Kotimaista polttoainetta käyttävien aluelämpölaitosten päästöt

Raili Vesterinen, Kari Paakkinen, Markku Pyykkönen, Jorma Virkki

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa mitattiin kymmenen kotimaista polttoainetta käyttävän aluelämpölaitoksen ja 0,5 MW:n koepolttolaitoksen päästöjä. Kuudessa laitoksessa käytettiin polttoaineena puuta, joko haketta tai puuteollisuuden jätettä. Kahdessa laitoksessa polttoaineena oli jyrsinturve ja kahdessa palaturve. Koepolttolaitoksessa poltettiin sekä haketta että palaturvetta arinalla. Puupolttoainetta käyttävissä laitoksissa oli polttolaitteena arina. Jyrsinturvetta poltettiin sekä arinalla että syklonissa. Palaturvetta käyttävillä aluelämpölaitoksilla polttotapana oli kaasutuspoltto ja arinapoltto. Savukaasun puhdistimena oli multasykloni paitsi kaasutuspolttolaitoksella ja 400 kW:n hakelämpökeskokeessa, joissa ei ollut puhdistinta lalnkaan. Laitosten savokaasuista mitattiin pöly-, hiilimonoksidi-, hiilidioksidi-, kokonaishiilivety-, typen oksidien sekä polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen päästöjä. Laitoksista kerättiin samanaikaisesti prosessitietoja jatkavatoimisesti automaattisella tiedonkeruulaitteella. Lisäksi kerättiin polttoaine- ja tuhkanäytteitä. Savukaasujen pölypitoisuus oli lähes kaikissa laitoksissa alle 500 mg/m3n. Jyrsinturpeen poltto arinalla antoi suurimman pölypäästön. Haketta käyttävän laitoksen pölypäästö oli hieman pienempi kuin sahanjätettä käyttävän laitoksen pölypäästö. Palaturpeen polton pölypäästö oli pienempi kuin jyrsinturpeen pölypäästö. Punpolttoaineiden polton typen oksidien (NOx) päästö laskettuna NO:ksi oli alle 100 mg/MJ eli asettui kaasun ja öljyn polton päästöjen välille. Typen oksidien päästö turvetta poltettaessa arinalla oli hieman korkeampi kuin puun polton NOx -päästö. Turpeen syknoli- tai kaasutuspolton NOx -päästö oli kaksin- tai kolminkertainen arinapolton päästöihin verrattuna. Hiilivetyjen ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen päästöt aluelämpölaitoksissa olivat pienet.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages141
ISBN (Print)951-38-2430-6
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume371

Fingerprint

peat
heat

Keywords

  • solid fuels
  • peat
  • wood
  • heating plants
  • district heating

Cite this

Vesterinen, R., Paakkinen, K., Pyykkönen, M., & Virkki, J. (1985). Kotimaista polttoainetta käyttävien aluelämpölaitosten päästöt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, No. 371
Vesterinen, Raili ; Paakkinen, Kari ; Pyykkönen, Markku ; Virkki, Jorma. / Kotimaista polttoainetta käyttävien aluelämpölaitosten päästöt. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 141 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 371).
@book{4a2e6e5359b5412f9a18ab53c7ab179f,
title = "Kotimaista polttoainetta k{\"a}ytt{\"a}vien aluel{\"a}mp{\"o}laitosten p{\"a}{\"a}st{\"o}t",
abstract = "Tutkimuksessa mitattiin kymmenen kotimaista polttoainetta k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}n aluel{\"a}mp{\"o}laitoksen ja 0,5 MW:n koepolttolaitoksen p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Kuudessa laitoksessa k{\"a}ytettiin polttoaineena puuta, joko haketta tai puuteollisuuden j{\"a}tett{\"a}. Kahdessa laitoksessa polttoaineena oli jyrsinturve ja kahdessa palaturve. Koepolttolaitoksessa poltettiin sek{\"a} haketta ett{\"a} palaturvetta arinalla. Puupolttoainetta k{\"a}ytt{\"a}viss{\"a} laitoksissa oli polttolaitteena arina. Jyrsinturvetta poltettiin sek{\"a} arinalla ett{\"a} syklonissa. Palaturvetta k{\"a}ytt{\"a}vill{\"a} aluel{\"a}mp{\"o}laitoksilla polttotapana oli kaasutuspoltto ja arinapoltto. Savukaasun puhdistimena oli multasykloni paitsi kaasutuspolttolaitoksella ja 400 kW:n hakel{\"a}mp{\"o}keskokeessa, joissa ei ollut puhdistinta lalnkaan. Laitosten savokaasuista mitattiin p{\"o}ly-, hiilimonoksidi-, hiilidioksidi-, kokonaishiilivety-, typen oksidien sek{\"a} polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Laitoksista ker{\"a}ttiin samanaikaisesti prosessitietoja jatkavatoimisesti automaattisella tiedonkeruulaitteella. Lis{\"a}ksi ker{\"a}ttiin polttoaine- ja tuhkan{\"a}ytteit{\"a}. Savukaasujen p{\"o}lypitoisuus oli l{\"a}hes kaikissa laitoksissa alle 500 mg/m3n. Jyrsinturpeen poltto arinalla antoi suurimman p{\"o}lyp{\"a}{\"a}st{\"o}n. Haketta k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}n laitoksen p{\"o}lyp{\"a}{\"a}st{\"o} oli hieman pienempi kuin sahanj{\"a}tett{\"a} k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}n laitoksen p{\"o}lyp{\"a}{\"a}st{\"o}. Palaturpeen polton p{\"o}lyp{\"a}{\"a}st{\"o} oli pienempi kuin jyrsinturpeen p{\"o}lyp{\"a}{\"a}st{\"o}. Punpolttoaineiden polton typen oksidien (NOx) p{\"a}{\"a}st{\"o} laskettuna NO:ksi oli alle 100 mg/MJ eli asettui kaasun ja {\"o}ljyn polton p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}lille. Typen oksidien p{\"a}{\"a}st{\"o} turvetta poltettaessa arinalla oli hieman korkeampi kuin puun polton NOx -p{\"a}{\"a}st{\"o}. Turpeen syknoli- tai kaasutuspolton NOx -p{\"a}{\"a}st{\"o} oli kaksin- tai kolminkertainen arinapolton p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin verrattuna. Hiilivetyjen ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen p{\"a}{\"a}st{\"o}t aluel{\"a}mp{\"o}laitoksissa olivat pienet.",
keywords = "solid fuels, peat, wood, heating plants, district heating",
author = "Raili Vesterinen and Kari Paakkinen and Markku Pyykk{\"o}nen and Jorma Virkki",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2430-6",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Vesterinen, R, Paakkinen, K, Pyykkönen, M & Virkki, J 1985, Kotimaista polttoainetta käyttävien aluelämpölaitosten päästöt. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, no. 371, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kotimaista polttoainetta käyttävien aluelämpölaitosten päästöt. / Vesterinen, Raili; Paakkinen, Kari; Pyykkönen, Markku; Virkki, Jorma.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 141 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 371).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kotimaista polttoainetta käyttävien aluelämpölaitosten päästöt

AU - Vesterinen, Raili

AU - Paakkinen, Kari

AU - Pyykkönen, Markku

AU - Virkki, Jorma

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Tutkimuksessa mitattiin kymmenen kotimaista polttoainetta käyttävän aluelämpölaitoksen ja 0,5 MW:n koepolttolaitoksen päästöjä. Kuudessa laitoksessa käytettiin polttoaineena puuta, joko haketta tai puuteollisuuden jätettä. Kahdessa laitoksessa polttoaineena oli jyrsinturve ja kahdessa palaturve. Koepolttolaitoksessa poltettiin sekä haketta että palaturvetta arinalla. Puupolttoainetta käyttävissä laitoksissa oli polttolaitteena arina. Jyrsinturvetta poltettiin sekä arinalla että syklonissa. Palaturvetta käyttävillä aluelämpölaitoksilla polttotapana oli kaasutuspoltto ja arinapoltto. Savukaasun puhdistimena oli multasykloni paitsi kaasutuspolttolaitoksella ja 400 kW:n hakelämpökeskokeessa, joissa ei ollut puhdistinta lalnkaan. Laitosten savokaasuista mitattiin pöly-, hiilimonoksidi-, hiilidioksidi-, kokonaishiilivety-, typen oksidien sekä polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen päästöjä. Laitoksista kerättiin samanaikaisesti prosessitietoja jatkavatoimisesti automaattisella tiedonkeruulaitteella. Lisäksi kerättiin polttoaine- ja tuhkanäytteitä. Savukaasujen pölypitoisuus oli lähes kaikissa laitoksissa alle 500 mg/m3n. Jyrsinturpeen poltto arinalla antoi suurimman pölypäästön. Haketta käyttävän laitoksen pölypäästö oli hieman pienempi kuin sahanjätettä käyttävän laitoksen pölypäästö. Palaturpeen polton pölypäästö oli pienempi kuin jyrsinturpeen pölypäästö. Punpolttoaineiden polton typen oksidien (NOx) päästö laskettuna NO:ksi oli alle 100 mg/MJ eli asettui kaasun ja öljyn polton päästöjen välille. Typen oksidien päästö turvetta poltettaessa arinalla oli hieman korkeampi kuin puun polton NOx -päästö. Turpeen syknoli- tai kaasutuspolton NOx -päästö oli kaksin- tai kolminkertainen arinapolton päästöihin verrattuna. Hiilivetyjen ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen päästöt aluelämpölaitoksissa olivat pienet.

AB - Tutkimuksessa mitattiin kymmenen kotimaista polttoainetta käyttävän aluelämpölaitoksen ja 0,5 MW:n koepolttolaitoksen päästöjä. Kuudessa laitoksessa käytettiin polttoaineena puuta, joko haketta tai puuteollisuuden jätettä. Kahdessa laitoksessa polttoaineena oli jyrsinturve ja kahdessa palaturve. Koepolttolaitoksessa poltettiin sekä haketta että palaturvetta arinalla. Puupolttoainetta käyttävissä laitoksissa oli polttolaitteena arina. Jyrsinturvetta poltettiin sekä arinalla että syklonissa. Palaturvetta käyttävillä aluelämpölaitoksilla polttotapana oli kaasutuspoltto ja arinapoltto. Savukaasun puhdistimena oli multasykloni paitsi kaasutuspolttolaitoksella ja 400 kW:n hakelämpökeskokeessa, joissa ei ollut puhdistinta lalnkaan. Laitosten savokaasuista mitattiin pöly-, hiilimonoksidi-, hiilidioksidi-, kokonaishiilivety-, typen oksidien sekä polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen päästöjä. Laitoksista kerättiin samanaikaisesti prosessitietoja jatkavatoimisesti automaattisella tiedonkeruulaitteella. Lisäksi kerättiin polttoaine- ja tuhkanäytteitä. Savukaasujen pölypitoisuus oli lähes kaikissa laitoksissa alle 500 mg/m3n. Jyrsinturpeen poltto arinalla antoi suurimman pölypäästön. Haketta käyttävän laitoksen pölypäästö oli hieman pienempi kuin sahanjätettä käyttävän laitoksen pölypäästö. Palaturpeen polton pölypäästö oli pienempi kuin jyrsinturpeen pölypäästö. Punpolttoaineiden polton typen oksidien (NOx) päästö laskettuna NO:ksi oli alle 100 mg/MJ eli asettui kaasun ja öljyn polton päästöjen välille. Typen oksidien päästö turvetta poltettaessa arinalla oli hieman korkeampi kuin puun polton NOx -päästö. Turpeen syknoli- tai kaasutuspolton NOx -päästö oli kaksin- tai kolminkertainen arinapolton päästöihin verrattuna. Hiilivetyjen ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen päästöt aluelämpölaitoksissa olivat pienet.

KW - solid fuels

KW - peat

KW - wood

KW - heating plants

KW - district heating

M3 - Report

SN - 951-38-2430-6

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kotimaista polttoainetta käyttävien aluelämpölaitosten päästöt

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Vesterinen R, Paakkinen K, Pyykkönen M, Virkki J. Kotimaista polttoainetta käyttävien aluelämpölaitosten päästöt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 141 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 371).