Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 2. L-kappalekokeet

Pirjo Ahola, Leila Vanhatalo, Tapio Kanko

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikkunapinnoitteiden, puualustan ja kyllästeiden vaikutus puun kosteuskäyttäytymiseen. Käsittelyt tehtiin L-kappaleelle, jolla voidaan myös selvittää liitoksen vaikutusta kosteuskäyttäytymiseen. L-kappale on huomattavasti suuremmassa säärasituksessa kuin rakenteen suojaama ikkuna, joten muutokset esimerkiksi pinnoitteen kunnossa näkyvät nopeasti. Kosteusmuutoksia seurattiin vuoden ajan (1986/87) punnitsemalla kappaleita kuukausittain lukuun ottamatta talvikautta. Tänä aikana saatiin selviä eroja pinnoitteiden, puualustojen ja kyllästeiden välille. Kosteus tunkeutui L-kappaleisiin voimakkaimmin päätypinnoista. Maalin kosteudenläpäisyominaisuuksista riippui, miten nopeasti kappale kuivui. Maalipinnan halkeilun määrällä oli korkeintaan vähäinen vaikutus kosteuskäyttäytymiseen. Suurimmat kosteudet (jopa n. 70 %) määritettiin talviaikana. Useimmat pinnoitteet sallivat kappaleiden kuivumisen keväällä ja kesällä. Tunkeutuva kuullote ja akrylaattikuullote eivät muuttaneet puualustan kosteuskäyttäytymistä. Eniten tutkimuksen aikana kostuivat tiiviillä maalilla pinnoitetut männyn pintapuukappaleet. Ero männyn pintapuun ja sydänpuun välillä oli huomattava. Kuusen kosteuskäyttäytyminen oli lyhempänä männyn sydän- kuin pintapuuta. Kuusen pinta- ja sydänpuun välinen ero oli pieni. B-luokan kyllästys esti kuusella kosteuden imeytymistä. Myös A-luokan kyllästys vähensi veden kulkeutumista kappaleeseen. Näitä eroja ei havaittu läpäisevällä kuullotteella pinnoitetuissa kyllästetyissä kappaleissa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages70
ISBN (Print)951-38-3207-4
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number559
ISSN0358-5077

Fingerprint

joints (wood)
testing

Keywords

  • wood
  • painting
  • moisture content

Cite this

Ahola, P., Vanhatalo, L., & Kanko, T. (1988). Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 2. L-kappalekokeet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 559
Ahola, Pirjo ; Vanhatalo, Leila ; Kanko, Tapio. / Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 2. L-kappalekokeet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 70 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 559).
@book{300b45c44cd2479080ec79ae03133cd1,
title = "Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 2. L-kappalekokeet",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} ikkunapinnoitteiden, puualustan ja kyll{\"a}steiden vaikutus puun kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytymiseen. K{\"a}sittelyt tehtiin L-kappaleelle, jolla voidaan my{\"o}s selvitt{\"a}{\"a} liitoksen vaikutusta kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytymiseen. L-kappale on huomattavasti suuremmassa s{\"a}{\"a}rasituksessa kuin rakenteen suojaama ikkuna, joten muutokset esimerkiksi pinnoitteen kunnossa n{\"a}kyv{\"a}t nopeasti. Kosteusmuutoksia seurattiin vuoden ajan (1986/87) punnitsemalla kappaleita kuukausittain lukuun ottamatta talvikautta. T{\"a}n{\"a} aikana saatiin selvi{\"a} eroja pinnoitteiden, puualustojen ja kyll{\"a}steiden v{\"a}lille. Kosteus tunkeutui L-kappaleisiin voimakkaimmin p{\"a}{\"a}typinnoista. Maalin kosteudenl{\"a}p{\"a}isyominaisuuksista riippui, miten nopeasti kappale kuivui. Maalipinnan halkeilun m{\"a}{\"a}r{\"a}ll{\"a} oli korkeintaan v{\"a}h{\"a}inen vaikutus kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytymiseen. Suurimmat kosteudet (jopa n. 70 {\%}) m{\"a}{\"a}ritettiin talviaikana. Useimmat pinnoitteet sallivat kappaleiden kuivumisen kev{\"a}{\"a}ll{\"a} ja kes{\"a}ll{\"a}. Tunkeutuva kuullote ja akrylaattikuullote eiv{\"a}t muuttaneet puualustan kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a}. Eniten tutkimuksen aikana kostuivat tiiviill{\"a} maalilla pinnoitetut m{\"a}nnyn pintapuukappaleet. Ero m{\"a}nnyn pintapuun ja syd{\"a}npuun v{\"a}lill{\"a} oli huomattava. Kuusen kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytyminen oli lyhemp{\"a}n{\"a} m{\"a}nnyn syd{\"a}n- kuin pintapuuta. Kuusen pinta- ja syd{\"a}npuun v{\"a}linen ero oli pieni. B-luokan kyll{\"a}stys esti kuusella kosteuden imeytymist{\"a}. My{\"o}s A-luokan kyll{\"a}stys v{\"a}hensi veden kulkeutumista kappaleeseen. N{\"a}it{\"a} eroja ei havaittu l{\"a}p{\"a}isev{\"a}ll{\"a} kuullotteella pinnoitetuissa kyll{\"a}stetyiss{\"a} kappaleissa.",
keywords = "wood, painting, moisture content",
author = "Pirjo Ahola and Leila Vanhatalo and Tapio Kanko",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3207-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "559",
address = "Finland",

