Kotimaisten polttoaineiden kaasutuksessa syntyvät tervamaiset epäpuhtaudet

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kotimaisten polttoaineiden (turpeen ja puun) kaasutustutkimuksen yhteydessä kehitettiin tuotekaasun terva- ja kiintoainenäytteiden ottoon sopiva menetelmä. Periaatteena oli imeä kaasunäyte lämmitettävän sondin ja kiintoainesuodattimen sekä jäähdytettyjen, liuottimellla täytettyjen kaasunpesupullojen läpi. Vastavirtakaasuttimesta saatavan lähes krakkautumattoman tervan pitoisuuden määrittämiseen kehitettiin yksinkertaisia gravimetrisiä menetelmiä. Näytteenottolaitteistolla saadusta tervan ja liuottimen seoksesta haihdutettiin liuotin joko haihdutusmaljoissa huoneenlämmössä, tislaamalla tai termovaa'alla ja syntyvä haihdutusjäännös punnittiin. Menetelmiä testattiin analysoimalla malliaineista valmistettua liuosta. Haihdutusjäännöksiin jäävien yhdisteiden kiehumispistejakaumat ja saannot selvitettiin. Eri analyysimenetelmiä verrattiin myös todellisista tervanäytteistä saatujen tulosten avulla. Liuotinta haihdutettaessa menetettiin näytteen keveimmät komponentit, joten gravimetrisillä menetelmillä voitiin kuvata vain tervan raskaimpien yhdisteiden pitoisuutta tuotekaasussa. Tervapitoisuuden analysoimiseksi kehitettiin myös kaasukromatografinen menetelmä, jota käytettiin erityisesti termisesti krakkautuneen, esimerkiksi myötävirta- ja leijukerroskaasuttimesta saadun tervan analysoinnissa. Tervan sisältämien yhdisteiden tunnistamiseen käytettiin GC-MS-menetelmää.Tutkituista kaasutusmenetelmistä mitattuja terva- ja kiintoainepitoisuuksia ja tervan koostumuksia verrattiin keskenään. Tutkittuja prosesseja olivat pilot-kokoluokan vastavirta-, myötävirta- ja leijukerroskaasuttimet ja erillisellä krakkausyksiköllä varustettu vastavirtakaasutin. Käytetty polttoaine tai prosessi, jossa terva joutui kuumaan vyöhykkeeseen ja krakkautui, ei vaikuttanut merkittävästi krakatun tervan koostumukseen. Tervan koostumus ja pitoisuus muuttuivat eniten krakkauslämpötilan mukaan. Vastavirtakaasuttimesta saadun, pääasiassa polttoaineen primääripyrolyysissä syntyneen tervan koostumus ja pitoisuus sen sijaan vaihtelivat selvästi eri polttoaineilla.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages86
ISBN (Print)951-38-3146-9
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number531
ISSN0358-5077

Keywords

  • gasification
  • tars
  • analyzing
  • sampling

Cite this

Simell, P. (1988). Kotimaisten polttoaineiden kaasutuksessa syntyvät tervamaiset epäpuhtaudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 531
Simell, Pekka. / Kotimaisten polttoaineiden kaasutuksessa syntyvät tervamaiset epäpuhtaudet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 86 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 531).
@book{84a2d3e973644216be697849341e4005,
title = "Kotimaisten polttoaineiden kaasutuksessa syntyv{\"a}t tervamaiset ep{\"a}puhtaudet",
abstract = "Kotimaisten polttoaineiden (turpeen ja puun) kaasutustutkimuksen yhteydess{\"a} kehitettiin tuotekaasun terva- ja kiintoainen{\"a}ytteiden ottoon sopiva menetelm{\"a}. Periaatteena oli ime{\"a} kaasun{\"a}yte l{\"a}mmitett{\"a}v{\"a}n sondin ja kiintoainesuodattimen sek{\"a} j{\"a}{\"a}hdytettyjen, liuottimellla t{\"a}ytettyjen kaasunpesupullojen l{\"a}pi. Vastavirtakaasuttimesta saatavan l{\"a}hes krakkautumattoman tervan pitoisuuden m{\"a}{\"a}ritt{\"a}miseen kehitettiin yksinkertaisia gravimetrisi{\"a} menetelmi{\"a}. N{\"a}ytteenottolaitteistolla saadusta tervan ja liuottimen seoksesta haihdutettiin liuotin joko haihdutusmaljoissa huoneenl{\"a}mm{\"o}ss{\"a}, tislaamalla tai termovaa'alla ja syntyv{\"a} haihdutusj{\"a}{\"a}nn{\"o}s punnittiin. Menetelmi{\"a} testattiin analysoimalla malliaineista valmistettua liuosta. Haihdutusj{\"a}{\"a}nn{\"o}ksiin j{\"a}{\"a}vien yhdisteiden kiehumispistejakaumat ja saannot selvitettiin. Eri analyysimenetelmi{\"a} verrattiin my{\"o}s todellisista tervan{\"a}ytteist{\"a} saatujen tulosten avulla. Liuotinta haihdutettaessa menetettiin n{\"a}ytteen keveimm{\"a}t komponentit, joten gravimetrisill{\"a} menetelmill{\"a} voitiin kuvata vain tervan raskaimpien yhdisteiden pitoisuutta tuotekaasussa. Tervapitoisuuden analysoimiseksi kehitettiin my{\"o}s kaasukromatografinen menetelm{\"a}, jota k{\"a}ytettiin erityisesti termisesti krakkautuneen, esimerkiksi my{\"o}t{\"a}virta- ja leijukerroskaasuttimesta saadun tervan analysoinnissa. Tervan sis{\"a}lt{\"a}mien yhdisteiden tunnistamiseen k{\"a}ytettiin GC-MS-menetelm{\"a}{\"a}.Tutkituista kaasutusmenetelmist{\"a} mitattuja terva- ja kiintoainepitoisuuksia ja tervan koostumuksia verrattiin kesken{\"a}{\"a}n. Tutkittuja prosesseja olivat pilot-kokoluokan vastavirta-, my{\"o}t{\"a}virta- ja leijukerroskaasuttimet ja erillisell{\"a} krakkausyksik{\"o}ll{\"a} varustettu vastavirtakaasutin. K{\"a}ytetty polttoaine tai prosessi, jossa terva joutui kuumaan vy{\"o}hykkeeseen ja krakkautui, ei vaikuttanut merkitt{\"a}v{\"a}sti krakatun tervan koostumukseen. Tervan koostumus ja pitoisuus muuttuivat eniten krakkausl{\"a}mp{\"o}tilan mukaan. Vastavirtakaasuttimesta saadun, p{\"a}{\"a}asiassa polttoaineen prim{\"a}{\"a}ripyrolyysiss{\"a} syntyneen tervan koostumus ja pitoisuus sen sijaan vaihtelivat selv{\"a}sti eri polttoaineilla.",
keywords = "gasification, tars, analyzing, sampling",
author = "Pekka Simell",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3146-9",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "531",
address = "Finland",

}

Simell, P 1988, Kotimaisten polttoaineiden kaasutuksessa syntyvät tervamaiset epäpuhtaudet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 531, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kotimaisten polttoaineiden kaasutuksessa syntyvät tervamaiset epäpuhtaudet. / Simell, Pekka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 86 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 531).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kotimaisten polttoaineiden kaasutuksessa syntyvät tervamaiset epäpuhtaudet

AU - Simell, Pekka

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Kotimaisten polttoaineiden (turpeen ja puun) kaasutustutkimuksen yhteydessä kehitettiin tuotekaasun terva- ja kiintoainenäytteiden ottoon sopiva menetelmä. Periaatteena oli imeä kaasunäyte lämmitettävän sondin ja kiintoainesuodattimen sekä jäähdytettyjen, liuottimellla täytettyjen kaasunpesupullojen läpi. Vastavirtakaasuttimesta saatavan lähes krakkautumattoman tervan pitoisuuden määrittämiseen kehitettiin yksinkertaisia gravimetrisiä menetelmiä. Näytteenottolaitteistolla saadusta tervan ja liuottimen seoksesta haihdutettiin liuotin joko haihdutusmaljoissa huoneenlämmössä, tislaamalla tai termovaa'alla ja syntyvä haihdutusjäännös punnittiin. Menetelmiä testattiin analysoimalla malliaineista valmistettua liuosta. Haihdutusjäännöksiin jäävien yhdisteiden kiehumispistejakaumat ja saannot selvitettiin. Eri analyysimenetelmiä verrattiin myös todellisista tervanäytteistä saatujen tulosten avulla. Liuotinta haihdutettaessa menetettiin näytteen keveimmät komponentit, joten gravimetrisillä menetelmillä voitiin kuvata vain tervan raskaimpien yhdisteiden pitoisuutta tuotekaasussa. Tervapitoisuuden analysoimiseksi kehitettiin myös kaasukromatografinen menetelmä, jota käytettiin erityisesti termisesti krakkautuneen, esimerkiksi myötävirta- ja leijukerroskaasuttimesta saadun tervan analysoinnissa. Tervan sisältämien yhdisteiden tunnistamiseen käytettiin GC-MS-menetelmää.Tutkituista kaasutusmenetelmistä mitattuja terva- ja kiintoainepitoisuuksia ja tervan koostumuksia verrattiin keskenään. Tutkittuja prosesseja olivat pilot-kokoluokan vastavirta-, myötävirta- ja leijukerroskaasuttimet ja erillisellä krakkausyksiköllä varustettu vastavirtakaasutin. Käytetty polttoaine tai prosessi, jossa terva joutui kuumaan vyöhykkeeseen ja krakkautui, ei vaikuttanut merkittävästi krakatun tervan koostumukseen. Tervan koostumus ja pitoisuus muuttuivat eniten krakkauslämpötilan mukaan. Vastavirtakaasuttimesta saadun, pääasiassa polttoaineen primääripyrolyysissä syntyneen tervan koostumus ja pitoisuus sen sijaan vaihtelivat selvästi eri polttoaineilla.

AB - Kotimaisten polttoaineiden (turpeen ja puun) kaasutustutkimuksen yhteydessä kehitettiin tuotekaasun terva- ja kiintoainenäytteiden ottoon sopiva menetelmä. Periaatteena oli imeä kaasunäyte lämmitettävän sondin ja kiintoainesuodattimen sekä jäähdytettyjen, liuottimellla täytettyjen kaasunpesupullojen läpi. Vastavirtakaasuttimesta saatavan lähes krakkautumattoman tervan pitoisuuden määrittämiseen kehitettiin yksinkertaisia gravimetrisiä menetelmiä. Näytteenottolaitteistolla saadusta tervan ja liuottimen seoksesta haihdutettiin liuotin joko haihdutusmaljoissa huoneenlämmössä, tislaamalla tai termovaa'alla ja syntyvä haihdutusjäännös punnittiin. Menetelmiä testattiin analysoimalla malliaineista valmistettua liuosta. Haihdutusjäännöksiin jäävien yhdisteiden kiehumispistejakaumat ja saannot selvitettiin. Eri analyysimenetelmiä verrattiin myös todellisista tervanäytteistä saatujen tulosten avulla. Liuotinta haihdutettaessa menetettiin näytteen keveimmät komponentit, joten gravimetrisillä menetelmillä voitiin kuvata vain tervan raskaimpien yhdisteiden pitoisuutta tuotekaasussa. Tervapitoisuuden analysoimiseksi kehitettiin myös kaasukromatografinen menetelmä, jota käytettiin erityisesti termisesti krakkautuneen, esimerkiksi myötävirta- ja leijukerroskaasuttimesta saadun tervan analysoinnissa. Tervan sisältämien yhdisteiden tunnistamiseen käytettiin GC-MS-menetelmää.Tutkituista kaasutusmenetelmistä mitattuja terva- ja kiintoainepitoisuuksia ja tervan koostumuksia verrattiin keskenään. Tutkittuja prosesseja olivat pilot-kokoluokan vastavirta-, myötävirta- ja leijukerroskaasuttimet ja erillisellä krakkausyksiköllä varustettu vastavirtakaasutin. Käytetty polttoaine tai prosessi, jossa terva joutui kuumaan vyöhykkeeseen ja krakkautui, ei vaikuttanut merkittävästi krakatun tervan koostumukseen. Tervan koostumus ja pitoisuus muuttuivat eniten krakkauslämpötilan mukaan. Vastavirtakaasuttimesta saadun, pääasiassa polttoaineen primääripyrolyysissä syntyneen tervan koostumus ja pitoisuus sen sijaan vaihtelivat selvästi eri polttoaineilla.

KW - gasification

KW - tars

KW - analyzing

KW - sampling

M3 - Report

SN - 951-38-3146-9

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Kotimaisten polttoaineiden kaasutuksessa syntyvät tervamaiset epäpuhtaudet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Simell P. Kotimaisten polttoaineiden kaasutuksessa syntyvät tervamaiset epäpuhtaudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 86 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 531).