Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka

Jari Heikkilä, Martti Hekkanen, Markku Juvankoski, Timo Kauppinen, Jukka Määttä, Mikko Niskala, Jouko Pakanen, Kari Päkkilä, Liisa Rautiainen, Anne-Christine Ritschkoff, Juho Saarimaa, Erkki Santalo, Tapani Timonen, Yrjö Tuppurainen, Erkki Vesikari, Viitanen Hannu

Research output: Book/Report › Report › Professional

Abstract

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen korjausrakentamisen tutkimusohjelman tavoitteena on ollut sodanjälkeisen rakenuuskannan ja infrastruktuurin korjaustekniikan hallinta valituilla osa-alueilla. Ohjelma toteutettiin vuosina 1986 - 1988 ja se jakautui neljään kokonaisuuteen: 1 Korjausrakentamisen lähtötiedot, 2 Korjaus- ja tutkimustekniikka, 3 Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena ja 4 Teiden ja katujen kunnossapidon ohjaus. Korjaus ja tutkimustekniikka -osan tulokset ovat: * Julkisivujen lisäeristyksestä on tehty kenttäkartoitus Suomessa ja eräissä muissa maissa. Laadittiin Suomen lisäeristysjärjestelmien tuotantotiedosto julkisivujen lisäeristysohjejulkaisu ja lisäeristysjärjesteimän valintaperusteet. Käytössä olevien järjestelmien toimivuus on hyvä paitsi muutamat ulkonäkö- ja rakenneyksityiskohdat. * Julkisivujen kunnon arvioinnissa voidaan käyttää lämpökameraa perinteisten tutkimusmenetelmien ohella. Rapatuille julkisivuille laadittiin arviointisystematiikka, jossa esitetään mm. periaatteellisia korjausvaihtoehtoja. * Julkisivuelementtlen saumojen rikkoutuminen on yleistä. Syitä ovat väärä mitoitus ja saumausajankohta. Oikealla ratkaisulla saavutetaan yli 20 vuoden käyttöikä. Kuntoa arvioidaan silmämääräisesti ja tutkimalla massa ja tartuntapinnan ominaisuuksia. * Ns. umpirakenteisen katon kuivatus voidaan tehdä lämmöneristeen yläreunassa olevilla tuuletusurilla ja katon ulkopuolisella lisäeristyksellä. Laadittiin yhteenveto tavanomaisimmista kattorakenteiden vaurioista ja korjausperiaatteista sekä kokeiltiin kosteusteknisen kunnon arviointimenetelmiä. * Betoniterästen korroosioalueiden paikallistaminen ns. sähköisellä potentiaalimittauksella on siirrettävissä myös talonrakentamiseen, erityisesti massiivisten betonirakenteiden tutkimiseen. *Puun homehtuminen lämpötilassa +10 °C...+15 °C on hidasta korkeissakin kosteuspitoisuuksissa (95 %). Lahottajasienet vaativat korkeammat kosteuspitoisuudet kuin homesienet. Rakenteiden uloimpien osien lievä kostuminen ei ole suuri riski alhaisessa lämpötilassa (+ 10 °C). * Puurakenteiden kunnon arviointimenetelmiä ovat mm. pinnan lujuuden ja kovuuden mittaus, näytepalatutkimus, lujuusmääritys, endoskopia, mikroskooppitutkimukset ja analyysit. Uusina menetelminä voidaan käyttää ultraäänitekninkkaa, äänen nopeuteen, voimakkuuteen, vahnenemiseen ja äänipulssitekniikkaan perustuvia menetelmiä röntgenmenetelmää, tomografiaa, radioaaltoihin perustuvaa tekniikkaa sekä kemiallisia menetelmiä. * Puupaalujen kuntoa voidaan tutkia tiheys- ja vesipitoisuusmäärityksin, lahoisuusmäärityksin ja puristuskokein. Pituutta voidaan arvioida iskuaaltoteoriaan perustuvalla menetelmällä. * Vesi- ja viemärilaitteiden kunnon arviointi perusluu tietoon putkiston iästä, materiaaleista, asennustavoista ja vikatietoihin. Tutkimusmenetelmiä ovat tähystys, TV-kuvaus ultraääni- ja koepalatutkimus. * Kylpyhuonekorjauskokeilussa saatiin myönteisiä tuloksia putkistonousu- ja seinäpäällyste-elementeistä sekä suojaputkien sisään asennetuista vesiputkista. Sähköasennusten kuntoarviointi osoittautui kannattamattomaksi asuinrakennuksissa. Korjausrakentamiseen osoittautui mahdolliseksi kehittää soveliaampi asennusjärjestelmä. * Korjauskustannusten arvion tarkkuus riippuu korjaustyön monentasoisista tavoitteista, rakennuksen kunnosta ja rakennuttajan halusta ja taidosta ohjata suunnittelua taloudellisten kriteerien mukaisesti.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages154
ISBN (Print)951-38-3513-8
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.992
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

