Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Yhteenvetoraportti 3. Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena

Christer Bengs, Irmeli Harmaajärvi, Pekka Lahti, Hilkka Lehtonen, Maija-Liisa Seppälä, Kristina Uski

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) korjausrakentamisen tutkimusohjelma on painottunut sotien jälkeen syntyneiden alueiden ja rakennusten ongelmiin ja korjaustarpeisiin. Kolmevuotisen tutkimusohjelman aikana on toteutettu mittava määrä erilaisia tutkimuksia, joiden päätutkimustulokset on koottu neljäksi VTT:n Tiedotteita -sarjan julkaisuksi. Tähän kolmanteen osajulkaisuun on koottu ne tutkimusohjelman tutkimukset, joissa korjausrakentamista on tarkasteltu alueellisesti sekä kaupunkien että lähiöiden näkökulmasta. Kaupungilla kuten yksittäisellä talollakin on oma luonteensa, joka tulisi mieltää kokonaisuutena. Laajamittaisessa korjausrakentamisessa on vaarana, että arvokas kaupunkikokonaisuus särkyy. Tutkimuksessa kaupunki korjausrakentamisen kohteena kehitettiin sellainen analyysikäsitteistö ja -menetelmä, jolla pystytään määrittelemään korjausrakentamisen puitteet särkemättä arvokkaita kaupunkikokonaisuuksia Lähiöiden korjausrakentamisessa on kysymys sekä rakenteiden vanhenemisen ja kulumisen aiheuttamasta teknisestä korjaus- ja uudistamistarpeesta että ympäristöön ja rakennuksen liittyvistä parannuksista ja muutoksista. Laajimmassa mielessä on siis kysymys lähiöelämän kehittämisestä. Lähiöitä koskevan perustietouden syventämiseksi suoritettiin kuntakysely lähiöistä ja niiden ominaisuuksista. Kyselyn tuloksina esitetään lähiöitä koskevia yleistietoja (lähiöiden määrä, asukkaat, asuntokanta, palvelut, lähiöiden putteet ja arvostus), vertaillaan eri aikoina rakennettuja lähiöitä sekä esitellään mitä kehittämistoimintaa lähiöissä on toteutettu ja mitä pitäisi tehdä. Lähiöiden suunnittelun perusperiaatteena voidaan pitää asukkaiden tavoitteista lähtevää, luonteeltaan kommunikatiivista suunnittelutapaa. Sitä tukemaan on kehitetty sekä visualisoinnin teoriaa että kokeiltu uuden tietotekniikan mahdollisuuksia Espoon Perkkaalla. Asukasnäkökulmaa lähiöiden kehittämistyössä tutkittiin myös laajemmin arvioimalla asukkaiden omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä tutkimalla kokeellisesti asukkaiden omatoimisuuden kehittämistä lähiöissä. Kokeellinen osuus toteutettiin Espoon Suvelassa. Työmuotoina kokeiltiin norjalaista työkirjamenetelmää, alueellista yhteistoimintaa tukevaa toimipistettä, lähiöstudiota sekä videon laatimista nuorten kanssa heidän elämästään Suvelassa. Tutkimuksen tuloksena arvioidaan asukastoiminnan ja kehittämistyön yleisiä edellytyksiä lähiöissä sekä luonnostellaan asukkaiden näkökulmasta lähtevien lähiöiden kehittämislinjojen toteuttamismalleja. Asuntoalueiden parannushankkeiden kustannuksia tutkittiin myös. Tavoitteena oli kehittyä yleinen aluetasoinen kustannusarviomalli asuntoalueiden parannushankkeita varten sekä kerätä kustannustietoutta erilaisista asuntoalueiden korjaus- ja parantamistoimenpiteistä ja muodostaa näistä eräänlainen korjausrakentamisen yksikkökustannustiedosto. Tutkimuksen tuloksena on kehitetty yleinen kustannusarviointimallin kehikko sekä määritelty siihen liittyvä yksikkökustannustiedosto. Arviointimallin lopullisen muodon ratkaisee vasta mallin testaaminen käytännössä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages140
ISBN (Print)951-38-3443-3
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number993
ISSN0358-5085

Fingerprint

research programs
towns

Keywords

  • renovating
  • urban areas
  • municipalities
  • residential buildings
  • cost estimates

Cite this

Bengs, C., Harmaajärvi, I., Lahti, P., Lehtonen, H., Seppälä, M-L., & Uski, K. (1989). Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Yhteenvetoraportti 3. Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 993
Bengs, Christer ; Harmaajärvi, Irmeli ; Lahti, Pekka ; Lehtonen, Hilkka ; Seppälä, Maija-Liisa ; Uski, Kristina. / Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Yhteenvetoraportti 3. Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 140 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 993).
@book{3cfa898905374192a15b266ef6624c04,
title = "Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Yhteenvetoraportti 3. Kaupunki ja l{\"a}hi{\"o}t korjauskohteena",
abstract = "Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) korjausrakentamisen tutkimusohjelma on painottunut sotien j{\"a}lkeen syntyneiden alueiden ja rakennusten ongelmiin ja korjaustarpeisiin. Kolmevuotisen tutkimusohjelman aikana on toteutettu mittava m{\"a}{\"a}r{\"a} erilaisia tutkimuksia, joiden p{\"a}{\"a}tutkimustulokset on koottu nelj{\"a}ksi VTT:n Tiedotteita -sarjan julkaisuksi. T{\"a}h{\"a}n kolmanteen osajulkaisuun on koottu ne tutkimusohjelman tutkimukset, joissa korjausrakentamista on tarkasteltu alueellisesti sek{\"a} kaupunkien ett{\"a} l{\"a}hi{\"o}iden n{\"a}k{\"o}kulmasta. Kaupungilla kuten yksitt{\"a}isell{\"a} talollakin on oma luonteensa, joka tulisi mielt{\"a}{\"a} kokonaisuutena. Laajamittaisessa korjausrakentamisessa on vaarana, ett{\"a} arvokas kaupunkikokonaisuus s{\"a}rkyy. Tutkimuksessa kaupunki korjausrakentamisen kohteena kehitettiin sellainen analyysik{\"a}sitteist{\"o} ja -menetelm{\"a}, jolla pystyt{\"a}{\"a}n m{\"a}{\"a}rittelem{\"a}{\"a}n korjausrakentamisen puitteet s{\"a}rkem{\"a}tt{\"a} arvokkaita kaupunkikokonaisuuksia L{\"a}hi{\"o}iden korjausrakentamisessa on kysymys sek{\"a} rakenteiden vanhenemisen ja kulumisen aiheuttamasta teknisest{\"a} korjaus- ja uudistamistarpeesta ett{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n ja rakennuksen liittyvist{\"a} parannuksista ja muutoksista. Laajimmassa mieless{\"a} on siis kysymys l{\"a}hi{\"o}el{\"a}m{\"a}n kehitt{\"a}misest{\"a}. L{\"a}hi{\"o}it{\"a} koskevan perustietouden syvent{\"a}miseksi suoritettiin kuntakysely l{\"a}hi{\"o}ist{\"a} ja niiden ominaisuuksista. Kyselyn tuloksina esitet{\"a}{\"a}n l{\"a}hi{\"o}it{\"a} koskevia