Abstract
Original language | Finnish |
---|---|
Place of Publication | Espoo |
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Number of pages | 154 |
ISBN (Print) | 951-38-3513-8 |
Publication status | Published - 1989 |
MoE publication type | Not Eligible |
Publication series
Series | Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita |
---|---|
Number | 992 |
ISSN | 0358-5085 |
Fingerprint
Keywords
- furnaces
- temperature measurement
- acoustic measurements
- renovating
- repairs
- buildings
- construction materials
- research projects
- construction
- research management
- maintenance
- inspection
- external walls
Cite this
}
Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka. / Heikkilä, Jari; Hekkanen, Martti; Juvankoski, Markku; Kauppinen, Timo; Määttä, Jukka; Niskala, Mikko; Pakanen, Jouko; Päkkilä, Kari; Rautiainen, Liisa; Ritschkoff, Anne-Christine; Saarimaa, Juho; Santalo, Erkki; Timonen, Tapani; Tuppurainen, Yrjö; Vesikari, Erkki; Hannu, Viitanen.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 154 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 992).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka
AU - Heikkilä, Jari
AU - Hekkanen, Martti
AU - Juvankoski, Markku
AU - Kauppinen, Timo
AU - Määttä, Jukka
AU - Niskala, Mikko
AU - Pakanen, Jouko
AU - Päkkilä, Kari
AU - Rautiainen, Liisa
AU - Ritschkoff, Anne-Christine
AU - Saarimaa, Juho
AU - Santalo, Erkki
AU - Timonen, Tapani
AU - Tuppurainen, Yrjö
AU - Vesikari, Erkki
AU - Hannu, Viitanen
PY - 1989
Y1 - 1989
N2 - Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen korjausrakentamisen tutkimusohjelman tavoitteena on ollut sodanjälkeisen rakenuuskannan ja infrastruktuurin korjaustekniikan hallinta valituilla osa-alueilla. Ohjelma toteutettiin vuosina 1986 - 1988 ja se jakautui neljään kokonaisuuteen: 1 Korjausrakentamisen lähtötiedot, 2 Korjaus- ja tutkimustekniikka, 3 Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena ja 4 Teiden ja katujen kunnossapidon ohjaus. Korjaus ja tutkimustekniikka -osan tulokset ovat: * Julkisivujen lisäeristyksestä on tehty kenttäkartoitus Suomessa ja eräissä muissa maissa. Laadittiin Suomen lisäeristysjärjestelmien tuotantotiedosto julkisivujen lisäeristysohjejulkaisu ja lisäeristysjärjesteimän valintaperusteet. Käytössä olevien järjestelmien toimivuus on hyvä paitsi muutamat ulkonäkö- ja rakenneyksityiskohdat. * Julkisivujen kunnon arvioinnissa voidaan käyttää lämpökameraa perinteisten tutkimusmenetelmien ohella. Rapatuille julkisivuille laadittiin arviointisystematiikka, jossa esitetään mm. periaatteellisia korjausvaihtoehtoja. * Julkisivuelementtlen saumojen rikkoutuminen on yleistä. Syitä ovat väärä mitoitus ja saumausajankohta. Oikealla ratkaisulla saavutetaan yli 20 vuoden käyttöikä. Kuntoa arvioidaan silmämääräisesti ja tutkimalla massa ja tartuntapinnan ominaisuuksia. * Ns. umpirakenteisen katon kuivatus voidaan tehdä lämmöneristeen yläreunassa olevilla tuuletusurilla ja katon ulkopuolisella lisäeristyksellä. Laadittiin yhteenveto tavanomaisimmista kattorakenteiden vaurioista ja korjausperiaatteista sekä kokeiltiin kosteusteknisen kunnon arviointimenetelmiä. * Betoniterästen korroosioalueiden paikallistaminen ns. sähköisellä potentiaalimittauksella on siirrettävissä myös talonrakentamiseen, erityisesti massiivisten betonirakenteiden tutkimiseen. *Puun homehtuminen lämpötilassa +10 °C...+15 °C on hidasta korkeissakin kosteuspitoisuuksissa (95 %). Lahottajasienet vaativat korkeammat kosteuspitoisuudet kuin homesienet. Rakenteiden uloimpien osien lievä kostuminen ei ole suuri riski alhaisessa lämpötilassa (+ 10 °C). * Puurakenteiden kunnon arviointimenetelmiä ovat mm. pinnan lujuuden ja kovuuden mittaus, näytepalatutkimus, lujuusmääritys, endoskopia, mikroskooppitutkimukset ja analyysit. Uusina menetelminä voidaan käyttää ultraäänitekninkkaa, äänen nopeuteen, voimakkuuteen, vahnenemiseen ja äänipulssitekniikkaan perustuvia menetelmiä röntgenmenetelmää, tomografiaa, radioaaltoihin perustuvaa tekniikkaa sekä kemiallisia menetelmiä. * Puupaalujen kuntoa voidaan tutkia tiheys- ja vesipitoisuusmäärityksin, lahoisuusmäärityksin ja puristuskokein. Pituutta voidaan arvioida iskuaaltoteoriaan perustuvalla menetelmällä. * Vesi- ja viemärilaitteiden kunnon arviointi perusluu tietoon putkiston iästä, materiaaleista, asennustavoista ja vikatietoihin. Tutkimusmenetelmiä ovat tähystys, TV-kuvaus ultraääni- ja koepalatutkimus. * Kylpyhuonekorjauskokeilussa saatiin myönteisiä tuloksia putkistonousu- ja seinäpäällyste-elementeistä sekä suojaputkien sisään asennetuista vesiputkista. Sähköasennusten kuntoarviointi osoittautui kannattamattomaksi asuinrakennuksissa. Korjausrakentamiseen osoittautui mahdolliseksi kehittää soveliaampi asennusjärjestelmä. * Korjauskustannusten arvion tarkkuus riippuu korjaustyön monentasoisista tavoitteista, rakennuksen kunnosta ja rakennuttajan halusta ja taidosta ohjata suunnittelua taloudellisten kriteerien mukaisesti.
AB - Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen korjausrakentamisen tutkimusohjelman tavoitteena on ollut sodanjälkeisen rakenuuskannan ja infrastruktuurin korjaustekniikan hallinta valituilla osa-alueilla. Ohjelma toteutettiin vuosina 1986 - 1988 ja se jakautui neljään kokonaisuuteen: 1 Korjausrakentamisen lähtötiedot, 2 Korjaus- ja tutkimustekniikka, 3 Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena ja 4 Teiden ja katujen kunnossapidon ohjaus. Korjaus ja tutkimustekniikka -osan tulokset ovat: * Julkisivujen lisäeristyksestä on tehty kenttäkartoitus Suomessa ja eräissä muissa maissa. Laadittiin Suomen lisäeristysjärjestelmien tuotantotiedosto julkisivujen lisäeristysohjejulkaisu ja lisäeristysjärjesteimän valintaperusteet. Käytössä olevien järjestelmien toimivuus on hyvä paitsi muutamat ulkonäkö- ja rakenneyksityiskohdat. * Julkisivujen kunnon arvioinnissa voidaan käyttää lämpökameraa perinteisten tutkimusmenetelmien ohella. Rapatuille julkisivuille laadittiin arviointisystematiikka, jossa esitetään mm. periaatteellisia korjausvaihtoehtoja. * Julkisivuelementtlen saumojen rikkoutuminen on yleistä. Syitä ovat väärä mitoitus ja saumausajankohta. Oikealla ratkaisulla saavutetaan yli 20 vuoden käyttöikä. Kuntoa arvioidaan silmämääräisesti ja tutkimalla massa ja tartuntapinnan ominaisuuksia. * Ns. umpirakenteisen katon kuivatus voidaan tehdä lämmöneristeen yläreunassa olevilla tuuletusurilla ja katon ulkopuolisella lisäeristyksellä. Laadittiin yhteenveto tavanomaisimmista kattorakenteiden vaurioista ja korjausperiaatteista sekä kokeiltiin kosteusteknisen kunnon arviointimenetelmiä. * Betoniterästen korroosioalueiden paikallistaminen ns. sähköisellä potentiaalimittauksella on siirrettävissä myös talonrakentamiseen, erityisesti massiivisten betonirakenteiden tutkimiseen. *Puun homehtuminen lämpötilassa +10 °C...+15 °C on hidasta korkeissakin kosteuspitoisuuksissa (95 %). Lahottajasienet vaativat korkeammat kosteuspitoisuudet kuin homesienet. Rakenteiden uloimpien osien lievä kostuminen ei ole suuri riski alhaisessa lämpötilassa (+ 10 °C). * Puurakenteiden kunnon arviointimenetelmiä ovat mm. pinnan lujuuden ja kovuuden mittaus, näytepalatutkimus, lujuusmääritys, endoskopia, mikroskooppitutkimukset ja analyysit. Uusina menetelminä voidaan käyttää ultraäänitekninkkaa, äänen nopeuteen, voimakkuuteen, vahnenemiseen ja äänipulssitekniikkaan perustuvia menetelmiä röntgenmenetelmää, tomografiaa, radioaaltoihin perustuvaa tekniikkaa sekä kemiallisia menetelmiä. * Puupaalujen kuntoa voidaan tutkia tiheys- ja vesipitoisuusmäärityksin, lahoisuusmäärityksin ja puristuskokein. Pituutta voidaan arvioida iskuaaltoteoriaan perustuvalla menetelmällä. * Vesi- ja viemärilaitteiden kunnon arviointi perusluu tietoon putkiston iästä, materiaaleista, asennustavoista ja vikatietoihin. Tutkimusmenetelmiä ovat tähystys, TV-kuvaus ultraääni- ja koepalatutkimus. * Kylpyhuonekorjauskokeilussa saatiin myönteisiä tuloksia putkistonousu- ja seinäpäällyste-elementeistä sekä suojaputkien sisään asennetuista vesiputkista. Sähköasennusten kuntoarviointi osoittautui kannattamattomaksi asuinrakennuksissa. Korjausrakentamiseen osoittautui mahdolliseksi kehittää soveliaampi asennusjärjestelmä. * Korjauskustannusten arvion tarkkuus riippuu korjaustyön monentasoisista tavoitteista, rakennuksen kunnosta ja rakennuttajan halusta ja taidosta ohjata suunnittelua taloudellisten kriteerien mukaisesti.
KW - furnaces
KW - temperature measurement
KW - acoustic measurements
KW - renovating
KW - repairs
KW - buildings
KW - construction materials
KW - research projects
KW - construction
KW - research management
KW - maintenance
KW - inspection
KW - external walls
M3 - Report
SN - 951-38-3513-8
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -