TY - BOOK
T1 - Korkealujuuksiset teräkset talonrakennustekniikassa
AU - Kouhi, Jouko
PY - 1988
Y1 - 1988
N2 - Tutkimuksessa on kerätty koetuloksia rakenteista, joissa
on käytetty korkealujuuksisia teräksiä.
Korkealujunksiseksi teräkseksi on katsottu teräs, jonka
myötäraja on vähintään 400 MPa. Nämä koetulokset (lähes
300) on analysoitu Suomen uuden teräsrakenteita koskevan
ohjeen B7 mukaisesti.
Tutkimuksessa on arvioitu ohjeen B7 soveltuvuutta
korkealujuuksisille teräksille. Niiltä alueilta, joilta
koetuloksia on käytettävissä (esim. puristetut
I-profiilit ja kotelot), näyttävät ohjeen B7 mukaiset
laskentamenetelmät yleensä antavan varmalla puolen olevia
tuloksia. Taivutettujen palkkien (myös hybridipalkit)
osalta ohjetta B7 voitaneen soveltaa, kunhan
mitoituksessa ei mennä plastiselle alueelle.
Eri maiden normien kannanotot korkealujuuksisten terästen
laskentamenetelmistä poikkeavat oleellisesti toisistaan.
Tärkeimmät alueet, joilta tarvitaan lisäselvityksiä ja
koetuloksia, ovat staattisesti kuormitettujen liitosten
mitoitus, avoprofiilitekniikka, palotekninen mitoitus,
pistekuormakestävyys, liittorakenteet ja
plastisuusteorian käyttömahdollisuus.
AB - Tutkimuksessa on kerätty koetuloksia rakenteista, joissa
on käytetty korkealujuuksisia teräksiä.
Korkealujunksiseksi teräkseksi on katsottu teräs, jonka
myötäraja on vähintään 400 MPa. Nämä koetulokset (lähes
300) on analysoitu Suomen uuden teräsrakenteita koskevan
ohjeen B7 mukaisesti.
Tutkimuksessa on arvioitu ohjeen B7 soveltuvuutta
korkealujuuksisille teräksille. Niiltä alueilta, joilta
koetuloksia on käytettävissä (esim. puristetut
I-profiilit ja kotelot), näyttävät ohjeen B7 mukaiset
laskentamenetelmät yleensä antavan varmalla puolen olevia
tuloksia. Taivutettujen palkkien (myös hybridipalkit)
osalta ohjetta B7 voitaneen soveltaa, kunhan
mitoituksessa ei mennä plastiselle alueelle.
Eri maiden normien kannanotot korkealujuuksisten terästen
laskentamenetelmistä poikkeavat oleellisesti toisistaan.
Tärkeimmät alueet, joilta tarvitaan lisäselvityksiä ja
koetuloksia, ovat staattisesti kuormitettujen liitosten
mitoitus, avoprofiilitekniikka, palotekninen mitoitus,
pistekuormakestävyys, liittorakenteet ja
plastisuusteorian käyttömahdollisuus.
KW - high strength steels
KW - building construction
KW - testing
KW - test methods
KW - specifications
KW - Finland
KW - steel structures
KW - design criteria
M3 - Report
SN - 951-38-3202-3
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Korkealujuuksiset teräkset talonrakennustekniikassa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -