Korkealujuusbetonien säilyvyys

Heikki Kukko, Kai Tattari

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin kokeellisesti korkealujuusbetonin säilyvyyttä pakkas- ja suolapakkasrasituksessa. Betonin tavoitepuristuslujuus oli 80 MPa ja kokeissa käytettiin erilaisia sideainekoostumuksia. Sementin lisäksi käytettiin silikaa, lentotuhkaa, masuunikuonaa ja erittäin hienoksi jauhettua kvartsia. Tässä koesarjassa tutkittiin 19 erilaista betonia, minkä lisäksi arvioitiin yhdeksän aiemmin testatun betonin tulokset. Betonimassat suhteitettiin siten, että betoni voitiin tiivistää täryttämällä. Vesi-sideainesuhde vaihteli välillä 0,24 - 0,44 sideaineesta riippuen. Pakkas- suolakoe tehtiin standardin SFS 5449 mukaisesti jäädyttämällä koekappaleet suolaliuoksessa ja sulattamalla ne vedessä 300 koekierroksen ajan. Jäädytys- sulatuskokeessa ilman suolaa koekappaleet jäädytettiin ilmassa ja sulatettiin vedessä standardin SFS 5447 mukaisesti 2 000 kierroksen ajan. Syitä havaittuihin eroihin tutkittiin ohuthieistä saatujen halkeiluindeksien ja vedelläkyllästyskokeen avulla. Koetulosten tilastollisessa analyysissä todettiin, että korkealujuusbetonin säilyvyyttä voidaan parhaiten kuvata kapillaarisuusluvun avulla. Vesi- sideainesuhdetta voidaan myös käyttää säilyvyyden arviointiin. Pakkas- suolakestävyyden kuvaaminen osoittautui helpommaksi kuin jäädytys- sulatuskestävyyden, jonka mittausmenetelmät (ultraäänen nopeus, massamuutos, halkeilu, lujuuden muutos) eivät selkeästi kuvaa vaurioitumisastetta. Tulosten perusteella laskettiin säilyvyysmallit molemmille pakkasrasitustavoille. Materiaalikohtaisten tulosten lisäksi esitetään ohje pakkasenkestävän korkealujuusbetonin valmistamiseksi. Ohjeessa otetaan huomioon sivutuotteiden ja hienojakoisen fillerin vaikutus pakkasenkestävvyteen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages58
ISBN (Print)951-38-4517-6
Publication statusPublished - 1995
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Number808
ISSN1235-0613

Fingerprint

Intsia bijuga
durability
mink

Keywords

  • concrete
  • durability
  • testing
  • high strength concretes
  • frost resistance
  • materials testing
  • melting

Cite this

Kukko, H., & Tattari, K. (1995). Korkealujuusbetonien säilyvyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 808
Kukko, Heikki ; Tattari, Kai. / Korkealujuusbetonien säilyvyys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 58 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 808).
@book{e8b5a7ef1d0f408c82c3f8643547e730,
title = "Korkealujuusbetonien s{\"a}ilyvyys",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin kokeellisesti korkealujuusbetonin s{\"a}ilyvyytt{\"a} pakkas- ja suolapakkasrasituksessa. Betonin tavoitepuristuslujuus oli 80 MPa ja kokeissa k{\"a}ytettiin erilaisia sideainekoostumuksia. Sementin lis{\"a}ksi k{\"a}ytettiin silikaa, lentotuhkaa, masuunikuonaa ja eritt{\"a}in hienoksi jauhettua kvartsia. T{\"a}ss{\"a} koesarjassa tutkittiin 19 erilaista betonia, mink{\"a} lis{\"a}ksi arvioitiin yhdeks{\"a}n aiemmin testatun betonin tulokset. Betonimassat suhteitettiin siten, ett{\"a} betoni voitiin tiivist{\"a}{\"a} t{\"a}rytt{\"a}m{\"a}ll{\"a}. Vesi-sideainesuhde vaihteli v{\"a}lill{\"a} 0,24 - 0,44 sideaineesta riippuen. Pakkas- suolakoe tehtiin standardin SFS 5449 mukaisesti j{\"a}{\"a}dytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} koekappaleet suolaliuoksessa ja sulattamalla ne vedess{\"a} 300 koekierroksen ajan. J{\"a}{\"a}dytys- sulatuskokeessa ilman suolaa koekappaleet j{\"a}{\"a}dytettiin ilmassa ja sulatettiin vedess{\"a} standardin SFS 5447 mukaisesti 2 000 kierroksen ajan. Syit{\"a} havaittuihin eroihin tutkittiin ohuthieist{\"a} saatujen halkeiluindeksien ja vedell{\"a}kyll{\"a}styskokeen avulla. Koetulosten tilastollisessa analyysiss{\"a} todettiin, ett{\"a} korkealujuusbetonin s{\"a}ilyvyytt{\"a} voidaan parhaiten kuvata kapillaarisuusluvun avulla. Vesi- sideainesuhdetta voidaan my{\"o}s k{\"a}ytt{\"a}{\"a} s{\"a}ilyvyyden arviointiin. Pakkas- suolakest{\"a}vyyden kuvaaminen osoittautui helpommaksi kuin j{\"a}{\"a}dytys- sulatuskest{\"a}vyyden, jonka mittausmenetelm{\"a}t (ultra{\"a}{\"a}nen nopeus, massamuutos, halkeilu, lujuuden muutos) eiv{\"a}t selke{\"a}sti kuvaa vaurioitumisastetta. Tulosten perusteella laskettiin s{\"a}ilyvyysmallit molemmille pakkasrasitustavoille. Materiaalikohtaisten tulosten lis{\"a}ksi esitet{\"a}{\"a}n ohje pakkasenkest{\"a}v{\"a}n korkealujuusbetonin valmistamiseksi. Ohjeessa otetaan huomioon sivutuotteiden ja hienojakoisen fillerin vaikutus pakkasenkest{\"a}vvyteen.",
keywords = "concrete, durability, testing, high strength concretes, frost resistance, materials testing, melting",
author = "Heikki Kukko and Kai Tattari",
year = "1995",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4517-6",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "808",
address = "Finland",

