Abstract
Rakennettu ympäristö on muodostunut vuosikymmenten
kuluessa erilaisista rakenteista ja rakennuksista.
Uudisrakentamisessa riittää päivän rakennusteknologian
hallitseminen, korjausrakentamisen kohteena voi olla
hyvin laaja kirjo erilaista rakennusteknologiaa. Monet
uudisrakennusprosessit ovat pitkäkestoisia ja tästä
syystä rakennukset saattavat olla korjaustarpeessa jo
heti valmistuttuaan, jos toimintaympäristö tai asiakkaan
tarpeet ovat jo ennättäneet muuttua. Tulevaisuuden
korjausrakentamiselle on myös tyypillistä, että
yksittäisen rakennuksen sijasta tarkastellaan alueita
(esimerkiksi energia- ja ekotehokkuuden kannalta).
Ihmiset, yhteiskunta ja talouden rakenne ennättää muuttua
moneen kertaan ennen vuotta 2050. Rakennettuun
ympäristöön kohdistuu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Tulevaisuuden
rakennetun ympäristön tavoitetilaa tai edes skenaarioita
ei ole mielekästä kiinnittää vaan jatkuva muutos tulee
ottaa lähtökohdaksi ja kehittää rakennetun ympäristön
muutoskykyä.
Käyttäjien kannalta perustarpeet tyydyttävä rakennettu
ympäristö on osa kestävää kehitystä. Tunnistettuja
lähiajan korjaustarpeita ovat mm. kosteus- ja
homeongelmien, energia- ja ekotehokkuuden sekä
liikkumisen esteiden poistaminen ja rakennusten
sovittaminen ikääntyneiden asumiseen. Tyhjentyvät alueet
ja rakennukset tulisi kierrättää tukemaan
yhteisöllisyyttä ja lähipalvelujen tuotantoa.
Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on asetettu
tavoitteeksi kehittää rakennettua ympäristöä
energiatehokkaammaksi. Tärkeä keino on ohjata
kaupunkiseutujen kasvu rakennetun ympäristön sisälle
täydennys- ja korjausrakentamalla. Tiiviimpi
yhdyskuntarakenne on energiatehokkaampi, taloudellisempi
ja turvaa palvelut paremmin kuin hajautunut rakenne.
Toisaalta uusilla teknologioilla voi olla tulevaisuudessa
haja-asutusalueiden ekotehokkuuden ja palvelutason
parantamisessa. Kestävää kehitystä on suosia
korjausrakentamisessa kierrätystä ja uusiutuvia
materiaaleja sekä rakennuskohtaisissa
energiajärjestelmissä uusiutuvia ja/tai vähäpäästöisiä
energialähteitä. Rakennusten energiataloudelliset
korjaukset kannattaa yhdistää muutoinkin tehtävien
korjausten yhteyteen, jolloin ne on edullisinta
toteuttaa.
Korjausrakentaminen voi kohdistua hyvin monenlaisiin
rakenteisiin. Hyvin harvoille tuotteille löytyy riittävän
laaja yhtenäinen markkinasegmentti, jota varten kannattaa
kehittää räätälöityjä tuotteita. Yleensä tarvittavat
tuotteet ovat luonteeltaan geneerisiä, muodostuvat
komponenteista tai räätälöidään tapauskohtaisesti.
Korjausrakentamisessa tuotteita tärkeämpää on kehittää
korjausrakentamisen palveluita. Sitä, miten kohteeseen
löydetään useaan asiakkaan tarpeeseen vastaava ja
maksukykyyn sopiva ratkaisu sekä miten se toteutetaan
tehokkaasti.
Yritysten tulisi nähdä korjausrakentaminen uutena
markkinasegmenttinä, jolle kehitetään kokonaan oma
palvelutarjonta. Palvelujen kehittämisessä kannattaa
karistaa uudisrakentamisen vanhojen oppien painolasti ja
ottaa perustaksi tutkimustulokset sekä hyödyntää uusia
teknologioita.
Translated title of the contribution | Renovation roadmap |
---|---|
Original language | Finnish |
Title of host publication | Rakennetun ympäristön roadmap |
Editors | Suvi Nenonen |
Place of Publication | Helsinki |
Publisher | TEKES |
Chapter | 3 |
Pages | 34-46 |
ISBN (Print) | 978-952-457-528-7 |
Publication status | Published - 2011 |
MoE publication type | D2 Article in professional manuals or guides or professional information systems or text book material |