Research Design
Research

Keywords

  • furnaces
  • temperature measurement
  • acoustic measurements
  • renovating
  • repairs
  • buildings
  • construction materials
  • research projects
  • construction
  • research management
  • maintenance
  • inspection
  • external walls

Cite this

Heikkilä, J., Hekkanen, M., Juvankoski, M., Kauppinen, T., Määttä, J., Niskala, M., ... Hannu, V. (1989). Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 992
Heikkilä, Jari ; Hekkanen, Martti ; Juvankoski, Markku ; Kauppinen, Timo ; Määttä, Jukka ; Niskala, Mikko ; Pakanen, Jouko ; Päkkilä, Kari ; Rautiainen, Liisa ; Ritschkoff, Anne-Christine ; Saarimaa, Juho ; Santalo, Erkki ; Timonen, Tapani ; Tuppurainen, Yrjö ; Vesikari, Erkki ; Hannu, Viitanen. / Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 154 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 992).
@book{287833a6e903461f9a862a91a16e97ea,
title = "Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka",
abstract = "Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen korjausrakentamisen tutkimusohjelman tavoitteena on ollut sodanj{\"a}lkeisen rakenuuskannan ja infrastruktuurin korjaustekniikan hallinta valituilla osa-alueilla. Ohjelma toteutettiin vuosina 1986 - 1988 ja se jakautui nelj{\"a}{\"a}n kokonaisuuteen: 1 Korjausrakentamisen l{\"a}ht{\"o}tiedot, 2 Korjaus- ja tutkimustekniikka, 3 Kaupunki ja l{\"a}hi{\"o}t korjauskohteena ja 4 Teiden ja katujen kunnossapidon ohjaus. Korjaus ja tutkimustekniikka -osan tulokset ovat: * Julkisivujen lis{\"a}eristyksest{\"a} on tehty kentt{\"a}kartoitus Suomessa ja er{\"a}iss{\"a} muissa maissa. Laadittiin Suomen lis{\"a}eristysj{\"a}rjestelmien tuotantotiedosto julkisivujen lis{\"a}eristysohjejulkaisu ja lis{\"a}eristysj{\"a}rjesteim{\"a}n valintaperusteet. K{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevien j{\"a}rjestelmien toimivuus on hyv{\"a} paitsi muutamat ulkon{\"a}k{\"o}- ja rakenneyksityiskohdat. * Julkisivujen kunnon arvioinnissa voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} l{\"a}mp{\"o}kameraa perinteisten tutkimusmenetelmien ohella. Rapatuille julkisivuille laadittiin arviointisystematiikka, jossa esitet{\"a}{\"a}n mm. periaatteellisia korjausvaihtoehtoja. * Julkisivuelementtlen saumojen rikkoutuminen on yleist{\"a}. Syit{\"a} ovat v{\"a}{\"a}r{\"a} mitoitus ja saumausajankohta. Oikealla ratkaisulla saavutetaan yli 20 vuoden k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a}. Kuntoa arvioidaan silm{\"a}m{\"a}{\"a}r{\"a}isesti ja tutkimalla massa ja tartuntapinnan ominaisuuksia. * Ns. umpirakenteisen katon kuivatus voidaan tehd{\"a} l{\"a}mm{\"o}neristeen yl{\"a}reunassa olevilla tuuletusurilla ja katon ulkopuolisella lis{\"a}eristyksell{\"a}. Laadittiin yhteenveto tavanomaisimmista kattorakenteiden vaurioista ja korjausperiaatteista sek{\"a} kokeiltiin kosteusteknisen kunnon arviointimenetelmi{\"a}. * Betoniter{\"a}sten korroosioalueiden paikallistaminen ns. s{\"a}hk{\"o}isell{\"a} potentiaalimittauksella on siirrett{\"a}viss{\"a} my{\"o}s talonrakentamiseen, erityisesti massiivisten betonirakenteiden tutkimiseen. *Puun homehtuminen l{\"a}mp{\"o}tilassa +10 °C...