Kosteuden siirtyminen rakenteissa: Rakennusaineiden kosteustekniset ominaisuudet

Juho Saarimaa, Jyri Nieminen, Liisa Rautiainen, Tuomo Ojanen, Reijo Kohonen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Rakenteiden kosteusteknistä toimintaa arvioivat laskentamallit ja niihin perustuvat laskentaohjelmistot tarvitsevat lähtötietoina erilaisia kosteusteknisiä aineominaisuuksia. Tutkimuksessa on mitattu neljäntoista eri rakennusaineen kosteustekniset ominaisuudet sekä aineen kosteuden että lämpötilan funktiona. Tutkitut aineet ovat olleet kevytbetoni, kalkkihiekkakivi, punatiili, kipsilevy, tuulensuojakipsilevy, huokoinen, puolikova ja kova kuitulevy, puu sekä syiden suuntaan että kohtisuoraan syitä vastaan, bituliitti, lastulevy, solupolystyreeni sekä solupolyuretaani. Aineet on valittu yleisen mielenkiinnon sekä tutkimuksen toisen osan laskelmissa tarvittavien aineominaisuuksien perusteella. Tutkittavat ominaisuudet ovat olleet aineen huokosrakenne, tasapainokosteus, vesihöyrynläpäisevyys, kosteudenjohtavuus, kapillaarisuus, permeabiliteetti, terminen kosteudenjohtavuus sekä jäätymisen vaikutus kosteuden määrityksiä ei ole voitu siirtymiseen. Kaikkia määrityksiä ei ole voitu tehdä jokaiselle aineelle. Tavoitteeksi on silti asetettu, että erityyppisistä aineista ja niiden ominaisuuksista saadaan mahdollisimman kattava kuva. Tulokset on esitetty graafisessa muodossa. Mittauksissa on saatu varsin kattava kuva tavanomaisimpien rakennusaineiden kosteusteknisistä ominaisuuksista. Monien aineominaisuuksien rinnakkaisnäytteiden välillä saattaa olla suurikin hajonta. Osittain tämä johtuu aineiden epähomogeenisuudesta, osittain ehkä ainenäytteissä kokeiden aikana tapahtuneista muutoksista. Aineiden kosteusteknisten ominaisuuksien mittausmenetelmiä tulisi kehittää edelleen. Nopeutetun aineen tasapainokosteuden määritysmenetelmän aikaansaaminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista. Toisaalta tulisi kehittyneillä laskentamenetelmillä arvioida eri ilmasto-olosuhteissa olevien eri rakenteiden kosteuslaskennan tulosten herkkyyttä aineominaisuuksien vaihteluille. Tällä tavoin saataisiin arvokasta tietoa siitä miten tarkoin aineominaisuudet on tunnettava eri tapauksissa.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages102
    ISBN (Print)951-38-3385-2
    Publication statusPublished - 1989
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
    Number644
    ISSN0358-5077

    Fingerprint

    Olla

    Keywords

    • water vapour
    • moisture transfer
    • structures
    • building components
    • components
    • construction materials
    • properties
    • simulation

    Cite this

    Saarimaa, J., Nieminen, J., Rautiainen, L., Ojanen, T., & Kohonen, R. (1989). Kosteuden siirtyminen rakenteissa: Rakennusaineiden kosteustekniset ominaisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 644
    Saarimaa, Juho ; Nieminen, Jyri ; Rautiainen, Liisa ; Ojanen, Tuomo ; Kohonen, Reijo. / Kosteuden siirtyminen rakenteissa : Rakennusaineiden kosteustekniset ominaisuudet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 644).
    @book{1e40c431564146d9835d3a5787e046a2,
    title = "Kosteuden siirtyminen rakenteissa: Rakennusaineiden kosteustekniset ominaisuudet",
    abstract = "Rakenteiden kosteusteknist{\"a} toimintaa arvioivat laskentamallit ja niihin perustuvat laskentaohjelmistot tarvitsevat l{\"a}ht{\"o}tietoina erilaisia kosteusteknisi{\"a} aineominaisuuksia. Tutkimuksessa on mitattu nelj{\"a}ntoista eri rakennusaineen kosteustekniset ominaisuudet sek{\"a} aineen kosteuden ett{\"a} l{\"a}mp{\"o}tilan funktiona. Tutkitut aineet ovat olleet kevytbetoni, kalkkihiekkakivi, punatiili, kipsilevy, tuulensuojakipsilevy, huokoinen, puolikova ja kova kuitulevy, puu sek{\"a} syiden suuntaan ett{\"a} kohtisuoraan syit{\"a} vastaan, bituliitti, lastulevy, solupolystyreeni sek{\"a} solupolyuretaani. Aineet on valittu yleisen mielenkiinnon sek{\"a} tutkimuksen toisen osan laskelmissa tarvittavien aineominaisuuksien perusteella. Tutkittavat ominaisuudet ovat olleet aineen huokosrakenne, tasapainokosteus, vesih{\"o}yrynl{\"a}p{\"a}isevyys, kosteudenjohtavuus, kapillaarisuus, permeabiliteetti, terminen kosteudenjohtavuus sek{\"a} j{\"a}{\"a}tymisen vaikutus kosteuden m{\"a}{\"a}rityksi{\"a} ei ole voitu siirtymiseen. Kaikkia m{\"a}{\"a}rityksi{\"a} ei ole voitu tehd{\"a} jokaiselle aineelle. Tavoitteeksi on silti asetettu, ett{\"a} erityyppisist{\"a} aineista ja niiden ominaisuuksista saadaan mahdollisimman kattava kuva. Tulokset on esitetty graafisessa muodossa. Mittauksissa on saatu varsin kattava kuva tavanomaisimpien rakennusaineiden kosteusteknisist{\"a} ominaisuuksista. Monien aineominaisuuksien rinnakkaisn{\"a}ytteiden v{\"a}lill{\"a} saattaa olla suurikin hajonta. Osittain t{\"a}m{\"a} johtuu aineiden ep{\"a}homogeenisuudesta, osittain ehk{\"a} ainen{\"a}ytteiss{\"a} kokeiden aikana tapahtuneista muutoksista. Aineiden kosteusteknisten ominaisuuksien mittausmenetelmi{\"a} tulisi kehitt{\"a}{\"a} edelleen. Nopeutetun aineen tasapainokosteuden m{\"a}{\"a}ritysmenetelm{\"a}n aikaansaaminen on yksi keskeisimmist{\"a} tavoitteista. Toisaalta tulisi kehittyneill{\"a} laskentamenetelmill{\"a} arvioida eri ilmasto-olosuhteissa olevien eri rakenteiden kosteuslaskennan tulosten herkkyytt{\"a} aineominaisuuksien vaihteluille. T{\"a}ll{\"a} tavoin saataisiin arvokasta tietoa siit{\"a} miten tarkoin aineominaisuudet on tunnettava eri tapauksissa.",
    keywords = "water vapour, moisture transfer, structures, building components, components, construction materials, properties, simulation",
    author = "Juho Saarimaa and Jyri Nieminen and Liisa Rautiainen and Tuomo Ojanen and Reijo Kohonen",
    year = "1989",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-3385-2",
    series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "644",
    address = "Finland",

    }

    Saarimaa, J, Nieminen, J, Rautiainen, L, Ojanen, T & Kohonen, R 1989, Kosteuden siirtyminen rakenteissa: Rakennusaineiden kosteustekniset ominaisuudet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 644, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Kosteuden siirtyminen rakenteissa : Rakennusaineiden kosteustekniset ominaisuudet. / Saarimaa, Juho; Nieminen, Jyri; Rautiainen, Liisa; Ojanen, Tuomo; Kohonen, Reijo.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 644).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Kosteuden siirtyminen rakenteissa

    T2 - Rakennusaineiden kosteustekniset ominaisuudet

    AU - Saarimaa, Juho

    AU - Nieminen, Jyri

    AU - Rautiainen, Liisa

    AU - Ojanen, Tuomo

    AU - Kohonen, Reijo

    PY - 1989

    Y1 - 1989

    N2 - Rakenteiden kosteusteknistä toimintaa arvioivat laskentamallit ja niihin perustuvat laskentaohjelmistot tarvitsevat lähtötietoina erilaisia kosteusteknisiä aineominaisuuksia. Tutkimuksessa on mitattu neljäntoista eri rakennusaineen kosteustekniset ominaisuudet sekä aineen kosteuden että lämpötilan funktiona. Tutkitut aineet ovat olleet kevytbetoni, kalkkihiekkakivi, punatiili, kipsilevy, tuulensuojakipsilevy, huokoinen, puolikova ja kova kuitulevy, puu sekä syiden suuntaan että kohtisuoraan syitä vastaan, bituliitti, lastulevy, solupolystyreeni sekä solupolyuretaani. Aineet on valittu yleisen mielenkiinnon sekä tutkimuksen toisen osan laskelmissa tarvittavien aineominaisuuksien perusteella. Tutkittavat ominaisuudet ovat olleet aineen huokosrakenne, tasapainokosteus, vesihöyrynläpäisevyys, kosteudenjohtavuus, kapillaarisuus, permeabiliteetti, terminen kosteudenjohtavuus sekä jäätymisen vaikutus kosteuden määrityksiä ei ole voitu siirtymiseen. Kaikkia määrityksiä ei ole voitu tehdä jokaiselle aineelle. Tavoitteeksi on silti asetettu, että erityyppisistä aineista ja niiden ominaisuuksista saadaan mahdollisimman kattava kuva. Tulokset on esitetty graafisessa muodossa. Mittauksissa on saatu varsin kattava kuva tavanomaisimpien rakennusaineiden kosteusteknisistä ominaisuuksista. Monien aineominaisuuksien rinnakkaisnäytteiden välillä saattaa olla suurikin hajonta. Osittain tämä johtuu aineiden epähomogeenisuudesta, osittain ehkä ainenäytteissä kokeiden aikana tapahtuneista muutoksista. Aineiden kosteusteknisten ominaisuuksien mittausmenetelmiä tulisi kehittää edelleen. Nopeutetun aineen tasapainokosteuden määritysmenetelmän aikaansaaminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista. Toisaalta tulisi kehittyneillä laskentamenetelmillä arvioida eri ilmasto-olosuhteissa olevien eri rakenteiden kosteuslaskennan tulosten herkkyyttä aineominaisuuksien vaihteluille. Tällä tavoin saataisiin arvokasta tietoa siitä miten tarkoin aineominaisuudet on tunnettava eri tapauksissa.

    AB - Rakenteiden kosteusteknistä toimintaa arvioivat laskentamallit ja niihin perustuvat laskentaohjelmistot tarvitsevat lähtötietoina erilaisia kosteusteknisiä aineominaisuuksia. Tutkimuksessa on mitattu neljäntoista eri rakennusaineen kosteustekniset ominaisuudet sekä aineen kosteuden että lämpötilan funktiona. Tutkitut aineet ovat olleet kevytbetoni, kalkkihiekkakivi, punatiili, kipsilevy, tuulensuojakipsilevy, huokoinen, puolikova ja kova kuitulevy, puu sekä syiden suuntaan että kohtisuoraan syitä vastaan, bituliitti, lastulevy, solupolystyreeni sekä solupolyuretaani. Aineet on valittu yleisen mielenkiinnon sekä tutkimuksen toisen osan laskelmissa tarvittavien aineominaisuuksien perusteella. Tutkittavat ominaisuudet ovat olleet aineen huokosrakenne, tasapainokosteus, vesihöyrynläpäisevyys, kosteudenjohtavuus, kapillaarisuus, permeabiliteetti, terminen kosteudenjohtavuus sekä jäätymisen vaikutus kosteuden määrityksiä ei ole voitu siirtymiseen. Kaikkia määrityksiä ei ole voitu tehdä jokaiselle aineelle. Tavoitteeksi on silti asetettu, että erityyppisistä aineista ja niiden ominaisuuksista saadaan mahdollisimman kattava kuva. Tulokset on esitetty graafisessa muodossa. Mittauksissa on saatu varsin kattava kuva tavanomaisimpien rakennusaineiden kosteusteknisistä ominaisuuksista. Monien aineominaisuuksien rinnakkaisnäytteiden välillä saattaa olla suurikin hajonta. Osittain tämä johtuu aineiden epähomogeenisuudesta, osittain ehkä ainenäytteissä kokeiden aikana tapahtuneista muutoksista. Aineiden kosteusteknisten ominaisuuksien mittausmenetelmiä tulisi kehittää edelleen. Nopeutetun aineen tasapainokosteuden määritysmenetelmän aikaansaaminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista. Toisaalta tulisi kehittyneillä laskentamenetelmillä arvioida eri ilmasto-olosuhteissa olevien eri rakenteiden kosteuslaskennan tulosten herkkyyttä aineominaisuuksien vaihteluille. Tällä tavoin saataisiin arvokasta tietoa siitä miten tarkoin aineominaisuudet on tunnettava eri tapauksissa.

    KW - water vapour

    KW - moisture transfer

    KW - structures

    KW - building components

    KW - components

    KW - construction materials

    KW - properties

    KW - simulation

    M3 - Report

    SN - 951-38-3385-2

    T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

    BT - Kosteuden siirtyminen rakenteissa

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Saarimaa J, Nieminen J, Rautiainen L, Ojanen T, Kohonen R. Kosteuden siirtyminen rakenteissa: Rakennusaineiden kosteustekniset ominaisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 644).