Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Yhteenvetoraportti 3. Kaupunki ja lähiöt korjauskohteena

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) korjausrakentamisen tutkimusohjelma on painottunut sotien jälkeen syntyneiden alueiden ja rakennusten ongelmiin ja korjaustarpeisiin. Kolmevuotisen tutkimusohjelman aikana on toteutettu mittava määrä erilaisia tutkimuksia, joiden päätutkimustulokset on koottu neljäksi VTT:n Tiedotteita -sarjan julkaisuksi. Tähän kolmanteen osajulkaisuun on koottu ne tutkimusohjelman tutkimukset, joissa korjausrakentamista on tarkasteltu alueellisesti sekä kaupunkien että lähiöiden näkökulmasta. Kaupungilla kuten yksittäisellä talollakin on oma luonteensa, joka tulisi mieltää kokonaisuutena. Laajamittaisessa korjausrakentamisessa on vaarana, että arvokas kaupunkikokonaisuus särkyy. Tutkimuksessa kaupunki korjausrakentamisen kohteena kehitettiin sellainen analyysikäsitteistö ja -menetelmä, jolla pystytään määrittelemään korjausrakentamisen puitteet särkemättä arvokkaita kaupunkikokonaisuuksia Lähiöiden korjausrakentamisessa on kysymys sekä rakenteiden vanhenemisen ja kulumisen aiheuttamasta teknisestä korjaus- ja uudistamistarpeesta että ympäristöön ja rakennuksen liittyvistä parannuksista ja muutoksista. Laajimmassa mielessä on siis kysymys lähiöelämän kehittämisestä. Lähiöitä koskevan perustietouden syventämiseksi suoritettiin kuntakysely lähiöistä ja niiden ominaisuuksista. Kyselyn tuloksina esitetään lähiöitä koskevia yleistietoja (lähiöiden määrä, asukkaat, asuntokanta, palvelut, lähiöiden putteet ja arvostus), vertaillaan eri aikoina rakennettuja lähiöitä sekä esitellään mitä kehittämistoimintaa lähiöissä on toteutettu ja mitä pitäisi tehdä. Lähiöiden suunnittelun perusperiaatteena voidaan pitää asukkaiden tavoitteista lähtevää, luonteeltaan kommunikatiivista suunnittelutapaa. Sitä tukemaan on kehitetty sekä visualisoinnin teoriaa että kokeiltu uuden tietotekniikan mahdollisuuksia Espoon Perkkaalla. Asukasnäkökulmaa lähiöiden kehittämistyössä tutkittiin myös laajemmin arvioimalla asukkaiden omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä tutkimalla kokeellisesti asukkaiden omatoimisuuden kehittämistä lähiöissä. Kokeellinen osuus toteutettiin Espoon Suvelassa. Työmuotoina kokeiltiin norjalaista työkirjamenetelmää, alueellista yhteistoimintaa tukevaa toimipistettä, lähiöstudiota sekä videon laatimista nuorten kanssa heidän elämästään Suvelassa. Tutkimuksen tuloksena arvioidaan asukastoiminnan ja kehittämistyön yleisiä edellytyksiä lähiöissä sekä luonnostellaan asukkaiden näkökulmasta lähtevien lähiöiden kehittämislinjojen toteuttamismalleja. Asuntoalueiden parannushankkeiden kustannuksia tutkittiin myös. Tavoitteena oli kehittyä yleinen aluetasoinen kustannusarviomalli asuntoalueiden parannushankkeita varten sekä kerätä kustannustietoutta erilaisista asuntoalueiden korjaus- ja parantamistoimenpiteistä ja muodostaa näistä eräänlainen korjausrakentamisen yksikkökustannustiedosto. Tutkimuksen tuloksena on kehitetty yleinen kustannusarviointimallin kehikko sekä määritelty siihen liittyvä yksikkökustannustiedosto. Arviointimallin lopullisen muodon ratkaisee vasta mallin testaaminen käytännössä.