+15 °C on hidasta korkeissakin kosteuspitoisuuksissa (95 {\%}). Lahottajasienet vaativat korkeammat kosteuspitoisuudet kuin homesienet. Rakenteiden uloimpien osien liev{\"a} kostuminen ei ole suuri riski alhaisessa l{\"a}mp{\"o}tilassa (+ 10 °C). * Puurakenteiden kunnon arviointimenetelmi{\"a} ovat mm. pinnan lujuuden ja kovuuden mittaus, n{\"a}ytepalatutkimus, lujuusm{\"a}{\"a}ritys, endoskopia, mikroskooppitutkimukset ja analyysit. Uusina menetelmin{\"a} voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} ultra{\"a}{\"a}nitekninkkaa, {\"a}{\"a}nen nopeuteen, voimakkuuteen, vahnenemiseen ja {\"a}{\"a}nipulssitekniikkaan perustuvia menetelmi{\"a} r{\"o}ntgenmenetelm{\"a}{\"a}, tomografiaa, radioaaltoihin perustuvaa tekniikkaa sek{\"a} kemiallisia menetelmi{\"a}. * Puupaalujen kuntoa voidaan tutkia tiheys- ja vesipitoisuusm{\"a}{\"a}rityksin, lahoisuusm{\"a}{\"a}rityksin ja puristuskokein. Pituutta voidaan arvioida iskuaaltoteoriaan perustuvalla menetelm{\"a}ll{\"a}. * Vesi- ja viem{\"a}rilaitteiden kunnon arviointi perusluu tietoon putkiston i{\"a}st{\"a}, materiaaleista, asennustavoista ja vikatietoihin. Tutkimusmenetelmi{\"a} ovat t{\"a}hystys, TV-kuvaus ultra{\"a}{\"a}ni- ja koepalatutkimus. * Kylpyhuonekorjauskokeilussa saatiin my{\"o}nteisi{\"a} tuloksia putkistonousu- ja sein{\"a}p{\"a}{\"a}llyste-elementeist{\"a} sek{\"a} suojaputkien sis{\"a}{\"a}n asennetuista vesiputkista. S{\"a}hk{\"o}asennusten kuntoarviointi osoittautui kannattamattomaksi asuinrakennuksissa. Korjausrakentamiseen osoittautui mahdolliseksi kehitt{\"a}{\"a} soveliaampi asennusj{\"a}rjestelm{\"a}. * Korjauskustannusten arvion tarkkuus riippuu korjausty{\"o}n monentasoisista tavoitteista, rakennuksen kunnosta ja rakennuttajan halusta ja taidosta ohjata suunnittelua taloudellisten kriteerien mukaisesti.",
keywords = "furnaces, temperature measurement, acoustic measurements, renovating, repairs, buildings, construction materials, research projects, construction, research management, maintenance, inspection, external walls",
author = "Jari Heikkil{\"a} and Martti Hekkanen and Markku Juvankoski and Timo Kauppinen and Jukka M{\"a}{\"a}tt{\"a} and Mikko Niskala and Jouko Pakanen and Kari P{\"a}kkil{\"a} and Liisa Rautiainen and Anne-Christine Ritschkoff and Juho Saarimaa and Erkki Santalo and Tapani Timonen and Yrj{\"o} Tuppurainen and Erkki Vesikari and Viitanen Hannu",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3513-8",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "992",
address = "Finland",

}

Heikkilä, J, Hekkanen, M, Juvankoski, M, Kauppinen, T, Määttä, J, Niskala, M, Pakanen, J, Päkkilä, K, Rautiainen, L, Ritschkoff, A-C, Saarimaa, J, Santalo, E, Timonen, T, Tuppurainen, Y, Vesikari, E & Hannu, V 1989, Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 992, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka. / Heikkilä, Jari; Hekkanen, Martti; Juvankoski, Markku; Kauppinen, Timo; Määttä, Jukka; Niskala, Mikko; Pakanen, Jouko; Päkkilä, Kari; Rautiainen, Liisa; Ritschkoff, Anne-Christine; Saarimaa, Juho; Santalo, Erkki; Timonen, Tapani; Tuppurainen, Yrjö; Vesikari, Erkki; Hannu, Viitanen.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 154 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 992).

Research output: Book/Report › Report › Professional

TY - BOOK

T1 - Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka

AU - Heikkilä, Jari

AU - Hekkanen, Martti

AU - Juvankoski, Markku

AU - Kauppinen, Timo

AU - Määttä, Jukka

AU - Niskala, Mikko

AU - Pakanen, Jouko

AU - Päkkilä, Kari

AU - Rautiainen, Liisa

AU - Ritschkoff, Anne-Christine

AU - Saarimaa, Juho

AU - Santalo, Erkki

AU - Timonen, Tapani

AU - Tuppurainen, Yrjö

AU - Vesikari, Erkki

AU - Hannu, Viitanen

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen korjausrakentamisen tutkimusohjelman tavoitteena on ollut sodanjälkeisen rakenuuskannan ja infrastruktuurin korjaustekniikan hallinta valituilla osa-alueilla. Ohjelma toteutettiin vuosina 1986 - 1988 ja se jakautui neljään kokonaisuuteen: 1 Korjausrakentamisen lähtötiedot, 2 Korjaus- ja tutkimustekniikka, 3 Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena ja 4 Teiden ja katujen kunnossapidon ohjaus. Korjaus ja tutkimustekniikka -osan tulokset ovat: * Julkisivujen lisäeristyksestä on tehty kenttäkartoitus Suomessa ja eräissä muissa maissa. Laadittiin Suomen lisäeristysjärjestelmien tuotantotiedosto julkisivujen lisäeristysohjejulkaisu ja lisäeristysjärjesteimän valintaperusteet. Käytössä olevien järjestelmien toimivuus on hyvä paitsi muutamat ulkonäkö- ja rakenneyksityiskohdat. * Julkisivujen kunnon arvioinnissa voidaan käyttää lämpökameraa perinteisten tutkimusmenetelmien ohella. Rapatuille julkisivuille laadittiin arviointisystematiikka, jossa esitetään mm. periaatteellisia korjausvaihtoehtoja. * Julkisivuelementtlen saumojen rikkoutuminen on yleistä. Syitä ovat väärä mitoitus ja saumausajankohta. Oikealla ratkaisulla saavutetaan yli 20 vuoden käyttöikä. Kuntoa arvioidaan silmämääräisesti ja tutkimalla massa ja tartuntapinnan ominaisuuksia. * Ns. umpirakenteisen katon kuivatus voidaan tehdä lämmöneristeen yläreunassa olevilla tuuletusurilla ja katon ulkopuolisella lisäeristyksellä. Laadittiin yhteenveto tavanomaisimmista kattorakenteiden vaurioista ja korjausperiaatteista sekä kokeiltiin kosteusteknisen kunnon arviointimenetelmiä. * Betoniterästen korroosioalueiden paikallistaminen ns. sähköisellä potentiaalimittauksella on siirrettävissä myös talonrakentamiseen, erityisesti massiivisten betonirakenteiden tutkimiseen. *Puun homehtuminen lämpötilassa +10 °C...+15 °C on hidasta korkeissakin kosteuspitoisuuksissa (95 %). Lahottajasienet vaativat korkeammat kosteuspitoisuudet kuin homesienet. Rakenteiden uloimpien osien lievä kostuminen ei ole suuri riski alhaisessa lämpötilassa (+ 10 °C). * Puurakenteiden kunnon arviointimenetelmiä ovat mm. pinnan lujuuden ja kovuuden mittaus, näytepalatutkimus, lujuusmääritys, endoskopia, mikroskooppitutkimukset ja analyysit. Uusina menetelminä voidaan käyttää ultraäänitekninkkaa, äänen nopeuteen, voimakkuuteen, vahnenemiseen ja äänipulssitekniikkaan perustuvia menetelmiä röntgenmenetelmää, tomografiaa, radioaaltoihin perustuvaa tekniikkaa sekä kemiallisia menetelmiä. * Puupaalujen kuntoa voidaan tutkia tiheys- ja vesipitoisuusmäärityksin, lahoisuusmäärityksin ja puristuskokein. Pituutta voidaan arvioida iskuaaltoteoriaan perustuvalla menetelmällä. * Vesi- ja viemärilaitteiden kunnon arviointi perusluu tietoon putkiston iästä, materiaaleista, asennustavoista ja vikatietoihin. Tutkimusmenetelmiä ovat tähystys, TV-kuvaus ultraääni- ja koepalatutkimus. * Kylpyhuonekorjauskokeilussa saatiin myönteisiä tuloksia putkistonousu- ja seinäpäällyste-elementeistä sekä suojaputkien sisään asennetuista vesiputkista. Sähköasennusten kuntoarviointi osoittautui kannattamattomaksi asuinrakennuksissa. Korjausrakentamiseen osoittautui mahdolliseksi kehittää soveliaampi asennusjärjestelmä. * Korjauskustannusten arvion tarkkuus riippuu korjaustyön monentasoisista tavoitteista, rakennuksen kunnosta ja rakennuttajan halusta ja taidosta ohjata suunnittelua taloudellisten kriteerien mukaisesti.

AB - Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen korjausrakentamisen tutkimusohjelman tavoitteena on ollut sodanjälkeisen rakenuuskannan ja infrastruktuurin korjaustekniikan hallinta valituilla osa-alueilla. Ohjelma toteutettiin vuosina 1986 - 1988 ja se jakautui neljään kokonaisuuteen: 1 Korjausrakentamisen lähtötiedot, 2 Korjaus- ja tutkimustekniikka, 3 Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena ja 4 Teiden ja katujen kunnossapidon ohjaus. Korjaus ja tutkimustekniikka -osan tulokset ovat: * Julkisivujen lisäeristyksestä on tehty kenttäkartoitus Suomessa ja eräissä muissa maissa. Laadittiin Suomen lisäeristysjärjestelmien tuotantotiedosto julkisivujen lisäeristysohjejulkaisu ja lisäeristysjärjesteimän valintaperusteet. Käytössä olevien järjestelmien toimivuus on hyvä paitsi muutamat ulkonäkö- ja rakenneyksityiskohdat. * Julkisivujen kunnon arvioinnissa voidaan käyttää lämpökameraa perinteisten tutkimusmenetelmien ohella. Rapatuille julkisivuille laadittiin arviointisystematiikka, jossa esitetään mm. periaatteellisia korjausvaihtoehtoja. * Julkisivuelementtlen saumojen rikkoutuminen on yleistä. Syitä ovat väärä mitoitus ja saumausajankohta. Oikealla ratkaisulla saavutetaan yli 20 vuoden käyttöikä. Kuntoa arvioidaan silmämääräisesti ja tutkimalla massa ja tartuntapinnan ominaisuuksia. * Ns. umpirakenteisen katon kuivatus voidaan tehdä lämmöneristeen yläreunassa olevilla tuuletusurilla ja katon ulkopuolisella lisäeristyksellä. Laadittiin yhteenveto tavanomaisimmista kattorakenteiden vaurioista ja korjausperiaatteista sekä kokeiltiin kosteusteknisen kunnon arviointimenetelmiä. * Betoniterästen korroosioalueiden paikallistaminen ns. sähköisellä potentiaalimittauksella on siirrettävissä myös talonrakentamiseen, erityisesti massiivisten betonirakenteiden tutkimiseen. *Puun homehtuminen lämpötilassa +10 °C...+15 °C on hidasta korkeissakin kosteuspitoisuuksissa (95 %). Lahottajasienet vaativat korkeammat kosteuspitoisuudet kuin homesienet. Rakenteiden uloimpien osien lievä kostuminen ei ole suuri riski alhaisessa lämpötilassa (+ 10 °C). * Puurakenteiden kunnon arviointimenetelmiä ovat mm. pinnan lujuuden ja kovuuden mittaus, näytepalatutkimus, lujuusmääritys, endoskopia, mikroskooppitutkimukset ja analyysit. Uusina menetelminä voidaan käyttää ultraäänitekninkkaa, äänen nopeuteen, voimakkuuteen, vahnenemiseen ja äänipulssitekniikkaan perustuvia menetelmiä röntgenmenetelmää, tomografiaa, radioaaltoihin perustuvaa tekniikkaa sekä kemiallisia menetelmiä. * Puupaalujen kuntoa voidaan tutkia tiheys- ja vesipitoisuusmäärityksin, lahoisuusmäärityksin ja puristuskokein. Pituutta voidaan arvioida iskuaaltoteoriaan perustuvalla menetelmällä. * Vesi- ja viemärilaitteiden kunnon arviointi perusluu tietoon putkiston iästä, materiaaleista, asennustavoista ja vikatietoihin. Tutkimusmenetelmiä ovat tähystys, TV-kuvaus ultraääni- ja koepalatutkimus. * Kylpyhuonekorjauskokeilussa saatiin myönteisiä tuloksia putkistonousu- ja seinäpäällyste-elementeistä sekä suojaputkien sisään asennetuista vesiputkista. Sähköasennusten kuntoarviointi osoittautui kannattamattomaksi asuinrakennuksissa. Korjausrakentamiseen osoittautui mahdolliseksi kehittää soveliaampi asennusjärjestelmä. * Korjauskustannusten arvion tarkkuus riippuu korjaustyön monentasoisista tavoitteista, rakennuksen kunnosta ja rakennuttajan halusta ja taidosta ohjata suunnittelua taloudellisten kriteerien mukaisesti.

KW - furnaces

KW - temperature measurement

KW - acoustic measurements

KW - renovating

KW - repairs

KW - buildings

KW - construction materials

KW - research projects

KW - construction

KW - research management

KW - maintenance

KW - inspection

KW - external walls

M3 - Report

SN - 951-38-3513-8

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Heikkilä J, Hekkanen M, Juvankoski M, Kauppinen T, Määttä J, Niskala M et al. Korjausrakentamisen tutkimusohjelma 1986-1988. Yhteenvetoraportti 2. Korjaus ja tutkimustekniikka. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 154 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 992).