yleistietoja (l{\"a}hi{\"o}iden m{\"a}{\"a}r{\"a}, asukkaat, asuntokanta, palvelut, l{\"a}hi{\"o}iden putteet ja arvostus), vertaillaan eri aikoina rakennettuja l{\"a}hi{\"o}it{\"a} sek{\"a} esitell{\"a}{\"a}n mit{\"a} kehitt{\"a}mistoimintaa l{\"a}hi{\"o}iss{\"a} on toteutettu ja mit{\"a} pit{\"a}isi tehd{\"a}. L{\"a}hi{\"o}iden suunnittelun perusperiaatteena voidaan pit{\"a}{\"a} asukkaiden tavoitteista l{\"a}htev{\"a}{\"a}, luonteeltaan kommunikatiivista suunnittelutapaa. Sit{\"a} tukemaan on kehitetty sek{\"a} visualisoinnin teoriaa ett{\"a} kokeiltu uuden tietotekniikan mahdollisuuksia Espoon Perkkaalla. Asukasn{\"a}k{\"o}kulmaa l{\"a}hi{\"o}iden kehitt{\"a}misty{\"o}ss{\"a} tutkittiin my{\"o}s laajemmin arvioimalla asukkaiden omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia sek{\"a} tutkimalla kokeellisesti asukkaiden omatoimisuuden kehitt{\"a}mist{\"a} l{\"a}hi{\"o}iss{\"a}. Kokeellinen osuus toteutettiin Espoon Suvelassa. Ty{\"o}muotoina kokeiltiin norjalaista ty{\"o}kirjamenetelm{\"a}{\"a}, alueellista yhteistoimintaa tukevaa toimipistett{\"a}, l{\"a}hi{\"o}studiota sek{\"a} videon laatimista nuorten kanssa heid{\"a}n el{\"a}m{\"a}st{\"a}{\"a}n Suvelassa. Tutkimuksen tuloksena arvioidaan asukastoiminnan ja kehitt{\"a}misty{\"o}n yleisi{\"a} edellytyksi{\"a} l{\"a}hi{\"o}iss{\"a} sek{\"a} luonnostellaan asukkaiden n{\"a}k{\"o}kulmasta l{\"a}htevien l{\"a}hi{\"o}iden kehitt{\"a}mislinjojen toteuttamismalleja. Asuntoalueiden parannushankkeiden kustannuksia tutkittiin my{\"o}s. Tavoitteena oli kehitty{\"a} yleinen aluetasoinen kustannusarviomalli asuntoalueiden parannushankkeita varten sek{\"a} ker{\"a}t{\"a} kustannustietoutta erilaisista asuntoalueiden korjaus- ja parantamistoimenpiteist{\"a} ja muodostaa n{\"a}ist{\"a} er{\"a}{\"a}nlainen korjausrakentamisen yksikk{\"o}kustannustiedosto. Tutkimuksen tuloksena on kehitetty yleinen kustannusarviointimallin kehikko sek{\"a} m{\"a}{\"a}ritelty siihen liittyv{\"a} yksikk{\"o}kustannustiedosto. Arviointimallin lopullisen muodon ratkaisee vasta mallin testaaminen k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a}.",
keywords = "renovating, urban areas, municipalities, residential buildings, cost estimates",
author = "Christer Bengs and Irmeli Harmaaj{\"a}rvi and Pekka Lahti and Hilkka Lehtonen and Maija-Liisa Sepp{\"a}l{\"a} and Kristina Uski",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3443-3",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "993",
address = "Finland",

}

Bengs, C, Harmaajärvi, I, Lahti, P, Lehtonen, H, Seppälä, M-L & Uski, K 1989, Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Yhteenvetoraportti 3. Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 993, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Yhteenvetoraportti 3. Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena. / Bengs, Christer; Harmaajärvi, Irmeli; Lahti, Pekka; Lehtonen, Hilkka; Seppälä, Maija-Liisa; Uski, Kristina.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 140 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 993).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Yhteenvetoraportti 3. Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena

AU - Bengs, Christer

AU - Harmaajärvi, Irmeli

AU - Lahti, Pekka

AU - Lehtonen, Hilkka

AU - Seppälä, Maija-Liisa

AU - Uski, Kristina

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) korjausrakentamisen tutkimusohjelma on painottunut sotien jälkeen syntyneiden alueiden ja rakennusten ongelmiin ja korjaustarpeisiin. Kolmevuotisen tutkimusohjelman aikana on toteutettu mittava määrä erilaisia tutkimuksia, joiden päätutkimustulokset on koottu neljäksi VTT:n Tiedotteita -sarjan julkaisuksi. Tähän kolmanteen osajulkaisuun on koottu ne tutkimusohjelman tutkimukset, joissa korjausrakentamista on tarkasteltu alueellisesti sekä kaupunkien että lähiöiden näkökulmasta. Kaupungilla kuten yksittäisellä talollakin on oma luonteensa, joka tulisi mieltää kokonaisuutena. Laajamittaisessa korjausrakentamisessa on vaarana, että arvokas kaupunkikokonaisuus särkyy. Tutkimuksessa kaupunki korjausrakentamisen kohteena kehitettiin sellainen analyysikäsitteistö ja -menetelmä, jolla pystytään määrittelemään korjausrakentamisen puitteet särkemättä arvokkaita kaupunkikokonaisuuksia Lähiöiden korjausrakentamisessa on kysymys sekä rakenteiden vanhenemisen ja kulumisen aiheuttamasta teknisestä korjaus- ja uudistamistarpeesta että ympäristöön ja rakennuksen liittyvistä parannuksista ja muutoksista. Laajimmassa mielessä on siis kysymys lähiöelämän kehittämisestä. Lähiöitä koskevan perustietouden syventämiseksi suoritettiin kuntakysely lähiöistä ja niiden ominaisuuksista. Kyselyn tuloksina esitetään lähiöitä koskevia yleistietoja (lähiöiden määrä, asukkaat, asuntokanta, palvelut, lähiöiden putteet ja arvostus), vertaillaan eri aikoina rakennettuja lähiöitä sekä esitellään mitä kehittämistoimintaa lähiöissä on toteutettu ja mitä pitäisi tehdä. Lähiöiden suunnittelun perusperiaatteena voidaan pitää asukkaiden tavoitteista lähtevää, luonteeltaan kommunikatiivista suunnittelutapaa. Sitä tukemaan on kehitetty sekä visualisoinnin teoriaa että kokeiltu uuden tietotekniikan mahdollisuuksia Espoon Perkkaalla. Asukasnäkökulmaa lähiöiden kehittämistyössä tutkittiin myös laajemmin arvioimalla asukkaiden omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä tutkimalla kokeellisesti asukkaiden omatoimisuuden kehittämistä lähiöissä. Kokeellinen osuus toteutettiin Espoon Suvelassa. Työmuotoina kokeiltiin norjalaista työkirjamenetelmää, alueellista yhteistoimintaa tukevaa toimipistettä, lähiöstudiota sekä videon laatimista nuorten kanssa heidän elämästään Suvelassa. Tutkimuksen tuloksena arvioidaan asukastoiminnan ja kehittämistyön yleisiä edellytyksiä lähiöissä sekä luonnostellaan asukkaiden näkökulmasta lähtevien lähiöiden kehittämislinjojen toteuttamismalleja. Asuntoalueiden parannushankkeiden kustannuksia tutkittiin myös. Tavoitteena oli kehittyä yleinen aluetasoinen kustannusarviomalli asuntoalueiden parannushankkeita varten sekä kerätä kustannustietoutta erilaisista asuntoalueiden korjaus- ja parantamistoimenpiteistä ja muodostaa näistä eräänlainen korjausrakentamisen yksikkökustannustiedosto. Tutkimuksen tuloksena on kehitetty yleinen kustannusarviointimallin kehikko sekä määritelty siihen liittyvä yksikkökustannustiedosto. Arviointimallin lopullisen muodon ratkaisee vasta mallin testaaminen käytännössä.

AB - Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) korjausrakentamisen tutkimusohjelma on painottunut sotien jälkeen syntyneiden alueiden ja rakennusten ongelmiin ja korjaustarpeisiin. Kolmevuotisen tutkimusohjelman aikana on toteutettu mittava määrä erilaisia tutkimuksia, joiden päätutkimustulokset on koottu neljäksi VTT:n Tiedotteita -sarjan julkaisuksi. Tähän kolmanteen osajulkaisuun on koottu ne tutkimusohjelman tutkimukset, joissa korjausrakentamista on tarkasteltu alueellisesti sekä kaupunkien että lähiöiden näkökulmasta. Kaupungilla kuten yksittäisellä talollakin on oma luonteensa, joka tulisi mieltää kokonaisuutena. Laajamittaisessa korjausrakentamisessa on vaarana, että arvokas kaupunkikokonaisuus särkyy. Tutkimuksessa kaupunki korjausrakentamisen kohteena kehitettiin sellainen analyysikäsitteistö ja -menetelmä, jolla pystytään määrittelemään korjausrakentamisen puitteet särkemättä arvokkaita kaupunkikokonaisuuksia Lähiöiden korjausrakentamisessa on kysymys sekä rakenteiden vanhenemisen ja kulumisen aiheuttamasta teknisestä korjaus- ja uudistamistarpeesta että ympäristöön ja rakennuksen liittyvistä parannuksista ja muutoksista. Laajimmassa mielessä on siis kysymys lähiöelämän kehittämisestä. Lähiöitä koskevan perustietouden syventämiseksi suoritettiin kuntakysely lähiöistä ja niiden ominaisuuksista. Kyselyn tuloksina esitetään lähiöitä koskevia yleistietoja (lähiöiden määrä, asukkaat, asuntokanta, palvelut, lähiöiden putteet ja arvostus), vertaillaan eri aikoina rakennettuja lähiöitä sekä esitellään mitä kehittämistoimintaa lähiöissä on toteutettu ja mitä pitäisi tehdä. Lähiöiden suunnittelun perusperiaatteena voidaan pitää asukkaiden tavoitteista lähtevää, luonteeltaan kommunikatiivista suunnittelutapaa. Sitä tukemaan on kehitetty sekä visualisoinnin teoriaa että kokeiltu uuden tietotekniikan mahdollisuuksia Espoon Perkkaalla. Asukasnäkökulmaa lähiöiden kehittämistyössä tutkittiin myös laajemmin arvioimalla asukkaiden omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä tutkimalla kokeellisesti asukkaiden omatoimisuuden kehittämistä lähiöissä. Kokeellinen osuus toteutettiin Espoon Suvelassa. Työmuotoina kokeiltiin norjalaista työkirjamenetelmää, alueellista yhteistoimintaa tukevaa toimipistettä, lähiöstudiota sekä videon laatimista nuorten kanssa heidän elämästään Suvelassa. Tutkimuksen tuloksena arvioidaan asukastoiminnan ja kehittämistyön yleisiä edellytyksiä lähiöissä sekä luonnostellaan asukkaiden näkökulmasta lähtevien lähiöiden kehittämislinjojen toteuttamismalleja. Asuntoalueiden parannushankkeiden kustannuksia tutkittiin myös. Tavoitteena oli kehittyä yleinen aluetasoinen kustannusarviomalli asuntoalueiden parannushankkeita varten sekä kerätä kustannustietoutta erilaisista asuntoalueiden korjaus- ja parantamistoimenpiteistä ja muodostaa näistä eräänlainen korjausrakentamisen yksikkökustannustiedosto. Tutkimuksen tuloksena on kehitetty yleinen kustannusarviointimallin kehikko sekä määritelty siihen liittyvä yksikkökustannustiedosto. Arviointimallin lopullisen muodon ratkaisee vasta mallin testaaminen käytännössä.

KW - renovating

KW - urban areas

KW - municipalities

KW - residential buildings

KW - cost estimates

M3 - Report

SN - 951-38-3443-3

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Yhteenvetoraportti 3. Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Bengs C, Harmaajärvi I, Lahti P, Lehtonen H, Seppälä M-L, Uski K. Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Yhteenvetoraportti 3. Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 140 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 993).