TY - BOOK
T1 - Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka
AU - Heikkilä, Jari
AU - Hekkanen, Martti
AU - Juvankoski, Markku
AU - Kauppinen, Timo
AU - Määttä, Jukka
AU - Niskala, Mikko
AU - Pakanen, Jouko
AU - Päkkilä, Kari
AU - Rautiainen, Liisa
AU - Ritschkoff, Anne-Christine
AU - Saarimaa, Juho
AU - Santalo, Erkki
AU - Timonen, Tapani
AU - Tuppurainen, Yrjö
AU - Vesikari, Erkki
AU - Viitanen, Hannu
PY - 1989
Y1 - 1989
N2 - Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen korjausrakentamisen
tutkimusohjelman tavoitteena on ollut sodanjälkeisen
rakenuuskannan ja infrastruktuurin korjaustekniikan
hallinta valituilla osa-alueilla. Ohjelma toteutettiin
vuosina 1986 - 1988 ja se jakautui neljään
kokonaisuuteen: 1 Korjausrakentamisen lähtötiedot, 2
Korjaus- ja tutkimustekniikka, 3 Kaupunki ja lähiöt
korjauskohteena ja 4 Teiden ja katujen kunnossapidon
ohjaus.
Korjaus ja tutkimustekniikka -osan tulokset ovat:
* Julkisivujen lisäeristyksestä on tehty kenttäkartoitus
Suomessa ja eräissä muissa maissa. Laadittiin Suomen
lisäeristysjärjestelmien tuotantotiedosto julkisivujen
lisäeristysohjejulkaisu ja lisäeristysjärjesteimän
valintaperusteet. Käytössä olevien järjestelmien
toimivuus on hyvä paitsi muutamat ulkonäkö- ja
rakenneyksityiskohdat.
* Julkisivujen kunnon arvioinnissa voidaan käyttää
lämpökameraa perinteisten tutkimusmenetelmien ohella.
Rapatuille julkisivuille laadittiin
arviointisystematiikka, jossa esitetään mm.
periaatteellisia korjausvaihtoehtoja.
* Julkisivuelementtlen saumojen rikkoutuminen on yleistä.
Syitä ovat väärä mitoitus ja saumausajankohta. Oikealla
ratkaisulla saavutetaan yli 20 vuoden käyttöikä. Kuntoa
arvioidaan silmämääräisesti ja tutkimalla massa ja
tartuntapinnan ominaisuuksia.
* Ns. umpirakenteisen katon kuivatus voidaan tehdä
lämmöneristeen yläreunassa olevilla tuuletusurilla ja
katon ulkopuolisella lisäeristyksellä. Laadittiin
yhteenveto tavanomaisimmista kattorakenteiden vaurioista
ja korjausperiaatteista sekä kokeiltiin kosteusteknisen
kunnon arviointimenetelmiä.
* Betoniterästen korroosioalueiden paikallistaminen ns.
sähköisellä potentiaalimittauksella on siirrettävissä
myös
talonrakentamiseen, erityisesti massiivisten
betonirakenteiden tutkimiseen.
*Puun homehtuminen lämpötilassa +10 °C...+15 °C on
hidasta korkeissakin kosteuspitoisuuksissa (95 %).
Lahottajasienet vaativat korkeammat kosteuspitoisuudet
kuin homesienet. Rakenteiden uloimpien osien lievä
kostuminen ei ole suuri riski alhaisessa lämpötilassa (+
10 °C).
* Puurakenteiden kunnon arviointimenetelmiä ovat mm.
pinnan lujuuden ja kovuuden mittaus, näytepalatutkimus,
lujuusmääritys, endoskopia, mikroskooppitutkimukset ja
analyysit. Uusina menetelminä voidaan käyttää
ultraäänitekninkkaa, äänen nopeuteen, voimakkuuteen,
vahnenemiseen ja äänipulssitekniikkaan perustuvia
menetelmiä röntgenmenetelmää, tomografiaa, radioaaltoihin
perustuvaa tekniikkaa sekä kemiallisia menetelmiä.
* Puupaalujen kuntoa voidaan tutkia tiheys- ja
vesipitoisuusmäärityksin, lahoisuusmäärityksin ja
puristuskokein. Pituutta voidaan arvioida
iskuaaltoteoriaan perustuvalla menetelmällä.
* Vesi- ja viemärilaitteiden kunnon arviointi perusluu
tietoon putkiston iästä, materiaaleista, asennustavoista
ja vikatietoihin. Tutkimusmenetelmiä ovat tähystys,
TV-kuvaus ultraääni- ja koepalatutkimus.
* Kylpyhuonekorjauskokeilussa saatiin myönteisiä tuloksia
putkistonousu- ja seinäpäällyste-elementeistä sekä
suojaputkien sisään asennetuista vesiputkista.
Sähköasennusten kuntoarviointi osoittautui
kannattamattomaksi asuinrakennuksissa.
Korjausrakentamiseen osoittautui mahdolliseksi kehittää
soveliaampi asennusjärjestelmä.
* Korjauskustannusten arvion tarkkuus riippuu korjaustyön
monentasoisista tavoitteista, rakennuksen kunnosta ja
rakennuttajan halusta ja taidosta ohjata suunnittelua
taloudellisten kriteerien mukaisesti.
AB - Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen korjausrakentamisen
tutkimusohjelman tavoitteena on ollut sodanjälkeisen
rakenuuskannan ja infrastruktuurin korjaustekniikan
hallinta valituilla osa-alueilla. Ohjelma toteutettiin
vuosina 1986 - 1988 ja se jakautui neljään
kokonaisuuteen: 1 Korjausrakentamisen lähtötiedot, 2
Korjaus- ja tutkimustekniikka, 3 Kaupunki ja lähiöt
korjauskohteena ja 4 Teiden ja katujen kunnossapidon
ohjaus.
Korjaus ja tutkimustekniikka -osan tulokset ovat:
* Julkisivujen lisäeristyksestä on tehty kenttäkartoitus
Suomessa ja eräissä muissa maissa. Laadittiin Suomen
lisäeristysjärjestelmien tuotantotiedosto julkisivujen
lisäeristysohjejulkaisu ja lisäeristysjärjesteimän
valintaperusteet. Käytössä olevien järjestelmien
toimivuus on hyvä paitsi muutamat ulkonäkö- ja
rakenneyksityiskohdat.
* Julkisivujen kunnon arvioinnissa voidaan käyttää
lämpökameraa perinteisten tutkimusmenetelmien ohella.
Rapatuille julkisivuille laadittiin
arviointisystematiikka, jossa esitetään mm.
periaatteellisia korjausvaihtoehtoja.
* Julkisivuelementtlen saumojen rikkoutuminen on yleistä.
Syitä ovat väärä mitoitus ja saumausajankohta. Oikealla
ratkaisulla saavutetaan yli 20 vuoden käyttöikä. Kuntoa
arvioidaan silmämääräisesti ja tutkimalla massa ja
tartuntapinnan ominaisuuksia.
* Ns. umpirakenteisen katon kuivatus voidaan tehdä
lämmöneristeen yläreunassa olevilla tuuletusurilla ja
katon ulkopuolisella lisäeristyksellä. Laadittiin
yhteenveto tavanomaisimmista kattorakenteiden vaurioista
ja korjausperiaatteista sekä kokeiltiin kosteusteknisen
kunnon arviointimenetelmiä.
* Betoniterästen korroosioalueiden paikallistaminen ns.
sähköisellä potentiaalimittauksella on siirrettävissä
myös
talonrakentamiseen, erityisesti massiivisten
betonirakenteiden tutkimiseen.
*Puun homehtuminen lämpötilassa +10 °C...+15 °C on
hidasta korkeissakin kosteuspitoisuuksissa (95 %).
Lahottajasienet vaativat korkeammat kosteuspitoisuudet
kuin homesienet. Rakenteiden uloimpien osien lievä
kostuminen ei ole suuri riski alhaisessa lämpötilassa (+
10 °C).
* Puurakenteiden kunnon arviointimenetelmiä ovat mm.
pinnan lujuuden ja kovuuden mittaus, näytepalatutkimus,
lujuusmääritys, endoskopia, mikroskooppitutkimukset ja
analyysit. Uusina menetelminä voidaan käyttää
ultraäänitekninkkaa, äänen nopeuteen, voimakkuuteen,
vahnenemiseen ja äänipulssitekniikkaan perustuvia
menetelmiä röntgenmenetelmää, tomografiaa, radioaaltoihin
perustuvaa tekniikkaa sekä kemiallisia menetelmiä.
* Puupaalujen kuntoa voidaan tutkia tiheys- ja
vesipitoisuusmäärityksin, lahoisuusmäärityksin ja
puristuskokein. Pituutta voidaan arvioida
iskuaaltoteoriaan perustuvalla menetelmällä.
* Vesi- ja viemärilaitteiden kunnon arviointi perusluu
tietoon putkiston iästä, materiaaleista, asennustavoista
ja vikatietoihin. Tutkimusmenetelmiä ovat tähystys,
TV-kuvaus ultraääni- ja koepalatutkimus.
* Kylpyhuonekorjauskokeilussa saatiin myönteisiä tuloksia
putkistonousu- ja seinäpäällyste-elementeistä sekä
suojaputkien sisään asennetuista vesiputkista.
Sähköasennusten kuntoarviointi osoittautui
kannattamattomaksi asuinrakennuksissa.
Korjausrakentamiseen osoittautui mahdolliseksi kehittää
soveliaampi asennusjärjestelmä.
* Korjauskustannusten arvion tarkkuus riippuu korjaustyön
monentasoisista tavoitteista, rakennuksen kunnosta ja
rakennuttajan halusta ja taidosta ohjata suunnittelua
taloudellisten kriteerien mukaisesti.
KW - furnaces
KW - temperature measurement
KW - acoustic measurements
KW - renovating
KW - repairs
KW - buildings
KW - construction materials
KW - research projects
KW - construction
KW - research management
KW - maintenance
KW - inspection
KW - external walls
M3 - Report
SN - 951-38-3513-8
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -