Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 7. Kolmen vuoden kenttävanhennuksen vaikutus L-kappaleiden kosteuden muutoksiin

Leila Vanhatalo, Leena Paajanen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin kaupallisten ikkunamaalien, puulajin ja kyllästyksen vaikutuksia L-kappaleiden kosteuskäyttäytyiniseen, maalipinnan kuntoon ja biologiseen kestävyyteen. L-kappaleiden vanhennus aloitettiin VTT:n koekentällä kesällä 1986. Kosteudenmuutoksia seurattiin punnitsemalla kappaleita kuukausittain lukuun ottamatta talvea, jolloin kappaleet olivat jäässä. Kolmen vuoden vanhennuksen jälkeen arvioitiin kappaleiden maalipinnan kunto ja biologinen kunto kappaleiden sisältä visuaalisesti. Kosteudenläpäisyssä oli selviä eroja eri pinnoitteiden, kyllästysten ja puulajien välillä. Tiiviillä maalilla pinnoitettujen L-kappaleiden kosteudenmuutokset olivat suuria ja varsinkin talvella kappaleet olivat erittäin kosteita, koska liitoksen kautta kappaleisiin tunkeutui runsaasti vettä. Pinnoitteiden kosteudenläpäisyominaisuuksista riippui, miten kappaleet kuivuivat. Kappaleiden maalipinnan kunnolla ja kosteuskäyttäytymisellä ei ollut selvää riippuvuutta. Tiiviillä maalilla pinnoitetut männyn pintapuukappaleet olivat selvästi kosteampia kuin kuusikappaleet. Männyn sydänpuukappaleet eivät olleet aivan niin kosteita kuin kuusikappaleet. Kyllästys vähensi tiiveillä maaleilla pinnoitettujen kappaleiden kosteutta. Vähiten kosteita olivat B-luokan kyllästetyllä öljypohjaisella kuullotteella pinnoitetut kuusen pintapuukappaleet. Kuullotettujen kappaleiden kosteuteen kyllästys ei vaikuttanut. Päätysulkeminen vaikutti enemmän mäntykappaleiden kuin kuusikappaleiden kosteuskäyttäytymiseen. Liitospään sulkeminen tiiviillä maalilla vähensi selvästi männyn pintapuukappaleiden kosteutta. Mänty- ja kuusikappaleiden biologinen kestävyys oli erilainen. Lahottajasienten aiheuttamia vaurioita oli eniten kuusen pintapuussa ja siriistäjäsieniä männyn pintapuussa. Yleisesti kyllästys vähensi sinistymää ja lahoa kaikilla puualustoilla. A-luokan kyllästetty männyn pintapuu ei ollut sisältä sinistynyt eikä lahonnut.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages80
ISBN (Print)951-38-3904-4
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number714
ISSN0358-5077

Fingerprint

joints (wood)
water content

Keywords

  • structural timber
  • water vapour
  • aging tests
  • surface coatings
  • paints
  • moisture content

Cite this

Vanhatalo, L., & Paajanen, L. (1990). Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 7. Kolmen vuoden kenttävanhennuksen vaikutus L-kappaleiden kosteuden muutoksiin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 714
Vanhatalo, Leila ; Paajanen, Leena. / Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 7. Kolmen vuoden kenttävanhennuksen vaikutus L-kappaleiden kosteuden muutoksiin. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 80 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 714).
@book{738e1610c46542fcbb5ee85958135c65,
title = "Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 7. Kolmen vuoden kentt{\"a}vanhennuksen vaikutus L-kappaleiden kosteuden muutoksiin",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin kaupallisten ikkunamaalien, puulajin ja kyll{\"a}styksen vaikutuksia L-kappaleiden kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytyiniseen, maalipinnan kuntoon ja biologiseen kest{\"a}vyyteen. L-kappaleiden vanhennus aloitettiin VTT:n koekent{\"a}ll{\"a} kes{\"a}ll{\"a} 1986. Kosteudenmuutoksia seurattiin punnitsemalla kappaleita kuukausittain lukuun ottamatta talvea, jolloin kappaleet olivat j{\"a}{\"a}ss{\"a}. Kolmen vuoden vanhennuksen j{\"a}lkeen arvioitiin kappaleiden maalipinnan kunto ja biologinen kunto kappaleiden sis{\"a}lt{\"a} visuaalisesti. Kosteudenl{\"a}p{\"a}isyss{\"a} oli selvi{\"a} eroja eri pinnoitteiden, kyll{\"a}stysten ja puulajien v{\"a}lill{\"a}. Tiiviill{\"a} maalilla pinnoitettujen L-kappaleiden kosteudenmuutokset olivat suuria ja varsinkin talvella kappaleet olivat eritt{\"a}in kosteita, koska liitoksen kautta kappaleisiin tunkeutui runsaasti vett{\"a}. Pinnoitteiden kosteudenl{\"a}p{\"a}isyominaisuuksista riippui, miten kappaleet kuivuivat. Kappaleiden maalipinnan kunnolla ja kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytymisell{\"a} ei ollut selv{\"a}{\"a} riippuvuutta. Tiiviill{\"a} maalilla pinnoitetut m{\"a}nnyn pintapuukappaleet olivat selv{\"a}sti kosteampia kuin kuusikappaleet. M{\"a}nnyn syd{\"a}npuukappaleet eiv{\"a}t olleet aivan niin kosteita kuin kuusikappaleet. Kyll{\"a}stys v{\"a}hensi tiiveill{\"a} maaleilla pinnoitettujen kappaleiden kosteutta. V{\"a}hiten kosteita olivat B-luokan kyll{\"a}stetyll{\"a} {\"o}ljypohjaisella kuullotteella pinnoitetut kuusen pintapuukappaleet. Kuullotettujen kappaleiden kosteuteen kyll{\"a}stys ei vaikuttanut. P{\"a}{\"a}tysulkeminen vaikutti enemm{\"a}n m{\"a}ntykappaleiden kuin kuusikappaleiden kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytymiseen. Liitosp{\"a}{\"a}n sulkeminen tiiviill{\"a} maalilla v{\"a}hensi selv{\"a}sti m{\"a}nnyn pintapuukappaleiden kosteutta. M{\"a}nty- ja kuusikappaleiden biologinen kest{\"a}vyys oli erilainen. Lahottajasienten aiheuttamia vaurioita oli eniten kuusen pintapuussa ja siriist{\"a}j{\"a}sieni{\"a} m{\"a}nnyn pintapuussa. Yleisesti kyll{\"a}stys v{\"a}hensi sinistym{\"a}{\"a} ja lahoa kaikilla puualustoilla. A-luokan kyll{\"a}stetty m{\"a}nnyn pintapuu ei ollut sis{\"a}lt{\"a} sinistynyt eik{\"a} lahonnut.",
keywords = "structural timber, water vapour, aging tests, surface coatings, paints, moisture content",
author = "Leila Vanhatalo and Leena Paajanen",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3904-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "714",
address = "Finland",

}

Vanhatalo, L & Paajanen, L 1990, Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 7. Kolmen vuoden kenttävanhennuksen vaikutus L-kappaleiden kosteuden muutoksiin. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 714, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 7. Kolmen vuoden kenttävanhennuksen vaikutus L-kappaleiden kosteuden muutoksiin. / Vanhatalo, Leila; Paajanen, Leena.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 80 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 714).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 7. Kolmen vuoden kenttävanhennuksen vaikutus L-kappaleiden kosteuden muutoksiin

AU - Vanhatalo, Leila

AU - Paajanen, Leena

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin kaupallisten ikkunamaalien, puulajin ja kyllästyksen vaikutuksia L-kappaleiden kosteuskäyttäytyiniseen, maalipinnan kuntoon ja biologiseen kestävyyteen. L-kappaleiden vanhennus aloitettiin VTT:n koekentällä kesällä 1986. Kosteudenmuutoksia seurattiin punnitsemalla kappaleita kuukausittain lukuun ottamatta talvea, jolloin kappaleet olivat jäässä. Kolmen vuoden vanhennuksen jälkeen arvioitiin kappaleiden maalipinnan kunto ja biologinen kunto kappaleiden sisältä visuaalisesti. Kosteudenläpäisyssä oli selviä eroja eri pinnoitteiden, kyllästysten ja puulajien välillä. Tiiviillä maalilla pinnoitettujen L-kappaleiden kosteudenmuutokset olivat suuria ja varsinkin talvella kappaleet olivat erittäin kosteita, koska liitoksen kautta kappaleisiin tunkeutui runsaasti vettä. Pinnoitteiden kosteudenläpäisyominaisuuksista riippui, miten kappaleet kuivuivat. Kappaleiden maalipinnan kunnolla ja kosteuskäyttäytymisellä ei ollut selvää riippuvuutta. Tiiviillä maalilla pinnoitetut männyn pintapuukappaleet olivat selvästi kosteampia kuin kuusikappaleet. Männyn sydänpuukappaleet eivät olleet aivan niin kosteita kuin kuusikappaleet. Kyllästys vähensi tiiveillä maaleilla pinnoitettujen kappaleiden kosteutta. Vähiten kosteita olivat B-luokan kyllästetyllä öljypohjaisella kuullotteella pinnoitetut kuusen pintapuukappaleet. Kuullotettujen kappaleiden kosteuteen kyllästys ei vaikuttanut. Päätysulkeminen vaikutti enemmän mäntykappaleiden kuin kuusikappaleiden kosteuskäyttäytymiseen. Liitospään sulkeminen tiiviillä maalilla vähensi selvästi männyn pintapuukappaleiden kosteutta. Mänty- ja kuusikappaleiden biologinen kestävyys oli erilainen. Lahottajasienten aiheuttamia vaurioita oli eniten kuusen pintapuussa ja siriistäjäsieniä männyn pintapuussa. Yleisesti kyllästys vähensi sinistymää ja lahoa kaikilla puualustoilla. A-luokan kyllästetty männyn pintapuu ei ollut sisältä sinistynyt eikä lahonnut.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin kaupallisten ikkunamaalien, puulajin ja kyllästyksen vaikutuksia L-kappaleiden kosteuskäyttäytyiniseen, maalipinnan kuntoon ja biologiseen kestävyyteen. L-kappaleiden vanhennus aloitettiin VTT:n koekentällä kesällä 1986. Kosteudenmuutoksia seurattiin punnitsemalla kappaleita kuukausittain lukuun ottamatta talvea, jolloin kappaleet olivat jäässä. Kolmen vuoden vanhennuksen jälkeen arvioitiin kappaleiden maalipinnan kunto ja biologinen kunto kappaleiden sisältä visuaalisesti. Kosteudenläpäisyssä oli selviä eroja eri pinnoitteiden, kyllästysten ja puulajien välillä. Tiiviillä maalilla pinnoitettujen L-kappaleiden kosteudenmuutokset olivat suuria ja varsinkin talvella kappaleet olivat erittäin kosteita, koska liitoksen kautta kappaleisiin tunkeutui runsaasti vettä. Pinnoitteiden kosteudenläpäisyominaisuuksista riippui, miten kappaleet kuivuivat. Kappaleiden maalipinnan kunnolla ja kosteuskäyttäytymisellä ei ollut selvää riippuvuutta. Tiiviillä maalilla pinnoitetut männyn pintapuukappaleet olivat selvästi kosteampia kuin kuusikappaleet. Männyn sydänpuukappaleet eivät olleet aivan niin kosteita kuin kuusikappaleet. Kyllästys vähensi tiiveillä maaleilla pinnoitettujen kappaleiden kosteutta. Vähiten kosteita olivat B-luokan kyllästetyllä öljypohjaisella kuullotteella pinnoitetut kuusen pintapuukappaleet. Kuullotettujen kappaleiden kosteuteen kyllästys ei vaikuttanut. Päätysulkeminen vaikutti enemmän mäntykappaleiden kuin kuusikappaleiden kosteuskäyttäytymiseen. Liitospään sulkeminen tiiviillä maalilla vähensi selvästi männyn pintapuukappaleiden kosteutta. Mänty- ja kuusikappaleiden biologinen kestävyys oli erilainen. Lahottajasienten aiheuttamia vaurioita oli eniten kuusen pintapuussa ja siriistäjäsieniä männyn pintapuussa. Yleisesti kyllästys vähensi sinistymää ja lahoa kaikilla puualustoilla. A-luokan kyllästetty männyn pintapuu ei ollut sisältä sinistynyt eikä lahonnut.

KW - structural timber

KW - water vapour

KW - aging tests

KW - surface coatings

KW - paints

KW - moisture content

M3 - Report

SN - 951-38-3904-4

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 7. Kolmen vuoden kenttävanhennuksen vaikutus L-kappaleiden kosteuden muutoksiin

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Vanhatalo L, Paajanen L. Kosteuden siirtyminen maalatussa puussa. Osa 7. Kolmen vuoden kenttävanhennuksen vaikutus L-kappaleiden kosteuden muutoksiin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 80 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 714).