Konepajateollisuuden alihankintaprosessien kehittämisedellytykset ja -tavat pk-sektorilla: Koneali-projektin loppuraportti

Kai Häkkinen, Jyri Pötry, Peik Joutsen

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Asetustutkimusosion tulokset osoittavat, että tutkittujen tuotteiden osalta asetusajat olivat 10-50 % kaikesta valmistusajasta. Tehokkain keino vähentää asetusaikoja näyttää olevan suunnittelijan ja valmistuksen yhteistyön lisääminen. Osoituksena tästä ovat case-tapaukset, joissa onnistuttiin vähentämään valmistuskustannuksia parhaimmillaan 50-70 %. Lisäksi tulokset osoittavat, että asetusajat olivat valtaosin sisäisiä. Näiden siirtäminen ulkoisiksi on merkittävä kehittämismahdollisuus. Kaksoisvarastoproblematiikka-osiossa kehitettiin alihankintaprosessin kustannusmalli ja varastojen sijaintipäätösmalli. Kustannusmallissa lasketaan tilaus-toimitusprosessin välillisiä kustannuksia tuotekohtaisesti. Lisäksi analysoitiin muut kuin taloudelliset varastojen sijaintipäätökseen vaikuttavat tekijät. Kustannusmallia testattiin historiadatan avulla, tietokonesimulaatiolla ja joukolla erilaisia tapauksia eri yrityksissä. Testaus osoitti, että kustannusmalli on käyttökelpoinen ja tulokset vastasivat erityisesti alihankintayritysten näkemyksiä. Jotkut yritykset ottivat mallin heti käyttöönsä. Valmistuksen ja suunnittelun yhteistyöosiossa oli tavoitteena selvittää valmistuksen ja suunnittelun väliseen yhteistyöhön liittyvää problematiikkaa. Valmistuksen ja suunnittelun yhteistyö on vähäistä, vain n. 10-15 % päähankkijoista osallistuu alihankkijoidensa kanssa yhteiseen tuotekehitykseen. Case-tapaukset osoittivat, että yhteistyötä lisäämällä saavutetaan merkittäviä hyötyjä. Erityisen tärkeäksi nousi yhteistyö uusien tuotteiden kehittämisessä. Vanhojen tuotteiden kehittäminen on usein ongelmallista eri syistä. Yhteistyön lisäämistä puoltaa myös kokeneemman suunnittelijakunnan väheneminen. Myös suunnittelijoiden apuvälineiden kehittäminen on tärkeä kehityskohde. Yhteistyön lisäämistä rajoittaa molempien osapuolien halu välttää sitoutumista toisiinsa kovin vahvasti. Investointien osalta tavoitteena oli selvittää, millä tavoin yritykset investointiongelmaa tarkastelevat. Tulosten mukaan pää- ja alihankkijoiden välinen strateginen yhteistyö koneinvestointeihin liittyen on olematonta. Investoinnit ovat pääasiassa työkaluja ja -välineitä, joiden hankintakustannus yleisesti laskutetaan päähankkijalta joko erillisellä laskulla tai lisäämällä tuotteen hintaan pieni lisä kuoletusta varten. Suuntaus näyttää olevan, että tuotteet suunnitellaan valmistettaviksi yleiskoneilla ja toisaalta alihankkijat ottavat sellaisia tuotteita valmistaakseen, jotka ovat yleiskoneilla tehtävissä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages133
ISBN (Electronic)951-38-6129-5
ISBN (Print)951-38-6128-7
Publication statusPublished - 2003
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Research Notes
Number2190
ISSN1235-0605

Keywords

  • subcontracting
  • subcontract manufacture
  • concurrent engineering
  • setups
  • inventories
  • product design
  • investments

