsyydelle ei tämän menetelmä-ohjekirjan kirjoitusvaiheessa Suomessa ole, ja annetut raja-arvot ovat tämän oppaan kirjoittajien ehdotuksia raja-arvoiksi. Lannoitelain uudistuksen myötä annettavissa MMM:n asetuksissa tullaan tietyiltä kompostituotteilta edellyttämään kypsyyden toteamista ja asettamaan tyyppinimikohtaisesti raja-arvot kypsyyden mittareille. Mukaan on otettu myös yleisesti käytössä olevia kypsyysmenetelmiä, kuten Rottegrad-testi. Jos menetelmissä on taustalla standardeja, ne on tarvittaessa muunneltu käytännön tarpeita vastaaviksi. Joistakin menetelmistä esitetään vain lyhennetty kuvaus ja lähde, josta kiinnostunut lukija voi tarvittaessa etsiä yksityiskohtaisempaa tietoa. Toivomme ohjekirjan edistävän hyvälaatuisten kompostituotteiden kehittämistä ja kompostin lisääntyvää hyötykäyttöä kasvualustoissa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages43
ISBN (Electronic)951-38-6814-1
ISBN (Print)951-38-6813-3
Publication statusPublished - 2006
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2351
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

compost maturity
Raja
methodology

Keywords

  • compost
  • stability
  • maturity

Cite this

Itävaara, M., Vikman, M., Kapanen, A., Venelampi, O., & Vuorinen, A. (2006). Kompostin kypsyystestit: Menetelmäohjeet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2351
Itävaara, Merja ; Vikman, Minna ; Kapanen, Anu ; Venelampi, Olli ; Vuorinen, Arja. / Kompostin kypsyystestit : Menetelmäohjeet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 43 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2351).
@book{b2d01aa6a2ce441d81ae4cd81025571e,
title = "Kompostin kypsyystestit: Menetelm{\"a}ohjeet",
abstract = "Kompostin kypsyystestit -ohjekirja on tarkoitettu valvontalaboratorioiden ja kompostilaitosten avuksi kompostin kypsyyden arvioimiseen. Ohjekirjan tavoitteena on antaa yksityiskohtaisia menetelm{\"a}ohjeita ja teoreettista taustaa tulosten tulkintaan. Kypsyystestit ovat yksinkertaisia ja helposti toteutettavia, mutta tulosten tulkinta vaatii ymm{\"a}rryst{\"a} kompostiprosessin toiminnasta. Kompostointi on bioprosessi, joka oikein ohjattuna tuottaa hyv{\"a}laatuista lopputuotetta, mutta huonosti toteutettuna kasvien kasvualustaksi kelpaamatonta haisevaa, korkeintaan kaatopaikkojen rakenteisiin soveltuvaa materiaalia. Kompostin kypsyytt{\"a} ei voida arvioida yhdell{\"a} menetelm{\"a}ll{\"a}, vaan on k{\"a}ytett{\"a}v{\"a} useampia testej{\"a}, joiden tuloksia tarkastellaan kokonaisuutena. Testien perusteella arvioidaan, miten pitk{\"a}lle komposti on hajonnut eli stabiloitunut, ja toisaalta taas, onko hajoamisen v{\"a}lituotteena muodostunut fytotoksisia yhdisteit{\"a}. Fytotoksisuuden ja pysyv{\"a}n, esimerkiksi orgaanisten haitta-aineiden aiheuttaman toksisuuden v{\"a}lille on teht{\"a}v{\"a} selv{\"a} ero, sill{\"a} fytotoksiset bioprosessin v{\"a}lituotteet hajoavat kompostointia jatkettaessa. Ohjekirjassa kuvataan lis{\"a}ksi ongelmatilanteita, joissa voidaan saada virheellinen tulos. Ohjekirjassa kuvattavat menetelm{\"a}t perustuvat VTT:n monivuotiseen tutkimukseen kompostin kypsyydest{\"a}. Ohjekirjassa on mukana kompostin perusanalyysej{\"a} sek{\"a} useita kompostin kypsyyteen, stabiilisuuteen ja toksisuuteen liittyvi{\"a} menetelmi{\"a}. On kuitenkin huomattava, ett{\"a} virallisia raja-arvoja kompostin kypsyydelle ei t{\"a}m{\"a}n menetelm{\"a}-ohjekirjan kirjoitusvaiheessa Suomessa ole, ja annetut raja-arvot ovat t{\"a}m{\"a}n oppaan kirjoittajien ehdotuksia raja-arvoiksi. Lannoitelain uudistuksen my{\"o}t{\"a} annettavissa MMM:n asetuksissa tullaan tietyilt{\"a} kompostituotteilta edellytt{\"a}m{\"a}{\"a}n kypsyyden toteamista ja asettamaan tyyppinimikohtaisesti raja-arvot kypsyyden mittareille. Mukaan on otettu my{\"o}s yleisesti k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia kypsyysmenetelmi{\"a}, kuten Rottegrad-testi. Jos menetelmiss{\"a} on taustalla standardeja, ne on tarvittaessa muunneltu k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n tarpeita vastaaviksi. Joistakin menetelmist{\"a} esitet{\"a}{\"a}n vain lyhennetty kuvaus ja l{\"a}hde, josta kiinnostunut lukija voi tarvittaessa etsi{\"a} yksityiskohtaisempaa tietoa. Toivomme ohjekirjan edist{\"a}v{\"a}n hyv{\"a}laatuisten kompostituotteiden kehitt{\"a}mist{\"a} ja kompostin lis{\"a}{\"a}ntyv{\"a}{\"a} hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o}{\"a} kasvualustoissa.",
keywords = "compost, stability, maturity",
author = "Merja It{\"a}vaara and Minna Vikman and Anu Kapanen and Olli Venelampi and Arja Vuorinen",
year = "2006",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-6813-3",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2351",
address = "Finland",

}

Itävaara, M, Vikman, M, Kapanen, A, Venelampi, O & Vuorinen, A 2006, Kompostin kypsyystestit: Menetelmäohjeet. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2351, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kompostin kypsyystestit : Menetelmäohjeet. / Itävaara, Merja; Vikman, Minna; Kapanen, Anu; Venelampi, Olli; Vuorinen, Arja.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 43 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2351).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kompostin kypsyystestit

T2 - Menetelmäohjeet

AU - Itävaara, Merja

AU - Vikman, Minna

AU - Kapanen, Anu

AU - Venelampi, Olli

AU - Vuorinen, Arja

PY - 2006

Y1 - 2006

N2 - Kompostin kypsyystestit -ohjekirja on tarkoitettu valvontalaboratorioiden ja kompostilaitosten avuksi kompostin kypsyyden arvioimiseen. Ohjekirjan tavoitteena on antaa yksityiskohtaisia menetelmäohjeita ja teoreettista taustaa tulosten tulkintaan. Kypsyystestit ovat yksinkertaisia ja helposti toteutettavia, mutta tulosten tulkinta vaatii ymmärrystä kompostiprosessin toiminnasta. Kompostointi on bioprosessi, joka oikein ohjattuna tuottaa hyvälaatuista lopputuotetta, mutta huonosti toteutettuna kasvien kasvualustaksi kelpaamatonta haisevaa, korkeintaan kaatopaikkojen rakenteisiin soveltuvaa materiaalia. Kompostin kypsyyttä ei voida arvioida yhdellä menetelmällä, vaan on käytettävä useampia testejä, joiden tuloksia tarkastellaan kokonaisuutena. Testien perusteella arvioidaan, miten pitkälle komposti on hajonnut eli stabiloitunut, ja toisaalta taas, onko hajoamisen välituotteena muodostunut fytotoksisia yhdisteitä. Fytotoksisuuden ja pysyvän, esimerkiksi orgaanisten haitta-aineiden aiheuttaman toksisuuden välille on tehtävä selvä ero, sillä fytotoksiset bioprosessin välituotteet hajoavat kompostointia jatkettaessa. Ohjekirjassa kuvataan lisäksi ongelmatilanteita, joissa voidaan saada virheellinen tulos. Ohjekirjassa kuvattavat menetelmät perustuvat VTT:n monivuotiseen tutkimukseen kompostin kypsyydestä. Ohjekirjassa on mukana kompostin perusanalyysejä sekä useita kompostin kypsyyteen, stabiilisuuteen ja toksisuuteen liittyviä menetelmiä. On kuitenkin huomattava, että virallisia raja-arvoja kompostin kypsyydelle ei tämän menetelmä-ohjekirjan kirjoitusvaiheessa Suomessa ole, ja annetut raja-arvot ovat tämän oppaan kirjoittajien ehdotuksia raja-arvoiksi. Lannoitelain uudistuksen myötä annettavissa MMM:n asetuksissa tullaan tietyiltä kompostituotteilta edellyttämään kypsyyden toteamista ja asettamaan tyyppinimikohtaisesti raja-arvot kypsyyden mittareille. Mukaan on otettu myös yleisesti käytössä olevia kypsyysmenetelmiä, kuten Rottegrad-testi. Jos menetelmissä on taustalla standardeja, ne on tarvittaessa muunneltu käytännön tarpeita vastaaviksi. Joistakin menetelmistä esitetään vain lyhennetty kuvaus ja lähde, josta kiinnostunut lukija voi tarvittaessa etsiä yksityiskohtaisempaa tietoa. Toivomme ohjekirjan edistävän hyvälaatuisten kompostituotteiden kehittämistä ja kompostin lisääntyvää hyötykäyttöä kasvualustoissa.

AB - Kompostin kypsyystestit -ohjekirja on tarkoitettu valvontalaboratorioiden ja kompostilaitosten avuksi kompostin kypsyyden arvioimiseen. Ohjekirjan tavoitteena on antaa yksityiskohtaisia menetelmäohjeita ja teoreettista taustaa tulosten tulkintaan. Kypsyystestit ovat yksinkertaisia ja helposti toteutettavia, mutta tulosten tulkinta vaatii ymmärrystä kompostiprosessin toiminnasta. Kompostointi on bioprosessi, joka oikein ohjattuna tuottaa hyvälaatuista lopputuotetta, mutta huonosti toteutettuna kasvien kasvualustaksi kelpaamatonta haisevaa, korkeintaan kaatopaikkojen rakenteisiin soveltuvaa materiaalia. Kompostin kypsyyttä ei voida arvioida yhdellä menetelmällä, vaan on käytettävä useampia testejä, joiden tuloksia tarkastellaan kokonaisuutena. Testien perusteella arvioidaan, miten pitkälle komposti on hajonnut eli stabiloitunut, ja toisaalta taas, onko hajoamisen välituotteena muodostunut fytotoksisia yhdisteitä. Fytotoksisuuden ja pysyvän, esimerkiksi orgaanisten haitta-aineiden aiheuttaman toksisuuden välille on tehtävä selvä ero, sillä fytotoksiset bioprosessin välituotteet hajoavat kompostointia jatkettaessa. Ohjekirjassa kuvataan lisäksi ongelmatilanteita, joissa voidaan saada virheellinen tulos. Ohjekirjassa kuvattavat menetelmät perustuvat VTT:n monivuotiseen tutkimukseen kompostin kypsyydestä. Ohjekirjassa on mukana kompostin perusanalyysejä sekä useita kompostin kypsyyteen, stabiilisuuteen ja toksisuuteen liittyviä menetelmiä. On kuitenkin huomattava, että virallisia raja-arvoja kompostin kypsyydelle ei tämän menetelmä-ohjekirjan kirjoitusvaiheessa Suomessa ole, ja annetut raja-arvot ovat tämän oppaan kirjoittajien ehdotuksia raja-arvoiksi. Lannoitelain uudistuksen myötä annettavissa MMM:n asetuksissa tullaan tietyiltä kompostituotteilta edellyttämään kypsyyden toteamista ja asettamaan tyyppinimikohtaisesti raja-arvot kypsyyden mittareille. Mukaan on otettu myös yleisesti käytössä olevia kypsyysmenetelmiä, kuten Rottegrad-testi. Jos menetelmissä on taustalla standardeja, ne on tarvittaessa muunneltu käytännön tarpeita vastaaviksi. Joistakin menetelmistä esitetään vain lyhennetty kuvaus ja lähde, josta kiinnostunut lukija voi tarvittaessa etsiä yksityiskohtaisempaa tietoa. Toivomme ohjekirjan edistävän hyvälaatuisten kompostituotteiden kehittämistä ja kompostin lisääntyvää hyötykäyttöä kasvualustoissa.

KW - compost

KW - stability

KW - maturity

M3 - Report

SN - 951-38-6813-3

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Kompostin kypsyystestit

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Itävaara M, Vikman M, Kapanen A, Venelampi O, Vuorinen A. Kompostin kypsyystestit: Menetelmäohjeet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 43 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2351).