Korjausrakentamisen tutkimusohjelma

Heikki Matala, Yrjö Tuppurainen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Korjausrakentaminen on tulossa rakentamisen toiseksi pääsektoriksi Suomessa. Rakennukset ovat maamme tärkein kansallisomaisuus, jonka arvo on yli 1 000 miljardia markkaa. Lisäksi tiestön, rautateiden ja muiden liikenneväylien arvo on satoja miljardeja markkoja. Rakennetun yspäristön tuottamiseen, ylläpitoon ja käyttöön vuosittain sitoutuva rahamäärä vastaa noin yhtä kolmasosaa bruttokansantuotteesta. Suomen rakennuskannan volyymi oli vuoden 1930 lopussa 1 150 milj. m3 ja sen ennus-tetaan kasvavan v:n 1990 loppuun mennessä 1 400 milj. m3:iin. Rakennuskannan vuotuinen poistuma Suomessa on kansainvälisesti verrattuna korkea. Yhteisenä piirteenä rakentamissektorin kehitykselle Suomessa on uusinvestointien pienenevä osuus rakennetun ympäristön rakentamiseen, käyttöön ja ylläpitoon sijoitetuista varoista. V. 1983 oli talojen korjausrakentamisen arvo 9,1 mrd mk. Maa- ja vesirakennusalalla oli korjausrakentamisen ja kunnossapitotoiminnan määrä samana vuonna 3,6 mrd mk. Laadun ja kustannusten korrelaatiota ei tunneta yhtä hyvin kuin uudisrakentamisessa. Kunto- ja käyttökelpoisuusarvion tekemistä varten tarvittavien menetelmien ja välineiden kehittäminen on kesken. Korjausrakentamisen suunnittelu- ja ohjausmenetelmät ovat puutteellisia. Taloudellisesti oikeiden korjausrakentamisvalintojen tekemistä varten ei ole riittävästi tietoa. Vanhojen rakenteiden korjaaminen nykyisillä ratkaisuilla on sekä teknisesti että arkkitehtonisesti ongelmallista. Perusteet edes keskipitkän aikavälin ylläpitosuunnitelmien tekemiselle puuttuvat. Tutkimus- ja kehitystyön avulla tulee varmistaa, että korjaukset tehdään oikeita suunnitteluperiaatteita, rakenneratkaisuja, materiaaleja ja tyomenetelmiä käyttäen. Urakointi- ja työmenetelmät on kehitettävä paremmin korjausrakentamiseen soveltuviksi. Rakennetun ympäristön ylläpitokustannukset ovat keskeinen tutkimusaihe. Korjausrakentamisen tärkeimpiä kohdealueita käsitteleviksi pääprojekteiksi on valittu 1) korjausrakentamisen ennakointi, 2) korjausrakentamisen määritys ja 3) korjaustekniikka. Tutkimusohjelman henkilöresurssitarpeeksi on arvioitu 27 henkilötyövuotta. VTT:n istunnon rahoitusosuus on 3,6 milj. mk (35 % kokonaiskustannuksista). Toimintayksikköjen rahoitusosuus on noin 23 % ja ulkopuolisten rahoitusosuus on noin 42 % kokonaiskustannuksista. Ohjelmaa alettiin toteuttaa 1.1.1986 ja sen kestoaika on 3 vuotta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages64
ISBN (Print)951-38-2539-6
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume563

Keywords

  • renewal
  • renovating
  • repair
  • rehabilitation
  • reparations
  • buildings
  • building construction
  • research programme
  • research projects
  • forecasts

Cite this

Matala, H., & Tuppurainen, Y. (1986). Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 563
Matala, Heikki ; Tuppurainen, Yrjö. / Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 64 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 563).
@book{216de2da8c8945ee99c0bb464d5dea66,
title = "Korjausrakentamisen tutkimusohjelma",
abstract = "Korjausrakentaminen on tulossa rakentamisen toiseksi p{\"a}{\"a}sektoriksi Suomessa. Rakennukset ovat maamme t{\"a}rkein kansallisomaisuus, jonka arvo on yli 1 000 miljardia markkaa. Lis{\"a}ksi tiest{\"o}n, rautateiden ja muiden liikennev{\"a}ylien arvo on satoja miljardeja markkoja. Rakennetun ysp{\"a}rist{\"o}n tuottamiseen, yll{\"a}pitoon ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n vuosittain sitoutuva raham{\"a}{\"a}r{\"a} vastaa noin yht{\"a} kolmasosaa bruttokansantuotteesta. Suomen rakennuskannan volyymi oli vuoden 1930 lopussa 1 150 milj. m3 ja sen ennus-tetaan kasvavan v:n 1990 loppuun menness{\"a} 1 400 milj. m3:iin. Rakennuskannan vuotuinen poistuma Suomessa on kansainv{\"a}lisesti verrattuna korkea. Yhteisen{\"a} piirteen{\"a} rakentamissektorin kehitykselle Suomessa on uusinvestointien pienenev{\"a} osuus rakennetun ymp{\"a}rist{\"o}n rakentamiseen, k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n ja yll{\"a}pitoon sijoitetuista varoista. V. 1983 oli talojen korjausrakentamisen arvo 9,1 mrd mk. Maa- ja vesirakennusalalla oli korjausrakentamisen ja kunnossapitotoiminnan m{\"a}{\"a}r{\"a} samana vuonna 3,6 mrd mk. Laadun ja kustannusten korrelaatiota ei tunneta yht{\"a} hyvin kuin uudisrakentamisessa. Kunto- ja k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuusarvion tekemist{\"a} varten tarvittavien menetelmien ja v{\"a}lineiden kehitt{\"a}minen on kesken. Korjausrakentamisen suunnittelu- ja ohjausmenetelm{\"a}t ovat puutteellisia. Taloudellisesti oikeiden korjausrakentamisvalintojen tekemist{\"a} varten ei ole riitt{\"a}v{\"a}sti tietoa. Vanhojen rakenteiden korjaaminen nykyisill{\"a} ratkaisuilla on sek{\"a} teknisesti ett{\"a} arkkitehtonisesti ongelmallista. Perusteet edes keskipitk{\"a}n aikav{\"a}lin yll{\"a}pitosuunnitelmien tekemiselle puuttuvat. Tutkimus- ja kehitysty{\"o}n avulla tulee varmistaa, ett{\"a} korjaukset tehd{\"a}{\"a}n oikeita suunnitteluperiaatteita, rakenneratkaisuja, materiaaleja ja tyomenetelmi{\"a} k{\"a}ytt{\"a}en. Urakointi- ja ty{\"o}menetelm{\"a}t on kehitett{\"a}v{\"a} paremmin korjausrakentamiseen soveltuviksi. Rakennetun ymp{\"a}rist{\"o}n yll{\"a}pitokustannukset ovat keskeinen tutkimusaihe. Korjausrakentamisen t{\"a}rkeimpi{\"a} kohdealueita k{\"a}sitteleviksi p{\"a}{\"a}projekteiksi on valittu 1) korjausrakentamisen ennakointi, 2) korjausrakentamisen m{\"a}{\"a}ritys ja 3) korjaustekniikka. Tutkimusohjelman henkil{\"o}resurssitarpeeksi on arvioitu 27 henkil{\"o}ty{\"o}vuotta. VTT:n istunnon rahoitusosuus on 3,6 milj. mk (35 {\%} kokonaiskustannuksista). Toimintayksikk{\"o}jen rahoitusosuus on noin 23 {\%} ja ulkopuolisten rahoitusosuus on noin 42 {\%} kokonaiskustannuksista. Ohjelmaa alettiin toteuttaa 1.1.1986 ja sen kestoaika on 3 vuotta.",
keywords = "renewal, renovating, repair, rehabilitation, reparations, buildings, building construction, research programme, research projects, forecasts",
author = "Heikki Matala and Yrj{\"o} Tuppurainen",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2539-6",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Matala, H & Tuppurainen, Y 1986, Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 563, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. / Matala, Heikki; Tuppurainen, Yrjö.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 64 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 563).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Korjausrakentamisen tutkimusohjelma

AU - Matala, Heikki

AU - Tuppurainen, Yrjö

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Korjausrakentaminen on tulossa rakentamisen toiseksi pääsektoriksi Suomessa. Rakennukset ovat maamme tärkein kansallisomaisuus, jonka arvo on yli 1 000 miljardia markkaa. Lisäksi tiestön, rautateiden ja muiden liikenneväylien arvo on satoja miljardeja markkoja. Rakennetun yspäristön tuottamiseen, ylläpitoon ja käyttöön vuosittain sitoutuva rahamäärä vastaa noin yhtä kolmasosaa bruttokansantuotteesta. Suomen rakennuskannan volyymi oli vuoden 1930 lopussa 1 150 milj. m3 ja sen ennus-tetaan kasvavan v:n 1990 loppuun mennessä 1 400 milj. m3:iin. Rakennuskannan vuotuinen poistuma Suomessa on kansainvälisesti verrattuna korkea. Yhteisenä piirteenä rakentamissektorin kehitykselle Suomessa on uusinvestointien pienenevä osuus rakennetun ympäristön rakentamiseen, käyttöön ja ylläpitoon sijoitetuista varoista. V. 1983 oli talojen korjausrakentamisen arvo 9,1 mrd mk. Maa- ja vesirakennusalalla oli korjausrakentamisen ja kunnossapitotoiminnan määrä samana vuonna 3,6 mrd mk. Laadun ja kustannusten korrelaatiota ei tunneta yhtä hyvin kuin uudisrakentamisessa. Kunto- ja käyttökelpoisuusarvion tekemistä varten tarvittavien menetelmien ja välineiden kehittäminen on kesken. Korjausrakentamisen suunnittelu- ja ohjausmenetelmät ovat puutteellisia. Taloudellisesti oikeiden korjausrakentamisvalintojen tekemistä varten ei ole riittävästi tietoa. Vanhojen rakenteiden korjaaminen nykyisillä ratkaisuilla on sekä teknisesti että arkkitehtonisesti ongelmallista. Perusteet edes keskipitkän aikavälin ylläpitosuunnitelmien tekemiselle puuttuvat. Tutkimus- ja kehitystyön avulla tulee varmistaa, että korjaukset tehdään oikeita suunnitteluperiaatteita, rakenneratkaisuja, materiaaleja ja tyomenetelmiä käyttäen. Urakointi- ja työmenetelmät on kehitettävä paremmin korjausrakentamiseen soveltuviksi. Rakennetun ympäristön ylläpitokustannukset ovat keskeinen tutkimusaihe. Korjausrakentamisen tärkeimpiä kohdealueita käsitteleviksi pääprojekteiksi on valittu 1) korjausrakentamisen ennakointi, 2) korjausrakentamisen määritys ja 3) korjaustekniikka. Tutkimusohjelman henkilöresurssitarpeeksi on arvioitu 27 henkilötyövuotta. VTT:n istunnon rahoitusosuus on 3,6 milj. mk (35 % kokonaiskustannuksista). Toimintayksikköjen rahoitusosuus on noin 23 % ja ulkopuolisten rahoitusosuus on noin 42 % kokonaiskustannuksista. Ohjelmaa alettiin toteuttaa 1.1.1986 ja sen kestoaika on 3 vuotta.

AB - Korjausrakentaminen on tulossa rakentamisen toiseksi pääsektoriksi Suomessa. Rakennukset ovat maamme tärkein kansallisomaisuus, jonka arvo on yli 1 000 miljardia markkaa. Lisäksi tiestön, rautateiden ja muiden liikenneväylien arvo on satoja miljardeja markkoja. Rakennetun yspäristön tuottamiseen, ylläpitoon ja käyttöön vuosittain sitoutuva rahamäärä vastaa noin yhtä kolmasosaa bruttokansantuotteesta. Suomen rakennuskannan volyymi oli vuoden 1930 lopussa 1 150 milj. m3 ja sen ennus-tetaan kasvavan v:n 1990 loppuun mennessä 1 400 milj. m3:iin. Rakennuskannan vuotuinen poistuma Suomessa on kansainvälisesti verrattuna korkea. Yhteisenä piirteenä rakentamissektorin kehitykselle Suomessa on uusinvestointien pienenevä osuus rakennetun ympäristön rakentamiseen, käyttöön ja ylläpitoon sijoitetuista varoista. V. 1983 oli talojen korjausrakentamisen arvo 9,1 mrd mk. Maa- ja vesirakennusalalla oli korjausrakentamisen ja kunnossapitotoiminnan määrä samana vuonna 3,6 mrd mk. Laadun ja kustannusten korrelaatiota ei tunneta yhtä hyvin kuin uudisrakentamisessa. Kunto- ja käyttökelpoisuusarvion tekemistä varten tarvittavien menetelmien ja välineiden kehittäminen on kesken. Korjausrakentamisen suunnittelu- ja ohjausmenetelmät ovat puutteellisia. Taloudellisesti oikeiden korjausrakentamisvalintojen tekemistä varten ei ole riittävästi tietoa. Vanhojen rakenteiden korjaaminen nykyisillä ratkaisuilla on sekä teknisesti että arkkitehtonisesti ongelmallista. Perusteet edes keskipitkän aikavälin ylläpitosuunnitelmien tekemiselle puuttuvat. Tutkimus- ja kehitystyön avulla tulee varmistaa, että korjaukset tehdään oikeita suunnitteluperiaatteita, rakenneratkaisuja, materiaaleja ja tyomenetelmiä käyttäen. Urakointi- ja työmenetelmät on kehitettävä paremmin korjausrakentamiseen soveltuviksi. Rakennetun ympäristön ylläpitokustannukset ovat keskeinen tutkimusaihe. Korjausrakentamisen tärkeimpiä kohdealueita käsitteleviksi pääprojekteiksi on valittu 1) korjausrakentamisen ennakointi, 2) korjausrakentamisen määritys ja 3) korjaustekniikka. Tutkimusohjelman henkilöresurssitarpeeksi on arvioitu 27 henkilötyövuotta. VTT:n istunnon rahoitusosuus on 3,6 milj. mk (35 % kokonaiskustannuksista). Toimintayksikköjen rahoitusosuus on noin 23 % ja ulkopuolisten rahoitusosuus on noin 42 % kokonaiskustannuksista. Ohjelmaa alettiin toteuttaa 1.1.1986 ja sen kestoaika on 3 vuotta.

KW - renewal

KW - renovating

KW - repair

KW - rehabilitation

KW - reparations

KW - buildings

KW - building construction

KW - research programme

KW - research projects

KW - forecasts

M3 - Report

SN - 951-38-2539-6

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Korjausrakentamisen tutkimusohjelma

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Matala H, Tuppurainen Y. Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 64 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 563).