Cite this

Häkkinen, K., Pötry, J., & Joutsen, P. (2003). Konepajateollisuuden alihankintaprosessien kehittämisedellytykset ja -tavat pk-sektorilla: Koneali-projektin loppuraportti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2190
Häkkinen, Kai ; Pötry, Jyri ; Joutsen, Peik. / Konepajateollisuuden alihankintaprosessien kehittämisedellytykset ja -tavat pk-sektorilla : Koneali-projektin loppuraportti. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 133 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2190).
@book{8928b45124ed4ad6a58b30ace42b7953,
title = "Konepajateollisuuden alihankintaprosessien kehitt{\"a}misedellytykset ja -tavat pk-sektorilla: Koneali-projektin loppuraportti",
abstract = "Asetustutkimusosion tulokset osoittavat, ett{\"a} tutkittujen tuotteiden osalta asetusajat olivat 10-50 {\%} kaikesta valmistusajasta. Tehokkain keino v{\"a}hent{\"a}{\"a} asetusaikoja n{\"a}ytt{\"a}{\"a} olevan suunnittelijan ja valmistuksen yhteisty{\"o}n lis{\"a}{\"a}minen. Osoituksena t{\"a}st{\"a} ovat case-tapaukset, joissa onnistuttiin v{\"a}hent{\"a}m{\"a}{\"a}n valmistuskustannuksia parhaimmillaan 50-70 {\%}. Lis{\"a}ksi tulokset osoittavat, ett{\"a} asetusajat olivat valtaosin sis{\"a}isi{\"a}. N{\"a}iden siirt{\"a}minen ulkoisiksi on merkitt{\"a}v{\"a} kehitt{\"a}mismahdollisuus. Kaksoisvarastoproblematiikka-osiossa kehitettiin alihankintaprosessin kustannusmalli ja varastojen sijaintip{\"a}{\"a}t{\"o}smalli. Kustannusmallissa lasketaan tilaus-toimitusprosessin v{\"a}lillisi{\"a} kustannuksia tuotekohtaisesti. Lis{\"a}ksi analysoitiin muut kuin taloudelliset varastojen sijaintip{\"a}{\"a}t{\"o}kseen vaikuttavat tekij{\"a}t. Kustannusmallia testattiin historiadatan avulla, tietokonesimulaatiolla ja joukolla erilaisia tapauksia eri yrityksiss{\"a}. Testaus osoitti, ett{\"a} kustannusmalli on k{\"a}ytt{\"o}kelpoinen ja tulokset vastasivat erityisesti alihankintayritysten n{\"a}kemyksi{\"a}. Jotkut yritykset ottivat mallin heti k{\"a}ytt{\"o}{\"o}ns{\"a}. Valmistuksen ja suunnittelun yhteisty{\"o}osiossa oli tavoitteena selvitt{\"a}{\"a} valmistuksen ja suunnittelun v{\"a}liseen yhteisty{\"o}h{\"o}n liittyv{\"a}{\"a} problematiikkaa. Valmistuksen ja suunnittelun yhteisty{\"o} on v{\"a}h{\"a}ist{\"a}, vain n. 10-15 {\%} p{\"a}{\"a}hankkijoista osallistuu alihankkijoidensa kanssa yhteiseen tuotekehitykseen. Case-tapaukset osoittivat, ett{\"a} yhteisty{\"o}t{\"a} lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} saavutetaan merkitt{\"a}vi{\"a} hy{\"o}tyj{\"a}. Erityisen t{\"a}rke{\"a}ksi nousi yhteisty{\"o} uusien tuotteiden kehitt{\"a}misess{\"a}. Vanhojen tuotteiden kehitt{\"a}minen on usein ongelmallista eri syist{\"a}. Yhteisty{\"o}n lis{\"a}{\"a}mist{\"a} puoltaa my{\"o}s kokeneemman suunnittelijakunnan v{\"a}heneminen. My{\"o}s suunnittelijoiden apuv{\"a}lineiden kehitt{\"a}minen on t{\"a}rke{\"a} kehityskohde. Yhteisty{\"o}n lis{\"a}{\"a}mist{\"a} rajoittaa molempien osapuolien halu v{\"a}ltt{\"a}{\"a} sitoutumista toisiinsa kovin vahvasti. Investointien osalta tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, mill{\"a} tavoin yritykset investointiongelmaa tarkastelevat. Tulosten mukaan p{\"a}{\"a}- ja alihankkijoiden v{\"a}linen strateginen yhteisty{\"o} koneinvestointeihin liittyen on olematonta. Investoinnit ovat p{\"a}{\"a}asiassa ty{\"o}kaluja ja -v{\"a}lineit{\"a}, joiden hankintakustannus yleisesti laskutetaan p{\"a}{\"a}hankkijalta joko erillisell{\"a} laskulla tai lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} tuotteen hintaan pieni lis{\"a} kuoletusta varten. Suuntaus n{\"a}ytt{\"a}{\"a} olevan, ett{\"a} tuotteet suunnitellaan valmistettaviksi yleiskoneilla ja toisaalta alihankkijat ottavat sellaisia tuotteita valmistaakseen, jotka ovat yleiskoneilla teht{\"a}viss{\"a}.",
keywords = "subcontracting, subcontract manufacture, concurrent engineering, setups, inventories, product design, investments",
author = "Kai H{\"a}kkinen and Jyri P{\"o}try and Peik Joutsen",
note = "Project code: G1SU00823",
year = "2003",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-6128-7",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2190",
address = "Finland",

}

Häkkinen, K, Pötry, J & Joutsen, P 2003, Konepajateollisuuden alihankintaprosessien kehittämisedellytykset ja -tavat pk-sektorilla: Koneali-projektin loppuraportti. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2190, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Konepajateollisuuden alihankintaprosessien kehittämisedellytykset ja -tavat pk-sektorilla : Koneali-projektin loppuraportti. / Häkkinen, Kai; Pötry, Jyri; Joutsen, Peik.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 133 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2190).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Konepajateollisuuden alihankintaprosessien kehittämisedellytykset ja -tavat pk-sektorilla

T2 - Koneali-projektin loppuraportti

AU - Häkkinen, Kai

AU - Pötry, Jyri

AU - Joutsen, Peik

N1 - Project code: G1SU00823

PY - 2003

Y1 - 2003

N2 - Asetustutkimusosion tulokset osoittavat, että tutkittujen tuotteiden osalta asetusajat olivat 10-50 % kaikesta valmistusajasta. Tehokkain keino vähentää asetusaikoja näyttää olevan suunnittelijan ja valmistuksen yhteistyön lisääminen. Osoituksena tästä ovat case-tapaukset, joissa onnistuttiin vähentämään valmistuskustannuksia parhaimmillaan 50-70 %. Lisäksi tulokset osoittavat, että asetusajat olivat valtaosin sisäisiä. Näiden siirtäminen ulkoisiksi on merkittävä kehittämismahdollisuus. Kaksoisvarastoproblematiikka-osiossa kehitettiin alihankintaprosessin kustannusmalli ja varastojen sijaintipäätösmalli. Kustannusmallissa lasketaan tilaus-toimitusprosessin välillisiä kustannuksia tuotekohtaisesti. Lisäksi analysoitiin muut kuin taloudelliset varastojen sijaintipäätökseen vaikuttavat tekijät. Kustannusmallia testattiin historiadatan avulla, tietokonesimulaatiolla ja joukolla erilaisia tapauksia eri yrityksissä. Testaus osoitti, että kustannusmalli on käyttökelpoinen ja tulokset vastasivat erityisesti alihankintayritysten näkemyksiä. Jotkut yritykset ottivat mallin heti käyttöönsä. Valmistuksen ja suunnittelun yhteistyöosiossa oli tavoitteena selvittää valmistuksen ja suunnittelun väliseen yhteistyöhön liittyvää problematiikkaa. Valmistuksen ja suunnittelun yhteistyö on vähäistä, vain n. 10-15 % päähankkijoista osallistuu alihankkijoidensa kanssa yhteiseen tuotekehitykseen. Case-tapaukset osoittivat, että yhteistyötä lisäämällä saavutetaan merkittäviä hyötyjä. Erityisen tärkeäksi nousi yhteistyö uusien tuotteiden kehittämisessä. Vanhojen tuotteiden kehittäminen on usein ongelmallista eri syistä. Yhteistyön lisäämistä puoltaa myös kokeneemman suunnittelijakunnan väheneminen. Myös suunnittelijoiden apuvälineiden kehittäminen on tärkeä kehityskohde. Yhteistyön lisäämistä rajoittaa molempien osapuolien halu välttää sitoutumista toisiinsa kovin vahvasti. Investointien osalta tavoitteena oli selvittää, millä tavoin yritykset investointiongelmaa tarkastelevat. Tulosten mukaan pää- ja alihankkijoiden välinen strateginen yhteistyö koneinvestointeihin liittyen on olematonta. Investoinnit ovat pääasiassa työkaluja ja -välineitä, joiden hankintakustannus yleisesti laskutetaan päähankkijalta joko erillisellä laskulla tai lisäämällä tuotteen hintaan pieni lisä kuoletusta varten. Suuntaus näyttää olevan, että tuotteet suunnitellaan valmistettaviksi yleiskoneilla ja toisaalta alihankkijat ottavat sellaisia tuotteita valmistaakseen, jotka ovat yleiskoneilla tehtävissä.

AB - Asetustutkimusosion tulokset osoittavat, että tutkittujen tuotteiden osalta asetusajat olivat 10-50 % kaikesta valmistusajasta. Tehokkain keino vähentää asetusaikoja näyttää olevan suunnittelijan ja valmistuksen yhteistyön lisääminen. Osoituksena tästä ovat case-tapaukset, joissa onnistuttiin vähentämään valmistuskustannuksia parhaimmillaan 50-70 %. Lisäksi tulokset osoittavat, että asetusajat olivat valtaosin sisäisiä. Näiden siirtäminen ulkoisiksi on merkittävä kehittämismahdollisuus. Kaksoisvarastoproblematiikka-osiossa kehitettiin alihankintaprosessin kustannusmalli ja varastojen sijaintipäätösmalli. Kustannusmallissa lasketaan tilaus-toimitusprosessin välillisiä kustannuksia tuotekohtaisesti. Lisäksi analysoitiin muut kuin taloudelliset varastojen sijaintipäätökseen vaikuttavat tekijät. Kustannusmallia testattiin historiadatan avulla, tietokonesimulaatiolla ja joukolla erilaisia tapauksia eri yrityksissä. Testaus osoitti, että kustannusmalli on käyttökelpoinen ja tulokset vastasivat erityisesti alihankintayritysten näkemyksiä. Jotkut yritykset ottivat mallin heti käyttöönsä. Valmistuksen ja suunnittelun yhteistyöosiossa oli tavoitteena selvittää valmistuksen ja suunnittelun väliseen yhteistyöhön liittyvää problematiikkaa. Valmistuksen ja suunnittelun yhteistyö on vähäistä, vain n. 10-15 % päähankkijoista osallistuu alihankkijoidensa kanssa yhteiseen tuotekehitykseen. Case-tapaukset osoittivat, että yhteistyötä lisäämällä saavutetaan merkittäviä hyötyjä. Erityisen tärkeäksi nousi yhteistyö uusien tuotteiden kehittämisessä. Vanhojen tuotteiden kehittäminen on usein ongelmallista eri syistä. Yhteistyön lisäämistä puoltaa myös kokeneemman suunnittelijakunnan väheneminen. Myös suunnittelijoiden apuvälineiden kehittäminen on tärkeä kehityskohde. Yhteistyön lisäämistä rajoittaa molempien osapuolien halu välttää sitoutumista toisiinsa kovin vahvasti. Investointien osalta tavoitteena oli selvittää, millä tavoin yritykset investointiongelmaa tarkastelevat. Tulosten mukaan pää- ja alihankkijoiden välinen strateginen yhteistyö koneinvestointeihin liittyen on olematonta. Investoinnit ovat pääasiassa työkaluja ja -välineitä, joiden hankintakustannus yleisesti laskutetaan päähankkijalta joko erillisellä laskulla tai lisäämällä tuotteen hintaan pieni lisä kuoletusta varten. Suuntaus näyttää olevan, että tuotteet suunnitellaan valmistettaviksi yleiskoneilla ja toisaalta alihankkijat ottavat sellaisia tuotteita valmistaakseen, jotka ovat yleiskoneilla tehtävissä.

KW - subcontracting

KW - subcontract manufacture

KW - concurrent engineering

KW - setups

KW - inventories

KW - product design

KW - investments

M3 - Report

SN - 951-38-6128-7

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Konepajateollisuuden alihankintaprosessien kehittämisedellytykset ja -tavat pk-sektorilla

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Häkkinen K, Pötry J, Joutsen P. Konepajateollisuuden alihankintaprosessien kehittämisedellytykset ja -tavat pk-sektorilla: Koneali-projektin loppuraportti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 133 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2190).

Access to Document