Kotimaisten polttoaineiden kaasutus ja kaasun käyttö kauppapuutarhoissa

Tarkastellaan kaasutuksen soveltamismahdollisuuksia kauppapuutarhojen energiantuotantoon. Kokeellisesti mitattiin hyötysuhdetta, joka voidaan saavuttaa lämpokeskusratkaisussa, jossa palaturve kaasutetaan ensin vastavirtamenetelmällä polttokaasuksi ja poltetaan sitten normaalissa tulitorvi-tuliputkikattilassa. Kaasutuksen hyötysuhde oli 84 - 92 %. Tuotekaasu poltettiin kattilassa, jonka nimellisteho on 1,2 MW. Kostean ja tervapitoisen kaasun polton ilmakerroin oli 1,10 -1,24 ja savukaasuhäviöt 5 -10 %. Epäsuorasti määritetty kokonaishyötysuhde oli tutkitulla tehoalueella 80 - 84 % ja tehonsäätösuhde 1 : 4. Vuosihyötysuhteeksi muodostuisi koeajan perusteella 81 - 82 %. Sitä alentavat kuitenkin kauppapuutarhakäytössä tyypilliset päiväseisokit ja nopeat tehonmuutokset. Kaasuttimen tehonnostonopeus mitattiin 12 tunnin päiväseisokin jälkeen. Kokeen aikana kaasuttimesta saatava polttoaineteho nousi keskimäärin 16 kW/min. Täysi teho saavutettaisiin 75 minuutin kuluttua ilmapuhalluksen käynnistämisestä. Käytännössä seisokit ovat lyhyempiä ja kaasuttimen eristys parempi, joten tehonnostonopeus todetaan riittäväksi puutarhoihin. Teho voidaan säätää valmistajan mukaan täydestä tehosta 5 %:n tehoon 5 - 10 minuutissa. Kaasukäyttöisen lämpökeskus ratkaisun taloudellisuutta tutkittiin kauppapuutarhojen lämpökeskuksissa teholuokissa 1,7 MW, 3,3 MW ja 6,7 MW. Kaasutuslämpölaitokset mitoitettiin peruskuormalaitoksiksi, joiden tehot olivat 0,5 MW, 1 MW ja 2 MW. Lämmön hinnaksi muodostui laitoksilla noin 160 mk/MWh, 143 mk/MWh ja 124 mk/MWh. Kannattavuutta ei saavuteta, jos kustannuksia verrataan toteutuneisiin puutarhojen öljylämmityskustannuksiin. Mikäli öljylämmitysvaihtoehdon investointitasona ja teknisenä suoritustasona pidetään kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisun KTM B:18 arvoja, on kannattavuus saavutettavissa teholuokissa 3,3 MW ja 6,7 MW. Kaasutuslämpölaitosten kannattavuutta kauppapuutarhaolosuhteissa heikentää liian lyhyt tehohuipun käyttöaika sekä laitosten keskimääräisen koon rajoittuminen 0,5 - 2,0 MW:n kokoluokan peruskuormalaitoksiin.