Abstract
Hankkeen tavoitteena oli tehdä katsaus olemassa oleviin iäkkäille ja kotiin tarkoitettuihin keskustelevan tekoälyn (puhebot) ja puhekäyttöliittymän ratkaisuihin. Hankkeessa selvitettiin iäkkäiden kotona käytettävän puhebotin hyväksyttävyyttä, toteutettavuutta, sekä puheteknologian kypsyystasoa. Lisäksi selvitettiin millaisia puhekäyttöisiä palveluita ja millaisia laitteita iäkkäät käyttäjät haluaisivat käyttää? Raportin tarkoitus on toimia lähtökohtana Sosiaali- ja terveysministeriön jatkotoimenpiteille puhebottien soveltamisessa ikääntyvien digitaalisiin hyvinvointipalveluihin.
Kokemukset keskustelevan tekoälyn käytöstä ovat olleet hyvinkin lupaavia. Puheboteista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että ne suoriutuvat käyttötapauksesta riippuen asiakkaan palvelemisessa kohtuullisen hyvin ja asiakkaiden kokemukset niiden käytöstä ovat olleet positiivisia. Suomessa ei ole vielä tutkittu laajassa mittakaavassa puheella ohjattavien ikääntyville suunnattujen digitaalisten palveluiden hyödyntämistä tai käyttökokemuksia. Ikääntyvien, SOTE-ammattilaisten sekä teknologiatoimittajien mielestä tutut älylaitteet, lääkeautomaatit, videopuhelinlaiteet, lelulemmikit tai palvelurobotti soveltuvat hyvin puhebot-laitteiksi. Puhebotin monipuolista personoitavuutta pidettiin käyttäjien keskuudessa myös toivottavana. Eettiseltä kannalta etenkin puhebottien käytön yksityisyys ja tietoturvallisuus sekä ihmiskontaktien väheneminen aiheuttivat huolta sekä ikääntyneiden mutta myös ammattilaisten keskuudessa.
Puhebot-palvelut nähtiin palvelujärjestelmän ensikontakteina, jotka pystyisivät tarjoamaan palvelua asiakkaille sekä keräämään tietoa asiakkailta ja työntekijöiltä nopeasti ja tehokkaasti pitkällä aikavälillä. Lisääntynyt tieto mahdollistaa myös nopeamman reagointimahdollisuuden palvelutarpeeseen ja resursointiin lisäten potilasturvallisuutta. Puhebot-palvelun sisällön ylläpitäjät, bottikuiskaajat, ovat merkittävässä roolissa kouluttaessaan puhebotin tekoälyä monipuolisemmaksi. Saman aihealueen bottikuiskaajien olisi hyödyllistä verkostoitua keskenään esim. hyvinvointialueiden kesken.
Teknologian osa-alueella tekoäly, suomenkielinen puheentunnistus sekä -tuottaminen on mennyt eteenpäin nopealla tahdilla varsinkin teknologiajättien vetämänä. Julkisten suomenkielisten puheaineistojen riittämätön saatavuus hidastaa kotimaista tuotekehitystä. Lisäksi lainsäädännön ja sääntelyn puolella tarvitaan ajanmukaistuksia helpottamaan palveluiden rakentamista ja käyttöönottoa.
Kokemukset keskustelevan tekoälyn käytöstä ovat olleet hyvinkin lupaavia. Puheboteista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että ne suoriutuvat käyttötapauksesta riippuen asiakkaan palvelemisessa kohtuullisen hyvin ja asiakkaiden kokemukset niiden käytöstä ovat olleet positiivisia. Suomessa ei ole vielä tutkittu laajassa mittakaavassa puheella ohjattavien ikääntyville suunnattujen digitaalisten palveluiden hyödyntämistä tai käyttökokemuksia. Ikääntyvien, SOTE-ammattilaisten sekä teknologiatoimittajien mielestä tutut älylaitteet, lääkeautomaatit, videopuhelinlaiteet, lelulemmikit tai palvelurobotti soveltuvat hyvin puhebot-laitteiksi. Puhebotin monipuolista personoitavuutta pidettiin käyttäjien keskuudessa myös toivottavana. Eettiseltä kannalta etenkin puhebottien käytön yksityisyys ja tietoturvallisuus sekä ihmiskontaktien väheneminen aiheuttivat huolta sekä ikääntyneiden mutta myös ammattilaisten keskuudessa.
Puhebot-palvelut nähtiin palvelujärjestelmän ensikontakteina, jotka pystyisivät tarjoamaan palvelua asiakkaille sekä keräämään tietoa asiakkailta ja työntekijöiltä nopeasti ja tehokkaasti pitkällä aikavälillä. Lisääntynyt tieto mahdollistaa myös nopeamman reagointimahdollisuuden palvelutarpeeseen ja resursointiin lisäten potilasturvallisuutta. Puhebot-palvelun sisällön ylläpitäjät, bottikuiskaajat, ovat merkittävässä roolissa kouluttaessaan puhebotin tekoälyä monipuolisemmaksi. Saman aihealueen bottikuiskaajien olisi hyödyllistä verkostoitua keskenään esim. hyvinvointialueiden kesken.
Teknologian osa-alueella tekoäly, suomenkielinen puheentunnistus sekä -tuottaminen on mennyt eteenpäin nopealla tahdilla varsinkin teknologiajättien vetämänä. Julkisten suomenkielisten puheaineistojen riittämätön saatavuus hidastaa kotimaista tuotekehitystä. Lisäksi lainsäädännön ja sääntelyn puolella tarvitaan ajanmukaistuksia helpottamaan palveluiden rakentamista ja käyttöönottoa.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 45 |
| Publication status | Published - 16 Sept 2022 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | VTT Tutkimusraportti |
|---|---|
| Number | VTT-R-00591-22 |
Keywords
- puhebot
- chatbot
- puhekäyttöliittymä
- digitaaliset palvelut
- tekoäly
- ikääntyvät
- kotihoito
- kotiplavelut