}

Ahola, P, Vanhatalo, L & Kanko, T 1988, Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 2. L-kappalekokeet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 559, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 2. L-kappalekokeet. / Ahola, Pirjo; Vanhatalo, Leila; Kanko, Tapio.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 70 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 559).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 2. L-kappalekokeet

AU - Ahola, Pirjo

AU - Vanhatalo, Leila

AU - Kanko, Tapio

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikkunapinnoitteiden, puualustan ja kyllästeiden vaikutus puun kosteuskäyttäytymiseen. Käsittelyt tehtiin L-kappaleelle, jolla voidaan myös selvittää liitoksen vaikutusta kosteuskäyttäytymiseen. L-kappale on huomattavasti suuremmassa säärasituksessa kuin rakenteen suojaama ikkuna, joten muutokset esimerkiksi pinnoitteen kunnossa näkyvät nopeasti. Kosteusmuutoksia seurattiin vuoden ajan (1986/87) punnitsemalla kappaleita kuukausittain lukuun ottamatta talvikautta. Tänä aikana saatiin selviä eroja pinnoitteiden, puualustojen ja kyllästeiden välille. Kosteus tunkeutui L-kappaleisiin voimakkaimmin päätypinnoista. Maalin kosteudenläpäisyominaisuuksista riippui, miten nopeasti kappale kuivui. Maalipinnan halkeilun määrällä oli korkeintaan vähäinen vaikutus kosteuskäyttäytymiseen. Suurimmat kosteudet (jopa n. 70 %) määritettiin talviaikana. Useimmat pinnoitteet sallivat kappaleiden kuivumisen keväällä ja kesällä. Tunkeutuva kuullote ja akrylaattikuullote eivät muuttaneet puualustan kosteuskäyttäytymistä. Eniten tutkimuksen aikana kostuivat tiiviillä maalilla pinnoitetut männyn pintapuukappaleet. Ero männyn pintapuun ja sydänpuun välillä oli huomattava. Kuusen kosteuskäyttäytyminen oli lyhempänä männyn sydän- kuin pintapuuta. Kuusen pinta- ja sydänpuun välinen ero oli pieni. B-luokan kyllästys esti kuusella kosteuden imeytymistä. Myös A-luokan kyllästys vähensi veden kulkeutumista kappaleeseen. Näitä eroja ei havaittu läpäisevällä kuullotteella pinnoitetuissa kyllästetyissä kappaleissa.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikkunapinnoitteiden, puualustan ja kyllästeiden vaikutus puun kosteuskäyttäytymiseen. Käsittelyt tehtiin L-kappaleelle, jolla voidaan myös selvittää liitoksen vaikutusta kosteuskäyttäytymiseen. L-kappale on huomattavasti suuremmassa säärasituksessa kuin rakenteen suojaama ikkuna, joten muutokset esimerkiksi pinnoitteen kunnossa näkyvät nopeasti. Kosteusmuutoksia seurattiin vuoden ajan (1986/87) punnitsemalla kappaleita kuukausittain lukuun ottamatta talvikautta. Tänä aikana saatiin selviä eroja pinnoitteiden, puualustojen ja kyllästeiden välille. Kosteus tunkeutui L-kappaleisiin voimakkaimmin päätypinnoista. Maalin kosteudenläpäisyominaisuuksista riippui, miten nopeasti kappale kuivui. Maalipinnan halkeilun määrällä oli korkeintaan vähäinen vaikutus kosteuskäyttäytymiseen. Suurimmat kosteudet (jopa n. 70 %) määritettiin talviaikana. Useimmat pinnoitteet sallivat kappaleiden kuivumisen keväällä ja kesällä. Tunkeutuva kuullote ja akrylaattikuullote eivät muuttaneet puualustan kosteuskäyttäytymistä. Eniten tutkimuksen aikana kostuivat tiiviillä maalilla pinnoitetut männyn pintapuukappaleet. Ero männyn pintapuun ja sydänpuun välillä oli huomattava. Kuusen kosteuskäyttäytyminen oli lyhempänä männyn sydän- kuin pintapuuta. Kuusen pinta- ja sydänpuun välinen ero oli pieni. B-luokan kyllästys esti kuusella kosteuden imeytymistä. Myös A-luokan kyllästys vähensi veden kulkeutumista kappaleeseen. Näitä eroja ei havaittu läpäisevällä kuullotteella pinnoitetuissa kyllästetyissä kappaleissa.

KW - wood

KW - painting

KW - moisture content

M3 - Report

SN - 951-38-3207-4

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 2. L-kappalekokeet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Ahola P, Vanhatalo L, Kanko T. Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 2. L-kappalekokeet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 70 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 559).