}

Kukko, H & Tattari, K 1995, Korkealujuusbetonien säilyvyys. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 808, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Korkealujuusbetonien säilyvyys. / Kukko, Heikki; Tattari, Kai.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 58 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 808).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Korkealujuusbetonien säilyvyys

AU - Kukko, Heikki

AU - Tattari, Kai

PY - 1995

Y1 - 1995

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin kokeellisesti korkealujuusbetonin säilyvyyttä pakkas- ja suolapakkasrasituksessa. Betonin tavoitepuristuslujuus oli 80 MPa ja kokeissa käytettiin erilaisia sideainekoostumuksia. Sementin lisäksi käytettiin silikaa, lentotuhkaa, masuunikuonaa ja erittäin hienoksi jauhettua kvartsia. Tässä koesarjassa tutkittiin 19 erilaista betonia, minkä lisäksi arvioitiin yhdeksän aiemmin testatun betonin tulokset. Betonimassat suhteitettiin siten, että betoni voitiin tiivistää täryttämällä. Vesi-sideainesuhde vaihteli välillä 0,24 - 0,44 sideaineesta riippuen. Pakkas- suolakoe tehtiin standardin SFS 5449 mukaisesti jäädyttämällä koekappaleet suolaliuoksessa ja sulattamalla ne vedessä 300 koekierroksen ajan. Jäädytys- sulatuskokeessa ilman suolaa koekappaleet jäädytettiin ilmassa ja sulatettiin vedessä standardin SFS 5447 mukaisesti 2 000 kierroksen ajan. Syitä havaittuihin eroihin tutkittiin ohuthieistä saatujen halkeiluindeksien ja vedelläkyllästyskokeen avulla. Koetulosten tilastollisessa analyysissä todettiin, että korkealujuusbetonin säilyvyyttä voidaan parhaiten kuvata kapillaarisuusluvun avulla. Vesi- sideainesuhdetta voidaan myös käyttää säilyvyyden arviointiin. Pakkas- suolakestävyyden kuvaaminen osoittautui helpommaksi kuin jäädytys- sulatuskestävyyden, jonka mittausmenetelmät (ultraäänen nopeus, massamuutos, halkeilu, lujuuden muutos) eivät selkeästi kuvaa vaurioitumisastetta. Tulosten perusteella laskettiin säilyvyysmallit molemmille pakkasrasitustavoille. Materiaalikohtaisten tulosten lisäksi esitetään ohje pakkasenkestävän korkealujuusbetonin valmistamiseksi. Ohjeessa otetaan huomioon sivutuotteiden ja hienojakoisen fillerin vaikutus pakkasenkestävvyteen.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin kokeellisesti korkealujuusbetonin säilyvyyttä pakkas- ja suolapakkasrasituksessa. Betonin tavoitepuristuslujuus oli 80 MPa ja kokeissa käytettiin erilaisia sideainekoostumuksia. Sementin lisäksi käytettiin silikaa, lentotuhkaa, masuunikuonaa ja erittäin hienoksi jauhettua kvartsia. Tässä koesarjassa tutkittiin 19 erilaista betonia, minkä lisäksi arvioitiin yhdeksän aiemmin testatun betonin tulokset. Betonimassat suhteitettiin siten, että betoni voitiin tiivistää täryttämällä. Vesi-sideainesuhde vaihteli välillä 0,24 - 0,44 sideaineesta riippuen. Pakkas- suolakoe tehtiin standardin SFS 5449 mukaisesti jäädyttämällä koekappaleet suolaliuoksessa ja sulattamalla ne vedessä 300 koekierroksen ajan. Jäädytys- sulatuskokeessa ilman suolaa koekappaleet jäädytettiin ilmassa ja sulatettiin vedessä standardin SFS 5447 mukaisesti 2 000 kierroksen ajan. Syitä havaittuihin eroihin tutkittiin ohuthieistä saatujen halkeiluindeksien ja vedelläkyllästyskokeen avulla. Koetulosten tilastollisessa analyysissä todettiin, että korkealujuusbetonin säilyvyyttä voidaan parhaiten kuvata kapillaarisuusluvun avulla. Vesi- sideainesuhdetta voidaan myös käyttää säilyvyyden arviointiin. Pakkas- suolakestävyyden kuvaaminen osoittautui helpommaksi kuin jäädytys- sulatuskestävyyden, jonka mittausmenetelmät (ultraäänen nopeus, massamuutos, halkeilu, lujuuden muutos) eivät selkeästi kuvaa vaurioitumisastetta. Tulosten perusteella laskettiin säilyvyysmallit molemmille pakkasrasitustavoille. Materiaalikohtaisten tulosten lisäksi esitetään ohje pakkasenkestävän korkealujuusbetonin valmistamiseksi. Ohjeessa otetaan huomioon sivutuotteiden ja hienojakoisen fillerin vaikutus pakkasenkestävvyteen.

KW - concrete

KW - durability

KW - testing

KW - high strength concretes

KW - frost resistance

KW - materials testing

KW - melting

M3 - Report

SN - 951-38-4517-6

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Korkealujuusbetonien säilyvyys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kukko H, Tattari K. Korkealujuusbetonien säilyvyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 58 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 808).