TY - BOOK
T1 - Kotimaisten polttoaineiden kaasutuksessa syntyvät tervamaiset epäpuhtaudet
AU - Simell, Pekka
PY - 1988
Y1 - 1988
N2 - Kotimaisten polttoaineiden (turpeen ja puun)
kaasutustutkimuksen yhteydessä kehitettiin tuotekaasun
terva- ja kiintoainenäytteiden ottoon sopiva menetelmä.
Periaatteena oli imeä kaasunäyte lämmitettävän sondin ja
kiintoainesuodattimen sekä jäähdytettyjen, liuottimellla
täytettyjen kaasunpesupullojen läpi.
Vastavirtakaasuttimesta saatavan lähes krakkautumattoman
tervan pitoisuuden määrittämiseen kehitettiin
yksinkertaisia gravimetrisiä menetelmiä.
Näytteenottolaitteistolla saadusta tervan ja liuottimen
seoksesta haihdutettiin liuotin joko haihdutusmaljoissa
huoneenlämmössä, tislaamalla tai termovaa'alla ja syntyvä
haihdutusjäännös punnittiin. Menetelmiä testattiin
analysoimalla malliaineista valmistettua liuosta.
Haihdutusjäännöksiin jäävien yhdisteiden
kiehumispistejakaumat ja saannot selvitettiin. Eri
analyysimenetelmiä verrattiin myös todellisista
tervanäytteistä saatujen tulosten avulla. Liuotinta
haihdutettaessa menetettiin näytteen keveimmät
komponentit, joten gravimetrisillä menetelmillä voitiin
kuvata vain tervan raskaimpien yhdisteiden pitoisuutta
tuotekaasussa. Tervapitoisuuden analysoimiseksi
kehitettiin myös kaasukromatografinen menetelmä, jota
käytettiin erityisesti termisesti krakkautuneen,
esimerkiksi myötävirta- ja leijukerroskaasuttimesta
saadun tervan analysoinnissa. Tervan sisältämien
yhdisteiden tunnistamiseen käytettiin
GC-MS-menetelmää.Tutkituista kaasutusmenetelmistä
mitattuja terva- ja kiintoainepitoisuuksia ja tervan
koostumuksia verrattiin keskenään. Tutkittuja prosesseja
olivat pilot-kokoluokan vastavirta-, myötävirta- ja
leijukerroskaasuttimet ja erillisellä krakkausyksiköllä
varustettu vastavirtakaasutin. Käytetty polttoaine tai
prosessi, jossa terva joutui kuumaan vyöhykkeeseen ja
krakkautui, ei vaikuttanut merkittävästi krakatun tervan
koostumukseen. Tervan koostumus ja pitoisuus muuttuivat
eniten krakkauslämpötilan mukaan. Vastavirtakaasuttimesta
saadun, pääasiassa polttoaineen primääripyrolyysissä
syntyneen tervan koostumus ja pitoisuus sen sijaan
vaihtelivat selvästi eri polttoaineilla.
AB - Kotimaisten polttoaineiden (turpeen ja puun)
kaasutustutkimuksen yhteydessä kehitettiin tuotekaasun
terva- ja kiintoainenäytteiden ottoon sopiva menetelmä.
Periaatteena oli imeä kaasunäyte lämmitettävän sondin ja
kiintoainesuodattimen sekä jäähdytettyjen, liuottimellla
täytettyjen kaasunpesupullojen läpi.
Vastavirtakaasuttimesta saatavan lähes krakkautumattoman
tervan pitoisuuden määrittämiseen kehitettiin
yksinkertaisia gravimetrisiä menetelmiä.
Näytteenottolaitteistolla saadusta tervan ja liuottimen
seoksesta haihdutettiin liuotin joko haihdutusmaljoissa
huoneenlämmössä, tislaamalla tai termovaa'alla ja syntyvä
haihdutusjäännös punnittiin. Menetelmiä testattiin
analysoimalla malliaineista valmistettua liuosta.
Haihdutusjäännöksiin jäävien yhdisteiden
kiehumispistejakaumat ja saannot selvitettiin. Eri
analyysimenetelmiä verrattiin myös todellisista
tervanäytteistä saatujen tulosten avulla. Liuotinta
haihdutettaessa menetettiin näytteen keveimmät
komponentit, joten gravimetrisillä menetelmillä voitiin
kuvata vain tervan raskaimpien yhdisteiden pitoisuutta
tuotekaasussa. Tervapitoisuuden analysoimiseksi
kehitettiin myös kaasukromatografinen menetelmä, jota
käytettiin erityisesti termisesti krakkautuneen,
esimerkiksi myötävirta- ja leijukerroskaasuttimesta
saadun tervan analysoinnissa. Tervan sisältämien
yhdisteiden tunnistamiseen käytettiin
GC-MS-menetelmää.Tutkituista kaasutusmenetelmistä
mitattuja terva- ja kiintoainepitoisuuksia ja tervan
koostumuksia verrattiin keskenään. Tutkittuja prosesseja
olivat pilot-kokoluokan vastavirta-, myötävirta- ja
leijukerroskaasuttimet ja erillisellä krakkausyksiköllä
varustettu vastavirtakaasutin. Käytetty polttoaine tai
prosessi, jossa terva joutui kuumaan vyöhykkeeseen ja
krakkautui, ei vaikuttanut merkittävästi krakatun tervan
koostumukseen. Tervan koostumus ja pitoisuus muuttuivat
eniten krakkauslämpötilan mukaan. Vastavirtakaasuttimesta
saadun, pääasiassa polttoaineen primääripyrolyysissä
syntyneen tervan koostumus ja pitoisuus sen sijaan
vaihtelivat selvästi eri polttoaineilla.
KW - gasification
KW - tars
KW - analyzing
KW - sampling
M3 - Report
SN - 951-38-3146-9
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Kotimaisten polttoaineiden kaasutuksessa syntyvät tervamaiset epäpuhtaudet
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -